tiistai 31. elokuuta 2021

Elokuussa 2021 luetut:

Elokuu oli lukemisen osalta hiljainen kuukausi. 
Töiden aloitus oli mukavaa, mutta aika voimat vievää. Iltaisin tuli rentouduttua ennemmin tv:n kuin kirjojen parissa. Yksi syy vähäiselle lukemiselle on ollut myös se, ettei tällä hetkellä oikein ole kirjaa jonka ihan ehdottomasti haluaisin lukea. 
Elokuussa luin/kuuntelin siis vain 3 kirjaa. Kaikki olivat käännöskirjallisuutta, 2/3 naiskirjailijoiden ja 1/3 äänikirjoja. 
Äänikirjana olen ahkerasti kuunnellut Stephen Kingin Kuvun alla- kirjaa. Nopeutettunakin kirjan kesto on yli 20 tuntia, ja vaikka olenkin jo yli puolen välin, kuunneltavaa silti riittää. Olen tykännyt siitä kovasti :) 

Keskiarvo: 3,7

Tuho ja roihu - Leigh Bardugo 4/5
Vaarallinen suojelija - Tess Gerritsen 3/5
Jopa taivas on meidän - Paolo Giordano 4/5

Syyskuu?

Syyskuulle ei ole sen suurempia odotuksia. Kuuntelen Kuvun alla loppuun. Kirjastosta on tulossa Tess Gerritsenin uutuus Valitse minut. Nämä jos saisin luettua/kuunneltua, olisin ihan tyytyväinen. Muutamien muunkin uutuuskirjan ilmestymistä odotan innolla (Katinka Sarjanoja, Belinda Bauer ja Sarah J. Maas), ehkäpä sitten lukuinto palaa. 

Rentoa ja lukurikasta Syyskuuta kaikille 💓

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Jopa taivas on meidän - Paolo Giordano


 Italiankielinen alkuteos 2018 Divorare il cielo
Aula& Co 2021
Suomentanut Leena Taavitsainen- Petäjä
Sivumäärä 586
Kirjasto

"Näin heidät pulikoimassa uima-altaassa, oli yö. Heitä oli kolme ja he olivat hyvin nuoria, lähestulkoon lapsia, kuten minäkin silloin olin. Kuulin jonkin liikkuvan pihamaalla, mutta en noussut heti sängystä. Spezialessa monenlaiset, minulle ennestään tuntemattomat äänet keskeyttivät uneni vähän väliä: sadettimen suhina, nurmella tappelevat villikissat, samaa säettä kerta toisensa perään toistava lintu."

Lyhyesti:

Nuori Teresa on viettämässä kesää isänsä kanssa tämän lapsuudenkodissa Apuliassa. Eräänä yönä hän huomaa kolmen pojan uivan luvatta heidän uima-altaassaan. Hän ehtii tarkkailla poikia hetken, ennen
kuin hänen isänsä häätää pojat pois. 
Pojat ovat Teresan ikäisiä ja asuvat viereisellä maatilalla. He ovat Bern, Nicola ja Tommaso. He eivät ole veljeksiä, vaikka siteensä onkin vahva. 
Teresa tutustuu poikiin, maatilan elämään sekä Cesareen, uskonnolliseen kasvatti-isään, jonka omanlaiset näkemykset ohjaavat maatilan arkea. 
Teresa ja Bern rakastuvat, mikä aiheuttaa poikakolmikon välille pieniä säröjä. Elämä kuluu, vuodet vierivät, haaveet ja unelmat muuttuvat. Asiat eivät suju suunnitelmien mukaan ja välillä ne menevät pieleen pahemman kerran. 

"Toisinaan pojat seurasivat Cesarea, yksi kerrallaan, suuren rautatammen luo, jonka varjoon he istuutuivat juttelemaan. Myös noiden kahdenkeskeisten juttutuokioiden aikana äänessä oli enimmäkseen Cesare; Bern tai Tommaso tai Nicola lähinnä nyökyttelivät päätään. Yhtenä päivänä Cesare sanoi, että minäkin olin tervetullut, jos minua halutti rupatella hetki hänen kanssaan. Kiitin häntä, mutta en koskaan rohjennut seurata häntä puun alle."

Mielipide:

Paolo Giordano, yksi suosikkikirjailijoistani. Alkulukujen yksinäisyys on ikiaikainen lempparini, joka koskettaa joka lukukerralla. Joten odotukset Jopa taivas on meidän- kirjaa kohtaan olivat suuret. Hyvin suuret. 
Pidin kyllä kirjasta, mutta se ei tehnyt niin suurta vaikutusta kuin olin odottanut ja toivonut. Tarinan upea ympäristö ja henkilöt olivat kyllä omaa luokkaansa. Luonnon kuvaukset olivat kauniita, tarinaan upposi ja sitä janosi lisää. Halusi tietää, kuinka tässä oikein käy. Juoni oli dramaattinen, mutta ihan täysin sen koskettavat juonenkäänteet eivät minuun uponneet. Jotain jäi puuttumaan, jokin ei koskettanut minua. 
Tarina etenee alkuun melko hitaasti ja minä mietinkin, mikä on tämän kirjan tarkoitus, mitä tässä haetaan. Loppua kohden vauhti kiihtyy ja asiat selviävät kyllä. Vaikka alku olikin hidas, se oli silti kiinnostava, eikä kirjaa halunnut jättää kesken. 
Kaunis, surullinen, tarkkanäköinen kuvaus ihmissuhteista ja elämän eri vaiheista. Lukemisen arvoinen, vaikka itse jäinkin kaipaamaan lisää tunnetta. 

4/5


lauantai 7. elokuuta 2021

Vaarallinen suojelija - Tess Gerritsen


 HarperCollins Nordic 2017 
Suomentanut Viivi Vainonen
Storytel äänikirja
Kesto  6h 30
Lukija Elina Ylisuvanto

"Oksat piiskasivat miehen kasvoja ja hänen sydämensä hakkasi niin, että hän tunsi pakahtuvansa, mutta hän ei voinut pysähtyä. Takaa-ajaja saavutti häntä jo, ja hän pystyi miltei kuvittelemaan, miten luoti halkoi yötä ja iskeytyi hänen selkäänsä. Ehkä niin oli jo käynyt. Ehkä hän jätti jälkeensä verivanan mutta ei peloltaan tuntenut mitään paitsi kiihkeää halua elää."

Lyhyesti:

Cathy on matkalla ystävänsä luo lomalle, kun hän sattumalta törmää haavoittuneeseen mieheen. Hän vie miehen sairaalaan, mutta jokin miehessä jää kaihertamaan hänen mieltään. 
Mies on Victor Holland, biokemisti, joka on saanut tietoonsa vaarallisen salaisuuden. Mies on pakomatkalla, sillä hän haluaa paljastaa Viratek- nimisen yhtiön laittoman kokeen. Yhtiön johto ei tietenkään halua, että koe paljastuu ja siksi Victor onkin tappolistalla. 
Cathy joutuu myös vaaraan ja Victor päättää suojella häntä. Ajojahdin aikana Victor ja Cathy kiintyvät toisiinsa, mutta onko tällaisella suhteella tulevaisuutta?

"Hän painautui Victoria vasten. Tuntui hyvältä olla suojeltu. Victorin paita tuntui karhealta hänen ihoaan vasten. Victor hengitti hänen hiuksiinsa, kuiskaili sanoja, jotka oli tarkoitettu toiselle, suuteli hänen päälakeaan. Victor painoi kätensä hänen poskilleen ja suuteli häntä kiihkeästi. Niin kiihkeästi, että se herätti Cathyssä nälän. "

Mielipide:

Helppo, nopsakka, kevyt kuunneltava. 
Ei mitenkään säväyttävä, vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteita olikin. Viratek ja sen laittomat kokeet olivat mielenkiintoisia, niistä olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Cathyn ja Victorin romantiikka sen sijaan ei oikein uponnut. Liikaa uhrautuvaisuutta ja toisen puolesta päättämistä. 
Vauhdikas tarina, joka oli yritetty ladata täyteen tunnetta. 
Tällainen keskiverto romantiikka/dekkari (harlequin), joka tuli kuunneltua, mutta tuskin jää mieleen. Ei huono, muttei huippukaan. 

3/5


torstai 5. elokuuta 2021

Tuho ja roihu - Leigh Bardugo


 Englanninkielinen alkuteos 2014 Ruin and Rising

Aula & Co 2021

Suomentanut Meri Kapari

Sivumäärä 400

Grishaversumi 3





"Hirviön nimi oli Izumrud, suuri mato, ja oli niitä jotka väittivät, että se oli tehnyt Ravkan alla kulkevat tunnelit. Se oli ollut nälästä sairas, syönyt lietettä ja soraa kaivautuen yhä syvemmälle ja syvemmälle maahan etsien jotain mikä tyynnyttäisi sen ruokahalun, kunnes se oli mennyt liian pitkälle ja joutunut eksyksiin pimeään." s. 7

Lyhyesti:

Valonkutsuja Alina Starkov on heikossa kunnossa otettuaan yhteen Varjon kanssa. Hän on piiloutunut tunneleihin Apparatin ja pyhiinvaeltajien kanssa, mutta ei tunne voivansa luottaa heihin. Välit Maliin ovat etäiset, eikä ole varmuutta onko Nikolai elossa. 
Ravkan kohtalo lepää edelleen Alinan varassa. Varjon joukot vahvistuvat, mutta Alinalla on käytössään vain rippeet toisesta armeijasta. Hänen täytyisi löytää maaginen tulilintu ja luoda kolmas vahvistaja voittaakseen Varjon. 
Viimeinen Alina joukkoineen uskaltautuu pinnalle ja lähtee tavoittelemaan mahdotonta. Hän saa kuulla uskomattoman tarinan ja löytää lopulta vahvistajan lähempää kuin olisi koskaan voinut kuvitellakaan. Onko heillä silti mitään mahdollisuuksia pahaa vastaan?

"Hyvä on, pikku pyhimys, kun kerran haluat tietää Morozovasta ja hänen kallisarvoisista vahvistajistaan, minä kerron sinulle tarinan - saman, jota minulla oli tapana kertoa pienelle tummatukkaiselle pojalle, hiljaiselle pojalle, joka nauroi harvoin, joka kuunteli tarkemmin kuin tajusinkaan. Pojalle, jolla oli nimi eikä titteliä. " s. 207

Mielipide:

Grishaversumin kolmas osa toimi hyvin luettuna kirjana (muut osat olen kuunnellut äänikirjana). 
Tarina oli ihan hyvä, muttei saanut aikaan Wau- reaktiota. Vaikka lopussa tulikin pieniä ylläreitä, eivät ne silti olleet niin järisyttäviä. Paljon pakenemista, suunnitelmia, matkaamista. Vasta lopussa alkoi tapahtua. 
Kirjassa pidin eniten juuri sen lopusta, en ehkä kaikesta, mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopetukseen. Minua jäi vain harmittamaan, että Varjo jäi edelleen etäiseksi. Odotin hänestä koko ajan jotain enemmän. Mal oli myös edelleen aika mitäänsanomaton, Nikolai ja Alina puolestaan lempihahmojani. 
Ehkä tästä osasta jäi kuitenkin olo, että odotin koko ajan jotain enemmän. Sarjan ensimmäinen osa on kyllä ollut ehdoton lemppari, eivät nämä kaksi muuta jatko- osaa ole yltäneet samalle tasolle. Viihdyttävä sarja kuitenkin kaikin puolin ja suosittelen kyllä fantasian ystäviä tutustumaan - on tässä kuitenkin luotu aivan mielettömän upea fantasiamaailma ja valon ja varjon taistelu on mielenkiintoista seurattavaa. 

4/5


Valitse minut - Tess Gerritsen ja Gary Braver

 Englanninkielinen alkuteos Choose Me 2021 Otava 2021 Suomentanut Ilkka Rekiaro Sivumäärä 333 Kirjasto "Itsemurhan voi tehdä kymmenillä...