Huolet pois, elämä on helppoa - Agnés Martin- Lugand

Ranskankielinen alkuteos 2015 La vie est

facile, ne t'inquiéte pas

Bazar kustannus 2019

Suomentanut Päivi Pouttu- Deliére

Sivumäärä 316

Storytel äänikirja

Kesto 6h 51min

Lukija Anu Vilhunen

"Miten olin voinut taas antaa Felixille periksi? Hän onnistui jollakin ihmeen kaupalla vedättämään minua, ja keksi aina jonkin syyn tai rohkaisevan ajatuksen, jolla taivutti minut puolelleen. Joka kerta antauduin hänen suostuteltavakseen ja ajattelin, että ehkä jokin saattaisi saada minut tällä kertaa jopa ihastumaan. Tunsin Felixin läpikotaisin, mutta makumme oli aivan erilainen. "

Lyhyesti:

Jatkoa kirjalle Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia. 

Diane on palannut Pariisiin ja päättänyt unohtaa elämänsä Irlannissa. Hän on onnellinen pienessä turvallisessa yksiössään ja pyörittäessään omaa kirjakahvilaansa Felixin kanssa. Hän käy surkeilla treffeillä Felixin valitsemien tyyppien kanssa ja uskaltaa jo haaveilla rakkaudesta. 

Eräänä päivänä kirjakahvilaan saapuu Olivier. Olivier on huomaavainen, ystävällinen ja lempeä. Diane on onnellinen hänen kanssaan ja he alkavat seurustella. Olivier ei lähde karkuun kuullessaan Dianen menneisyydestä, vaan auttaa ja tukee häntä. 

Dianen onnelliseen elämään tulee kuitenkin särö tämän törmätessä sattumalta Edwardiin, jolla on valokuvanäyttely Pariisissa. Vanhat tunteet uhkaavat nousta pintaan ja sen lisäksi hän saa kuulla Abbyn sairastuneen vakavasti. Tulee jälleen aika matkustaa Irlantiin...

"Kahden seuraavan viikon ajan Olivier kävi melkein joka päivä kahvilassa katsomassa minua. Joskus hän kävi vain moikkaamassa, tai sitten hän jäi juomaan kupillisen kahvia tai lasillisen viiniä illalla töiden jälkeen. Näillä käynneillä hän ei kertaakaan pyytänyt minua treffeille tai lähestynyt minua fyysisesti. Hän antoi minun tottua läsnäoloonsa ja kesytti minua, ja se toimi; tarkkailin kaiken aikaa kuumeisemmin katua ja oikein odotin hänen tuloaan."

Mielipide:

Täytyy sanoa, etten ole pitänyt tämmöistä kevyttä, romanttista kirjallisuutta omana lajinani, mutta tästä tykkäsin. Ensimmäinen osa ei ollut yhtä vetävä kuin tämä, mutta tämä piti saada kuunneltua mahdollisimman nopeasti loppuun. Yleensä kuuntelen vain lenkkeilessä äänikirjoja, mutta tätä piti kuunnella ruokaa laittaessa ja mansikoita perkatessa. 

Diane kehittyi hienosti hahmona, aikuistui, eikä ollut enää niin surkea. Sähköinen jännite hänen ja Edwardin välillä toimi tässä hienosti, ja vaikka loppuratkaisun pystyi arvaamaan jo hyvissä ajoin, oli mielenkiintoista seurata, miten siihen päädyttiin. 

Huomasin muuten, että Onnellisilla ja tällä kirjalla oli eri suomentajat, en tiedä johtuiko kirjan vetovoima siitäkin, tämä ei ollut niin tönkkö kuin edellinen. Toki tässäkin tupakkaa (huom. tupakkaa, ei savukkeita) sytyteltiin tiuhaan tahtiin, mutta ei yhtä ärsyttävän usein - tai sitten siihen vain tottuu. 

Tämäkin siis oli mukavan lyhyt ja nopea kuunneltava, sopii pieneen romantiikan nälkään oikein hyvin. Kevyttä hyvänmielen kesälukemista. 

4/5

Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia - Agnés Martin- Lugand

Ranskankielinen alkuteos 2015 Les gens heureux lisent et boivent du café

Bazar kustannus 2018

Suomentanut Kirsi Tanner

Sivumäärä 336

Storytel äänikirja

Kesto  5h 4min

Lukija Anu Vilhunen

"Lähtiessään he metelöivät portaissa. Myöhemmin minulle kerrottiin, että he olivat hassutelleet autossa vielä silläkin hetkellä, kun kuorma-auto törmäsi heihin. Ajattelin, että he olivat kuolleet nauraen. Ajattelin, että olisin halunnut olla heidän kanssaan."

Lyhyesti:

Dianen aviomies, sekä tytär kuolevat auto-onnettomuudessa. Siitä on kulunut jo vuosi, mutta Diane on surun lamaannuttama. Hänen kahvilansa Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia, on hänen parhaan ystävänsä, mutta surkean liikekumppaninsa Félixin harteilla. 

Eräänä päivänä Diane kyllästyy toisten paapomiseen ja vahtimiseen ja ottaa itseään niskasta kiinni. Sen sijaan, että hän lähtisi Félixin kanssa rentouttavalle lomamatkalle, hän pakkaa laukkunsa ja matkustaa yksin Irlantiin. 

Kolea ja sateinen Irlanti tuntuu ensin oudolta ja epäystävälliseltä. Hän ei myöskään tule yhtään toimeen mökkinaapurinsa Edwardin kanssa. Hän jopa pelkää tätä hieman. 

Pikku hiljaa Diane alkaa saada elämästä jälleen kiinni, eikä Edwardkaan ole niin pelottava, kuin hän aluksi kuvitteli...

"Olin juuri tullut suihkusta. Se oli ollut pitkä, tulikuuma ja rentouttava. Seisoin alasti peilin edessä ja tarkastelin vartaloani. Siitä oli jo pitkä aika, kun olin viimeksi kiinnittänyt siihen huomiota. Se oli sammunut Colinin kuollessa. Edward oli saanut sen eilen heräämään lempeästi. "

Mielipide:

Mukavan leppoisa, lyhyt ja nopeasti kuunneltu kirja. 

Varsin surullisen alun jälkeen tarina lähti rullailemaan mukavasti eteenpäin. Persoonalliset henkilöt, vaihtuvat maisemat ja etenevä kerronta takasivat sen, että tämän parissa viihtyi. 

Se, mikä minua tässä häiritsi, oli Dianen jatkuva riitely Edwardin kanssa. Alusta asti sen arvasi, että heidän välilleen kehkeytyy jotain, mutta se turhanpäiväinen riitely oli lapsellista ja hieman itseään toistavaa ja alkoi jossain vaiheessa kyllästyttää. Jonkinlaista jännitettä heidän välilleen yritettiin rakentaa, mutta minä en ihan saanut siitä kiinni. 

Samaten muutamaa muutakin asiaa toistettiin turhan usein (jatkuva savukkeiden sytyttely, suukottelu ohimoille...). 

Minusta oli myös hassua, että kirjan nimi oli sama kuin Dianen kahvilalla, mutta kahvila olikin sitten hyvin pienessä roolissa. Vasta lopussa se pääsi oikeuksiinsa. 

Huomasin myös, että tälle kirjalle on jatko-osa, Huolet pois, elämä on helppoa. Voi olla, että kuuntelen sen jossain vaiheessa, sillä Dianen ja Edwardin tarina jäi kesken. Tässä siis kirja, kun kaipaat nopsaa ja helppoa luettavaa. 

3/5