maanantai 30. syyskuuta 2019

Leijonankesyttäjä - Camilla Läckberg

Ruotsinkielinen alkuteos Lejontämjaren 2014
Suomentanut Outi Menna
Gummerus 2015
Sivuja 442

"Hevonen haistoi pelon jo ennen kuin tyttö tuli esiin metsästä. Ratsastaja kannusti hevosta, kantapäät painuivat kiinni sen kylkiin vaikka ei olisi tarvinnut. Yhteistyö oli niin saumatonta, että hevonen vaistosi ratsastajan halun kiristää vauhtia. Kavioiden vaimea, rytmikäs töminä rikkoi hiljaisuuden. Kaviot jättivät jälkiä yön aikana sataneeseen lumeen, ja kevyt lumi pöllysi korkealle hevosen kylkiin asti."

Lyhyesti:

Camilla Läckbergin yhdeksäs Fjällbacka- sarjan kirja.
On kylmä talvi, kun puolipukeinen teinityttö jää auton alle. Hänet kiidätetään sairaalaan, mutta hänen vammansa ovat niin pahoja, ettei hän selviä. Kauhistuttavinta on, että osa hirvittävistä vammoista on tullut jo paljon ennen auto-onnettomuutta.
Tyttö tunnistetaan nopeasti - hän on neljä kuukautta sitten kadonnut tyttö. Kadonneita teinityttöjä on muitakin ja Patrik ja muu poliisiväki kiertävät kehää katoamistapausten suhteen.
Patrikin kirjailijavaimo Erica työstää kirjaa vanhasta perhetragediasta, jossa vaimo surmasi sirkustaiteilijamiehensä ja perheen tytär löydettiin aliravittuna ja kahlittuna kellarista. Vankilassa oleva Laila suostuu tapaamaan Erican, muttei kuitenkaan halua kertoa mitä Kauhujen talossa todella tapahtui.

"Laila ei ollut koskaan uskonut pahuuteen, mutta nyt hän uskoi. Hän katsoi sitä silmiin joka päivä, ja se tuijotti häntä takaisin. Hän oli peloissaan ja lopen uupunut. Miten hän olisi voinut nukkua talossa, jossa pahuus piti valtaa? Miten hän olisi voinut levähtää hetkeksikään? Pahuus oli pinttynyt seiniin, se vaani jokaisessa nurkassa. Hän oli itse päästänyt sen sisään, hän oli jopa luonut sen itse. Hän oli ravinnut sitä, vaalinut sitä, antanut sen kasvaa, kunnes kukaan ei enää pystynyt hallitsemaan sitä."

Mielipide:

Ensimmäinen ajatukseni kirjan alussa oli se, että miksi Läckbergin kirjoissa sattuu aina lapsille pahaa? Toki se on kauhistuttavaa ja tunteita herättävää, mutta eikö hän osaa kirjoittaa enää muusta?
Tämän kirjan suunta tosin kääntyi erilaiseksi kuin ensin kuvittelin, mistä plussaa.
Pidin myös kovasti siitä, mihin suuntaan kirjan henkilöt kehittyvät. Laiskasta Göstasta alkaa kehittyä sympaattinen henkilö, samoin Mellbergin ärsyttävyys alkaa vähentyä vaikka hän edelleenkin toilailee rikospaikoilla. Patrik ja Erica sen sijaan eivät tunnu muuttuvan suuntaan tai toiseen.
Annan vastoinkäymiset alkavat myös hieman puuduttaa.
Juonipaljastus!
(Kirjan lopussa selviää, että Anna on raskaana. He tietty olettavat sen olevan Danin, mutta oma veikkaukseni on että se on Mårtenin. Annahan petti Dania edellisessä kirjassa. Juuri kun Annan elämä alkaa taas sujua, se meneekin pieleen. Ennalta-arvattavaa?)
Ja juonipaljastukset loppuvat.
Kauhujen talon tarina oli jännittävä, tosin se paljastui aika myöhään ja aika lyhyesti. Siitä olisin voinut lukea enemmän. Läckbergin kirjoissa minua kiehtoo myös se, että usein kuvittelen tietäväni loppuratkaisun/syyllisen (ja osunkin ainakin vähän lähelle), mutta kuitenkin siinä on aina jotain mitä ei voinut aavistaakaan.

4/5



torstai 19. syyskuuta 2019

Tärkeintä tänään - Maaretta Tukiainen

Tuuma 2019 
Sivuja 138

"Vielä yksi sähköposti, yksi vatsalihasliike, vielä yksi tsemppaus tähän päivään. Jaksan vielä yhden.
Elämä keskittyy monesti siihen, miten saisi lisää, mistä löytäisi seuraavan, miten haalisi vielä jotain edellisten päälle. Aivan kuin se, mitä jo on, ei riittäisi. "

Maaretta Tukiaisen uutukainen on faktakirja minimalismista ja siitä, kuinka vähemmällä saa enemmän. Kun karsii liiat pois, jäljelle jää vain tärkein. Se, millä on oikeasti merkitystä.

Faktakirjan oheen on tehty Tänään- tehtäväkirja. Sen avulla on tarkoitus pystyä keskittymään niihin kaikkein tärkeimpiin asioihin. Kirjoissa elämää tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta; koko elämä, viikko ja päivä.

Mielipide:

Tärkeintä tänään on ihan mielenkiintoinen kirja, joka sisältää hyviä käytännön vinkkejä. Siitä löydät mm 10 tapaa yksinkertaistaa, asiaa minimalismista sekä tietoa kirjan kannessakin esiintyvästä kolmesta pisteestä.
Mitään "Ahaa!"- elämystä en itse tästä saanut, ihan hyviä pointteja ja vinkkejä kuitenkin. Tajusin, että oma elämäni on jo aika karsittua, mutta voin myöntää olevani myös ihminen, joka haaveilee ja haluaisi haalia kaikkea enemmän.
Tänään- työkalun koen hyödylliseksi, sillä sen avulla olen saanut poimittua esiin päivän tärkeimmät asiat ja kiinnitän niihin enemmän huomiota -> ennen ne vain tuli tehtyä, nyt niistä nauttii eri tavalla   -> saan uutta merkitystä elämään. Olen äiti, vaimo ja työntekijä. Näillä asioilla on merkitystä.
"Viime kädessä avain merkitykselliseen elämään on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Merkitys syntyy, kun täyttää elämänsä sillä, millä on eniten merkitystä."

Jos olet kiinnostunut tietämään, miten voit saada vähemmällä enemmän; tartu näihin!

4/5


maanantai 9. syyskuuta 2019

Enkelintekijä - Camilla Läckberg

Ruotsinkielinen alkuteos Änglamakerskan 2011
Gummerus 2015
Suomentanut Outi Menna
Sivuja 487

"He olivat päättäneet käsitellä surunsa keskittymällä remontointiin. Kumpikaan heistä ei ollut vakuuttunut suunnitelman erinomaisuudesta, mutta muutakaan heillä ei ollut. Vaihtoehtona oli lakata yrittämästä ja hiipua hiljaa pois."

Lyhyesti:

Ebba ja hänen miehensä Mårten ovat menettäneet poikansa. He päättävät kunnostaa vanhan lastensiirtolan Valön saaressa majataloksi ja käyttää voimansa siihen. Kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta, sillä joku yrittää sytyttää paikan tuleen. Lisäksi he löytävät vanhojen lattialautojen alta runsaasti kuivunutta verta sekä joku yrittää ampua Ebbaa.
Onko näillä asioilla yhteyttä vuoden 1974 katoamistapauksen kanssa? Kokonainen perhe katosi kesken pääsiäisaterian, 1- vuotiasta pikkutyttöä lukuunottamatta.
Tuttuun tapaan rikoksia ratkoo Fjällbackan poliisi Patrick Hedström työtovereineen - eikä Erica- vaimo pysty myöskään pitämään näppejään erossa tapauksesta.

"Kukaan muu ei ollut suostunut ottamaan häntä, eivät sukulaiset eivätkä ystävät. Kukaan ei halunnut olla missään tekemisissä heidän perheensä kanssa. Enkelintekijä Fjällbackasta - sillä nimellä äitiä oli kutsuttu siitä päivästä saakka, jolloin pienten lasten luurangot oli löydetty. "

Mielipide:

Camilla Läckberg jatkaa loistavaa sarjaa pettämättömällä tyylillään.
Historia ja nykyisyys kietoutuivat jälleen hyvin yhteen, vaikka itselläni olikin välillä tunne että miten ihmeessä tämän kaiken saa kurottua kasaan.
Tässä kirjassa oli taas aika paljon henkilöitä ja koska kirjaa tuli luettua aina hieman kerrallaan, eivät kaikki hahmot tahtoneet pysyä mielessäni - samaten minulla meni hieman ohi Sveriges Vännerin ja projekti Gimlen liittyminen kaikkeen muuhun. Vai oliko se vain sivuhahmon sivujuoni?
Pokkarini kannessa mainostetaan "Läckbergistä tulee aina vain parempi", mutta itse pidin edellisestä kirjasta (Majakanvartija) enemmän. Se oli yllättävämpi ja koskettavampi.
En tosin keksi tästäkään pahaa sanottavaa, syytän ennemmin omaa lukutyyliäni/hitauttani, etten päässyt uppoutumaan tarinaan toivomallani tavalla.
4/5


"

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Elokuussa luetut:

Elokuu oli suorastaan nolon surkea lukukuukausi...
Vain kaksi!! kirjaa.
Ihan jopa hävettää kirjoittaa tätä postausta ja kuulostaa hirveältä selittelyltä lähteä kertomaan syitä lukemisen vähyydelle - mutta tässä tulee...:
Aloitin tosiaan työt oltuani reilun puoli vuotta hoitovapaalla lasteni kanssa. 8 tuntia töissä ja illat (väsyneiden) lasten kanssa verottavat lukuaikaa. Lasten mentyä nukkumaan tulee laitettua kaikki kuntoon seuraavaksi päiväksi ja sen jälkeen tulee usein jämähdettyä tv:n ääreen miehen kainaloon. Välillä on mennyt useampikin päivä, etten ole lukenut sivuakaan!
Taisin lupailla heinäkuun postauksessa 3-5 kirjaa kuukautta kohden ja alle jäätiin. Tätä täytyy puolustella myös sillä, etteivät lukemani kirjat olleet niin hyviä kuin olin odottanut.

Elokuussa luin siis kaksi kirjaa, joista molemmat olivat ulkomaisten naiskirjailijoiden kirjoittamia. Ja molemmat saivat arvosanakseen 3/5.

Haasteet eivät ole edenneet..

Nukkekaappi - Jessie Burton 3/5
Seitsemän sisarta - Lucinda Riley 3/5

No niin.
No entäs Syyskuu? Uskallanko lupailla enempää?
Pyritään edes siihen kolmeen kirjaan eikös juu? Mitä enemmän, sitä parempi tietty.
Kirjoja tulee varmaan luettua enimmäkseen omasta hyllystä, seuraavaksi tartun Camilla Läckbergin Enkelintekijään. Se on melko takuuvarmasti hyvää ja nopeaa luettavaa.

Heinäkuussa luetut:

 Heinäkuu on ollut myös ihana lomakuukausi ja akut on ladattu täyteen tulevaa työvuotta varten. Yläkertamme on valmis ja upea ja lapset naut...