Carrie - Stephen King

 Alkuperäisteos 1974 Carrie
Tammi 1987
Suomentanut Tuula Saarikoski
Sivuja 206
Kirjasto

"Useat luotettavat henkilöt ovat kertoneet, että Chamberlainin kaupungin Carlinkadulla satoi elokuun 17.päivänä kiviä kirkkaalta taivaalta. "

Carrie White asuu kiihkouskovaisen äitinsä kanssa ja elää hyvin sulkeutunutta elämää. Carrieta on kiusattu aina ja erään vakavan suihkukohtauksen jälkeen hän huomaa omaavansa erikoislaatuisen kyvyn. Hän on telekineettinen, eli hän kykenee liikuttelemaan tavaroita ajatuksen voimalla. 
Voimien kasvaessa Carrie uskaltaa uhmata äitiään ja aikoo osallistua koulun tanssiaisiin erään pojan pyydettyä häntä mukaan. Poika vakuuttaa, ettei kyseessä ole taas yksi tapa tehdä Carrieta naurunalaiseksi. 
Tanssiaisilta menee kuitenkin kaamealla tavalla pieleen ja Carrien voimat ryöpsähtävät täyteen mittaansa... 

"Kun he menivät saliin, George esitti otteita Flash Bobby Pickettin lauluista ja pelleili. Carrie puhui Friedan kanssa mekostaan ja Tommy hymyili leveästi kädet takin taskuihin tungettuina. Pilaa takin linjan, Sue olisi sanonut, mutta viis siitä, kaikki tuntui olevan hyvin. Tähän asti kaikki oli sujunut hyvin. Hänellä ja Georgella ja Friedalla oli vajaat kaksi tuntia elinaikaa."

Kingin esikoisteos on yksinkertaisuudessaan vaikuttava. 
Carrie on mielenkiintoinen henkilö ja hänen tarinaansa on rankkaa lukea - häntä ei voi syyttää  siitä, mitä tapahtui. 
Kirjan kerronta oli erikoista. Tapahtumia kuvattiin ajankohtaisesti sekä esimerkiksi uutisten ja tieteellisten kirjoitelmien kautta. Myös tekstillä "kikkailu" oli minulle uutta - kirjassa käytettiin paljon sulkumerkkejä, kursivointia, sanojen toistoa ja muita keinoja, joilla asioita tehostettiin tai korostettiin. Tämä teki ajoittain kirjaan sekavuutta, mutta se myös lisäsi kaaoksen tunnelmaa mikä puolestaan sopi kirjaan. 
Kiusaamisen seuraukset ovat kaameat, tässä kirjassa hyvin kaameat. Tunnelma on kohdallaan, tarinaan jää koukkuun ja sen kanssa on pakko kulkea loppuun saakka. Kyllä King on taitava. 

4/5

Billy Summers - Stephen King

 Englanninkielinen alkuteos 2022 Billy Summers
Tammi 2022
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivumäärä 509
Storytel äänikirja
Kesto 19h 52min
Lukija Toni Kamula

"Billy Summers istuu hotellin aulassa odottamassa kyytiä. On perjantai, kello on kaksitoista. Hän lukee Justus- sarjakuvalehteä, mutta ajattelee Émile Zolaa ja tämän kolmatta romaania ja läpimurtoteosta Thérése Raquinia. Hän ajattelee, että se on hyvin vahvasti nuoren miehen kirja. "

Billy Summers on palkkamurhaaja, joka tappaa vain pahiksia. Hän lupaa tehdä vielä yhden keikan, sen viimeisen, josta hänelle luvataan suuri palkkio. Palkkiota suurempi houkutus on on hänen peiteroolinsa - Billyn täytyisi muuttaa uudelle paikkakunnalle ja esittäytyä kirjailijana. 
Billy ottaa keikan vastaan, vaikka jokin siinä ei tunnu oikealle. Ja sen sijaan, että vain esiintyisi kirjailijana hän alkaa oikeasti kirjoittaa kirjaa. Omaa elämänkertaansa. Lapsuudestaan, sisarestaan, sijaiskodistaan, sotilasurastaan... 
Billy suorittaa tehtävänsä ja katoaa - mutta hän ei saakaan sitä mitä hänelle luvattiin. Mukaansa hän saakin jotain aivan muuta ja kun hän lähtee kaivelemaan tehtäväänsä pintaa syvemmältä, hän löytää todellisen pahiksen. 

"Torstaiaamu. Päivä jota on odotettu. Billy nousee viideltä. Hän syö paahtoleipää ja juo painikkeeksi lasillisen vettä. Ei kahvia. Ei minkäänlaista kofeiinia ennen kuin työ on tehty. Kädet eivät saa vapista yhtään, kun hän nostaa kiväärin olalle ja katsoo Leupold- kiikaritähtäimeen "

Kingin kirjoja jonkin verran lukeneena täytyy sanoa, että osa uppoaa ja osa ei ja osasta on vähän vaikea sanoa. Tämä kuuluu viimeiseen kategoriaan. 
Joo, Kingin tyyli on sujuvaa, nautinnollista ja houkuttelevaa. Kirjat on kuvattu aidosti, elävästi. Jokainen pikkuinenkin asia on huomioitu. Vaikka teos on pitkä, se sujuu eteenpäin. 
Mutta. Juoni ei ollut erikoinen. Traaginen yhden miehen tarina, jossa kaikki ei ole aina niin mustavalkoista. Voi olla hyvä vaikka onkin paha. 
Billyn oma tarina oli mielenkiintoinen ja avaava. Siitä pidin eniten. Kirjan loppu puolestaan hyppäsikin johonkin ihan muuhun kuin olin olettanut, enkä itse oikein siitä niin välittänyt. 
Henkilöhahmot toimii, ihmiskuvaus on loistavaa. Mutta muutoin tämä ei minuun oikein iskenyt, ei tehnyt vaikutusta, ei ollut erikoinen. 
Hauska viittaus Hohtoon löytyy kirjasta, eli pientä yliluonnollisuuden hakuakin oli mukana. 
Kuuntelin siis äänikirjana, toimi hyvin. Kirjana en varmaan olisi jaksanut lukea loppuun. 

3/5

Kuvun alla - Stephen King

 Englanninkielinen alkuteos 2009 Under The Dome
Tammi 2011
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivumäärä 1116
Storytel äänikirja
Kesto 42h 53min
Lukija Toni Kamula 

Dale "Barbie" Barbara on lähdössä Chester's Millin pikkukaupungista, kun hän näkee lentokoneen törmäävän läpinäkyvään esteeseen. Kaupungin ylle on yllättäen langennut liki läpäisemätön voimakenttä, kupu. Ihmiset ovat ymmällään ja hädissään, perheitä joutuu erilleen ja onnettomuuksia sattuu. 
Barbie joutuu tapahtumien keskipisteeseen sota- taustansa vuoksi - presidentti ja Barbielle entuudestaan tuttu eversti nimittävät hänet poikkeustilan johtajaksi ja antavat tehtäväksi etsiä jonkinlaista generaattoria, joka olisi voinut aiheuttaa koko sotkun. 
Barbie, joka on Chester's Millissä toiminut pikaruokakokkina, ei ole useimmille asukkaille mieluisa johtaja. Kaupunginvaltuutettuna sekä vaihtoautokauppiaana toimivalla Big Jim Renniellä on aivan toisenlaiset suunnitelmat. Hän haluaa itse johtaa kaupunkia ja on valmis käyttämään äärimmäisiä keinoja. 
Kupu ei ehdi olla paikoillaan kuin muutaman päivän ja pieni kaupunki alkaa liukua sekasorron valtaan. Kansa jakautuu kahtia eivätkä normaalit lait enää päde. 
Ehtiikö Barbie ystävineen tehdä jotain vai onko kaupunki tuhoon tuomittu?

Voi vitsit mä tykkäsin tästä!
Katsoin aikanaan tästä tehtyä tv- sarjaa (jostain syystä en katsonut loppuun asti..), mutta kirjaan tarttumista olen vältellyt sen paksuuden vuoksi. Bongasin tämän äänikirjana ja vaikka silläkin oli kestoa nopeutettuna yli 20 tuntia oli se sen arvoista. Luulen, että kirjana tämä olisi voinut olla uuvuttavampi, mutta äänikirjana tähän uppoutui täysin ja viihdyin kirjan parissa koko ajan. 
Jo lähtökohta on hullun kiehtova - salaperäinen kupu sulkee ihmiset eristyksiin ulkomaailmasta. Silti tässä oli parasta juuri henkilöt. En tiedä, osaanko kirjoittaa tätä oikein, mutta vaikka kupu onkin tärkeässä roolissa kirjassa, silti ihmiset ja kaupunki ovat se juttu. Vaikka koko ajan halusi tietää, mikä ihme kupu on, ei silti halunnut missata hetkeäkään kaupungin tapahtumista. Välillä tuntui, että koko kupu oli vain pikku juttu kaiken muun tapahtuman rinnalla. 
Kirja oli todella tapahtumarikas, enkä ehtinyt tylsistyä lainkaan. Suosittelen, etenkin äänikirjana. 

5/5

Tervetuloa Joylandiin - Stephen King

 Englanninkielinen alkuteos 2013 Joyland
Tammi 2015
Suomentanut Kristiina Vaara
Sivumäärä 288
Kirjasto

"Oli minulla autokin, mutta syksyllä 1973 kuljin useimmiten jalan Rouva Shoplaw'n rantamajoitukselta Heaven's Bayn kaupungista Joylandiin. Halusin kävellä, itse asiassa se tuntui välttämättömältä. Syyskuun alussa Heaven's Beach oli jo lähes autio, mikä sopi hyvin mielialaani. Se syksy oli elämäni kaunein. Ajattelen niin vielä nytkin, neljäkymmentä vuotta myöhemmin. En myöskään koskaan ole ollut niin onneton kuin silloin. "

Lyhyesti:

Devin Jones on parikymppinen opiskelija, joka haaveilee kesästä tyttöystävänsä kanssa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuvat, kun tyttö lähteekin ystävänsä kanssa toiseen kaupunkiin töihin ja juhlimaan. Ja kuinka ollakaan, ihastuu siellä toiseen ja jättää Devinin. 
Devin saa töitä Joyland- nimisestä huvipuistosta ja saa sieltä uusia ystäviä. Hänen mieltään jää kuitenkin kovasti vaivaamaan tarina tytöstä, joka murhattiin kummitusjunaan. Murhaajaa ei koskaan saatu kiinni ja tyttö kuulemma kummittelee siellä edelleen. Kesän mentyä, hän ei ole valmis palaamaan opiskelujen pariin vaan jää vielä huvipuistoon töihin. 
Devin tutustuu Annieen ja Mikeen. Mike on vasta lapsi, mutta sairastaa lihassairautta, eikä tule koskaan parantumaan. Mikella on kuitenkin kyky nähdä asioita, joita tavalliset ihmiset eivät kykene näkemään. Ihan kaikkea hänkään ei silti ehdi nähdä... 

"- Anna minun nähdä sinut, kuiskasin ja tunsin itseni hölmöksi ja kauhistuneeksi. Halusin sen tapahtuvan, toivoin ettei sitä tapahtuisi. Kuului ääni. Pitkä, hidas huokaus. Ei ihmisen, ei missään nimessä. Oli kuin joku olisi avannut näkymättömän höyryventtiilin. Sitten se lakkasi. Muuta ei tapahtunut. Sinä päivänä."

Mielipide:

Stephen King kirjailijana kiehtoo minua kovasti ja olenkin pitänyt monista hänen kirjoistaan. Usein kirjojen paksuus ei vain houkuttele niihin tarttumaan, etenkään kun tarinan eteneminen monissa kirjoissa on ollut melko hidasta. 
Tervetuloa Joylandiin oli Kingin kirjaksi lyhyt, siksipä se tarttuikin kirjastosta mukaan. Viihdyin kirjan parissa oikein hyvin. Mitenkään tapahtumarikas tämä ei ollut, mutta huvipuisto ympäristönä oli jo riittävän mielenkiintoinen ja taustalla piilevä kummitustarina pitivät kuitenkin otteessaan. King on kyllä mestari kuljettamaan tarinaa sujuvasti eteenpäin ja saamaan lukijan koukkuun. Niin elävästi kirjoitettu tarina. 
Kauhukirjaksi tätä ei mielestäni voi sanoa, mutta en oikein tiedä mihin muuhunkaan genreen tämän laittaisi. Pelottava tämä ei missään vaiheessa ollut, alkuun sitä ehkä hieman odotin, mutta loppujen lopuksi tässä parasta olivat kirjan henkilöt ja heidän väliset suhteensa. Yllättävän viihdyttävä kirja, positiivinen yllättäjä, vaikkei kirja itsessään ollutkaan mielestäni erityisen erikoinen. 

4/5

Mitä enemmän verta - Stephen King

 Englanninkielinen alkuteos 2020 If It Bleeds
Tammi 2021
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivumäärä 400
Storytel äänikirja
Kesto 16h 55min
Lukija Toni Kamula
4 novellia

"Kotikaupunkini oli vain noin kuudensadan asukkaan kylä (ja on edelleen, joskin olen muuttanut pois), mutta meillä oli internet kuten isoissa kaupungeissa, joten isälle ja minulle tuli koko ajan vähemmän henkilökohtaista postia. "

Lyhyesti:

4 erilaista novellia kauhun kuninkaalta. 
Ensimmäinen novelli, Herra Harriganin puhelin, kertoo Craigista, joka työskentelee iäkkäälle mutta rikkaalle Herra Harriganille. Kun Harrigan kuolee, poika laittaa hautajaisissa kännykän tämän takin taskuun. Craig jättää myöhemmin miehelle ääniviestin ja saa odottamattoman vastauksen. 
Toinen novelli Chuckin elämä kertoo luonnollisesti Chuckista. Tarina etenee kiehtovasti nykyisyydestä menneeseen ja sisältää paljon monenmoista. 
Kolmas novelli Mitä enemmän verta kertoo Ulkopuolisista sekä Hollu Gibneystä, joka on aiemmasta Kingin kirjasta tuttu. Koulussa tapahtuu pommi-isku ja Holly pääsee uutisankkurina toimivan olennon jäljille - olennon, joka elää toisten surusta ja pelosta. 
Neljäs novelli Rotta on tarina miehestä, joka haluaa kirjoittaa romaanin - mutta onko hän valmis kantamaan tekojensa seuraukset. 

"Puu oli rikkonut rotan kodin ja halvaannuttanut sen, ja silti se oli jotenkin raahautunut mökin ovelle ties miten suurin ponnistuksin, ja tämäkö olisi sen palkka? Toinen murskaava isku, tällä kertaa lopullinen. Drew tunsi tätä nykyä itsekin olonsa aika murskatuksi, ja oli se naurettavaa tai ei (todennäköisesti oli), häneltä herui tietyssä määrin myötätuntoa."

Mielipide:

Edellisen kirjan oltua niin suuri pettymys ja mitä puuduttavin lukukokemus, oli ilo kuunnella työmatkoilla sujuvaa ja toimivaa Kingiä. Ei tämä Kingin parhaimmistoa ole, mutta kelpo kuunneltavaa silti ja pituudestaan huolimatta tuli kuunneltua nopeasti. 
Itse pidin eniten Rotasta ja Herra Harriganin puhelimesta, jotka olivat aika selkeitä mutta kiehtovia tarinoita. Rotan miljöö oli jännittävä, saapuva myrsky, kuumehourailut ja pieni mökki. Kingin tapa kirjoittaa kirjoittamisesta ja siihen liittyvistä haasteista sekä uppoutumisesta on mielenkiintoista. Ja huomaa, että hän tietää mistä puhuu. 
Ehkä kaikille näille novelleille oli kuitenkin yhteistä se, että välillä eksyttiin jaarittelemaan. Olisin kaivannut hitusen nopeampaa etenemistahtia ja välillä jäin miettimään, miten joku asia lopulta edes liittyi tarinaan. Toinen häiritsevä asia oli joidenkin virkkeiden liiallinen toistaminen (esim. Harriganissa toistettiin "rahiseva vanhan miehen ääni" sekä Rotassa "DeWittin räkäistä bandannaa"). En tiedä oliko se tarkoituksellinen tehokeino, mutta minua se paikoin häiritsi. 
Chuckin elämä tuntui aluksi sekalaiselta käänteisestä kerrontajärjestyksestä johtuen (varsinkin kun en aluksi tiennyt järjestystä), mutta lopulta tämä osoittautui kaikista ajatuksia herättävimmäksi tarinaksi. Mitä enemmän verta puolestaan jäi hieman vaisuksi. Ulkopuolinen ei ollut niin pelottava, kuin olisin halunnut sen olevan ja sen olisi voinut olettaa olevan. Loppuratkaisu oli hieman liian helppo. 
Äänikirjana toimi ihan hyvin, tosin uskon toimivan paremmin fyysisenä kirjana. Ainakin olevan selkeämpi itse luettuna. 

4/5

Laitos - Stephen King

Englanninkielinen alkuteos 2019 The Institute

Tammi 2020

Suomentanut Ilkka Rekiaro

Sivumäärä 574

Kirjasto

"Puoli tuntia sen jälkeen, kun Tim Jamiesonin koneen piti lähteä Tampasta kohti New Yorkin säkenöiviä valoja ja korkeita rakennuksia, se seisoi edelleen portilla. Lentoyhtiön edustaja ja vaaleatukkainen nainen, jonka kaulassa roikkui turvatarkastajan henkkari, astuivat koneeseen, ja täyteen lastatun turistiluokan matkustajat alkoivat supattaa pahinta peläten."

Lyhyesti:

Tim Jamieson päätyy sattumien ja päähänpistojen kautta DuPrayn pikkukaupunkiin ja ottaa vastaan yökolkuttajan pestin. 

Samaan aikaan toisaalla siepataan omasta kodistaan huippuälykäs 12- vuotias poika, Luke Ellis. Hänen oli tarkoitus aloittaa opinnot kahdessa maineikkaassa yliopistossa, mutta sen sijaan hän päätyi kauas kotoaan, keskelle Mainen metsikköä huippusalaiseen laitokseen. 

Siellä hän tutustuu muihin nuoriin ja saa selville, että laitokseen kerätään lapsia, joilla on joko telepaattisia tai telekineettisiä taitoja. Heille annetaan pistoksia ja heille tehdään epämiellyttäviä kokeita. Vastarinta on turhaa, sillä laitoksen henkilökunta ei arkaile käyttää väkivaltaisia keinoja lasten hallitsemiseen. 

Mutta mitä tarkoitusta varten heidät on sinne kerätty? Mitä kaikilla kokeilla ja pistoksilla ajetaan takaa? Ja mitä tapahtuu laitoksen takaosassa, josta kuuluu outoa hyrinää?

Viisas Luke, apunaan laitoksen siivooja ja vahva telepaatti Avery, onnistuu pakenemaan laitoksesta. Uskooko kukaan hänen mahdottomalta kuulostavaa tarinaansa ja saako hän autettua ystävänsä pakoon?

"Hän oli koehenkilö, kenties he kaikki olivat, mutta heikoille TP:ille ja TK:ille - pinkeille- tehtiin lisäkokeita. Miksi? Koska he olivat vähemmän arvokkaita? Koska he eivät olleet suuri menetys, jos jokin meni vikaan? Oli mahdotonta olla varma, mutta Luke piti sitä todennäköisenä. Lääkärit luulivat, että korteilla tehty koe oli epäonnistunut. Hyvä. He olivat pahiksia, ja eikö pahiksilta kuulunutkin salata asioita?"

Mielipide:

Hieman erilaista Stephen Kingiä?

En ole juurikaan lukenut vanhempia Kingin teoksia (perus Hohtoa ja Uinu uinu lemmikkiäni lukuunottamatta), mutta kuvittelisin tämän olevan hieman erilainen teos moniin muihin hänen kirjoihinsa verrattuna. Mukana ei ollut pelottavia, yliluonnollisia otuksia, vaan pahantekijät olivat ihmisiä. Ja pelko siitä, mitä voisi tapahtua... 

Tarina eteni mukavasti ja nopeasti ja oli muutenkin aika helppolukuinen. Henkilöitä ei ollut liikaa ja jokainen oli mukavan persoonallinen. 

Pelottava tämä ei ollut, ei ehkä edes kovin jännittävä, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen. Teleportaatio ja telekinesia jo itsessään ihan kiehtovia, saati sitten salaperäinen laitos, joka käyttää lahjakkaita lapsia omiin tarkoituksiinsa. Hyvä!

Miinusta ainoastaan siitä, kuinka helposti asiat välillä tapahtuivat ja kuinka epärealistisen helposti lapset sopeutuivat laitokseen. 

4/5

Ruususen uni - Stephen King & Owen King

Englanninkielinen alkuperäisteos 2017 Sleeping Beauties
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Tammi 2018
Sivumäärä 752

Ruususen uni sopii Pohjoisen lukuhaasteen kohtaan 13. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja. Ilkka Rekiaro sai vuonna 2007 J.A Hollon kääntäjäpalkinnon ja vuonna 2014 Otavan kirjasäätiön myöntämän Erkki Reenpää- suomentajapalkinnon. Kingin teoksia Rekiaro on kääntänyt jo -80 luvulta saakka.


Lyhyesti: 

Pikkukaupunki nimeltä Dooling joutuu myllerykseen, kun salaperäinen unitauti iskee kylän naisiin ja tyttöihin. Auroraksi kutsutussa taudissa naiset nukahtavat ja koteloituvat kuin perhoset - eikä heitä kannata yrittää herättää. Juuri kaupunkiin saapunut omituinen nainen Eve Black liittyy jotenkin tapaukseen - hän tietää asioita, joita ei pitäisi ja kaiken lisäksi hän vaikuttaa olevan ainoa, johon tauti ei pysty.
Miehet yrittävät selviytyä parhaansa mukaan ja etsivät keinoa pelastaa vaimonsa ja tyttärensä. Onko sellaista?

"Nainen, joka oli sanonut nimekseen Eve Black,kallistui eteenpäin ja katsoi Clintiä vakavana. "Suudelma: huulien liike, joka edellyttää - vaikea uskoa, minä tiedän - 147 lihasta. Hyvästi: yhtä kuin erosanat. Tarvitsetteko vielä täsmennystä?"
Clint oli ällistynyt. Eve oli todella pahasti häiriintynyt, siirtyi edestakaisin järkipuheiden ja harhojen välillä kuin aivot olisivat joutuneet silmälääkärin tuolin neurologiseen vastineeseen, jossa maailma näkyi jatkuvasti vaihtuvien linssien läpi. "

Mielipide:

Pidin tästä järkäleestä todella kovasti. Lukemista riitti, mutta teksti oli hyvää ja nopealukuista. Ainoa itseäni häiritsevä seikka oli todella monet hahmot. Kirjassa oli todella, todella monta hahmoa. Alkuun oli hyvin vaikea yrittää pysyä kärryillä, kuka olikaan kuka. Varsinkin samankaltaisten nimien kohdalla, sekä silloin kun hahmosta puhuttiin välillä etunimellä ja välillä sukunimellä.
En tiedä voiko tätä kirjaa luonnehtia dystopiseksi, mutta ainakin se maalailee miesten osalta kauhukuvaa tulevaisuudesta ilman naisia.
Ja sitä jäin miettimään, kun kirjassa painotettiin miesten ja naisten eroja ratkoa vaikeita tilanteita. Kirjassa miehet tarttuivat heti aseisiin ja kaaos oli valmis - kun taas nukkuvat naiset rakensivat rauhallista yhdyskuntaa jossain unen tuolla puolen. Mutta naisilla ei ollut ristiriitaa aiheuttavaa tekijää, päinvastoin kuin miehillä. Miehiä oli yllyttämässä Eve Black.
Hahmot olivat mielenkiintoisia, varsinkin päärooleissa olevista hahmoista sai hyvän tuntuman.

Pisteitä 4/5

Pimeä yö, tähdetön taivas - Stephen King

Alkuperäisteos 2012 Full dark, no stars
Sivuja 355

Lyhyesti:

Neljä jännittävän kutkuttavaa  novellia Stephen Kingiltä.. Ensimmäisessä novellissa, nimeltään 1922, Wilfred tunnustaa vaimonsa murhan ja sen, kuinka pilasi poikansa elämän. Toinen novelli, Iso kuski, kertoo raiskauksesta, kolmas, Kahden kauppa, on perinteinen tarina sopimuksesta paholaisen kanssa. Viiminen, Onnistunut avioliitto, kertoo siitä, kuinka vaimo saa tietää jotain epämiellyttävää miehestään..
Kaikissa tarinoissa yhteinen aihe on Kosto, ilman turhaa moralisointia.

Mielipide:

Itse en hirveästi ole Kingiä lukenut (Paitsi Hohdon, Uinu uinu lemmikkini, sekä pari muuta), joten ajattelin lueskella vaihteeksi tällaista. Olen pitänyt lukemistani Kingin teoksista, mutta nyt en itse ihan hirvittävästi syttynyt, odotin jotain enemmän. Mukavaa ajanvietettä, ei kuitenkaan koukuttavaa, saati niskakarvoja pystyynnostattavaa.
Tähtiä kolme:
***