Kirke - Madeline Miller

 Englanninkielinen alkuteos 2018 Circe
WSOY 2021
Suomentanut Irmeli Ruuska
Sivumäärä 480
Storytel äänikirja
Kesto 16h 25min
Lukija Krista Putkonen- Örn

"Silloin kun minä synnyin, kaltaisilleni ei ollut vielä nimeä. Minua kutsuttiin nymfiksi, koska luultiin, että olisin samanlainen kuin äitini, tätini ja tuhannet serkkuni. Olimme vähäarvoisista jumalattarista vähäisimpiä, ja valtamme oli niin vaatimatonta, että se pystyi hädin tuskin varmistamaan iäisyytemme."

Kirke on auringonjumala Helioksen tytär. Hän ei kuitenkaan tunne oloaan kotoisaksi jumalten parissa ja tulee myös sisarustensa kiusaamaksi. Kun hän sitten rakkauden huumassaan muuttaa tavallisen kuolevaisen jumalaksi ja mustasukkaisuudessaan nymfin hirviöksi, alkavat hänen todelliset taitonsa paljastua. 
Kirke ei olekaan tavallinen nymfi, vaan noita, joka osaa käyttää kasvien ja sanojen voimaa, taikuutta. Hänet kuitenkin karkotetaan yksinäiselle saarelle, jolta hän ei saa poistua. Siellä hän tutustuu voimiinsa, luo itselleen kodin. 
Kirken saarelle saapuu sekä hyviä että pahoja ihmisiä. Pahat hän muuttaa sioiksi ja hyvien kanssa hän viettää aikaa ja auttaa heitä. Kirken luona ovat viipyneet niin Daidalos kuin Odysseuskin. Kirke saa myös poikalapsen, jota vainotaan jo ennen tämän syntymää. Pystyykö Kirke pitämään lapsensa turvassa, vaikka tällä on halu mennä. Mikä on heidän kohtalonsa?

"Tehdessäni taikoja tunsin samaa etäisyyttä ja painokkuutta. Seurasin isäni hehkuvia vaunuja niiden kiitäessä taivaalla. No? Mitäs nyt sanot? Heitit minut variksille, mutta minähän näköjään viihdyn niiden seurassa paremmin kuin teidän kanssanne. "

Olipas mielenkiintoinen lukukokemus. 
Kreikan mytologian tarinat ovat osittain tuttuja ja olikin mukavaa palata niihin tällaisen tarinan muodossa. Uuttakin tuli opittua ja vanhoja asioita muistettua. Kirke itse tosin oli minulle täysin tuntematon, enkä oikein osannut odottaa kirjalta mitään sen kummempaa. 
Olen muuten lapsuudessani katsonut jotakin lastenohjelmaa, jossa ilmeisesti kerrottiin näitä kreikan tarinoita. Muistan nimittäin mm. Daidaloksen ja tämän pojan Ikaroksen paon, joka päättyi surullisesti. Jos joku muu muistaa tällaisen ohjelman, vinkatkaa mikä se voisi olla. 
Mutta itse kirjaan - sujuva ja kiinnostava tarina, alkuun ehkä hieman hitaasti etenevä. Loppua kohden tapahtumat kiihtyivät ja muuttuivat jännittävimmiksi. 
Oikein hyvä ja toimiva kirja aiheesta kiinnostuneille. 

4/5

Valta - Emma Uusihakala

 Books On Demand 2022
Sivumäärä 247
Arvostelukappale

"Kipu säväytti ja veren maku ehti jo suuhunkin. Olavi painoi etusormensa varovasti turvonneelle huulelleen ja katsoi sitä sitten. Sormi oli värjäytynyt punaiseksi. Silmäkulmaa, johon toinen isku oli osunut, kolotti. Hemmetti. Ainakaan hän ei ollut saanut mitä tuli hakemaan, siitä Olavi oli pitänyt huolen."

Vanhempi rikoskonstaapeli Irina Pärn sekä rikosylikonstaapeli Petteri Marttila saavat tutkittavakseen geneetikko Olavi Heikkisen murhan. Tapaus osoittautuu haastavaksi. 
Olavin työpaikalla oli ennen murhaa käynyt raivoava mies, jonka henkilöllisyyttä on vaikea saada selville. Lisäksi selviää, että Olavi on omien töidensä lisäksi työstänyt salaista projektia. Saadakseen projektista selvää, Irina pyytää apua lääkärituttavaltaan Anna Koskelta. Irina ja Anna joutuvat vaaraan tutkiessaan tapausta omin päin.
Olavin salaisuus paljastuu huolestuttavaksi ja vaaralliseksi ja sillä olisi toteutuessaan valta muuttaa koko ihmiskuntaa. 
Tutkimusten edetessä Irina uppoutuu työhönsä tiiviisti ja hän alkaa uupua. Öisin häntä vainoavat kamalat painajaiset, jotka ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja. Miksi ne palasivat juuri nyt? 

" Irina katsoi taas tutkimusta, sivua, joka oli avonaisena hänen edessään. Oivallus hänen ja Olavin samankaltaisuudesta ei auttanut häntä ymmärtämään sitä kuitenkaan yhtään paremmin. Hän tiesi, että tähän tarvittaisiin asiantuntijaa. Jotakuta, joka tietäisi näistä asioista, mutta kuka se olisi..."

Valta on itsenäinen jatko-osa Uusihakalan Ei voi korjata- teokselle. 
Jäin kaipaamaan Ei voi korjata- kirjassa poliiseille syvempää taustaa ja tässäpä sitä oli nyt tarjolla. Irina ja Petteri olivat työlleen omistautuneita, suht tavallisia päähenkilöitä, mutta kuitenkin persoonallisia. Irinan menneisyydestä paljastui monenlaisia mielenkiintoisia ja surullisia asioita ja Petterinkin komean pojan kuoren alta löytyi mukava tyyppi. 
Oli mukava lukea myös Annan kuulumisia, joka oli siis edellisen kirjan päähenkilö. 
Kirja ei ollut kovin jännittävä tai vauhdikas, mutta kiinnostava kyllä. Pidän kovasti kirjoista, joissa uskalletaan kehitellä uudenlaisia uhkakuvia ihmisille, maailmalle ja tulevaisuudelle. 
Loppuratkaisu ei ollut kovin yllättävä, ehkä jopa hieman liian helppo. Olisin kaivannut siihen vielä jonkin yllättävän käännekohdan tai paljastuksen. 
Tämä oli kuitenkin oikein mukava lukukokemus, helppolukuinen ja sujuvasti etenevä kokonaisuus. Tarinaan oli helppo uppoutua ja tietyt koukut houkuttelivat jatkamaan lukemista. 

4/5

Terkuin ope - Aino Leppänen

 Myllylahti 2022
Sivumäärä 328
Kirjasto

"Istun rehtorinkansliassa pää alas painettuna ja kaikkia mahdollisia katsekontakteja vältellen. Tunnen punan kasvoillani, mutta en voi olla aivan varma, johtuuko kuumotus vasta laskeutumassa olevasta kiihottumisesta vai kiinnijäämisen häpeästä."

Aisku on lähes keski-ikäinen nainen, joka työskentelee lukiossa äidinkielen lehtorina. Hän on yksinhuoltaja 9- vuotiaalle tyttärelle ja vapaa-aika kuluukin tytön kanssa sekä lentopalloa valmentaen. 
Aisku tuskailee työnsä kanssa - hän ajattelee olevansa kutsumusammatissaan, mutta nykynuoret tekevät opettamisesta haastavaa. Riittääkö kurssien suorittamiseen pelkkä viiden minuutin läsnäolo ja ovatko pakolliset tehtävät sittenkään pakollisia? 
Kirja sijoittuu 2020- luvulle ja käsittelee myös koronapandemiaa - miten opettajat onnistuvat muokkaamaan lähiopetustuntinsa verkko-opinnoiksi ja kuinka ajantaju välillä katoaa poikkeusoloissa. 
Aisku ei ole kaipaillut parisuhdetta erottuaan tyttärensä isästä, mutta kouluun saapunut uusi virastomestari saa sukat pyörimään jaloissa. Myöskin vanha suola uhkaa janottaa pandemian kieppuessa ympärillä. 

"Maanantaina olen hieman liian väsynyt ja ärtynyt tullakseni töihin, mutta valitettavasti vitutuksen vuoksi ei myönnetä sairauslomaa. Niinpä kävelen terävin askelin luokkaani heti aamun ensimmäiselle tunnille ja huokaisen syvään. Käytävällä odottaa muutama opiskelija. Tekisi mieli kääntyä kannoilla ja lähteä takaisin kotiin nukkumaan."

Aino Leppänen osaa kirjoittaa osuvasti ja kainostelematta. 
Pidin hänen esikoisteoksestaan Positiivinen yllätys, eikä Terkuin opekaan pettymystä tuottanut. On mukava lukea ihan arkisista asioista realistisesti, huumorilla höystettynä. 
Terkuin ope avaa mukavasti opettajan työn hyviä sekä huonoja puolia ja koronakuvaus toi siihen oman nykyaikaisen mausteensa. Ihmissuhdekuvioita oli sopivasti, eikä draamaa ollut liikaa. Tässäkin oli pysytty mahdollisen rajoissa. 
Pidin eniten sarkastisista wilma- viesteistä, joita Aiskun olisi tehnyt mieli lähettää - olisikin hauskaa, jos ei tarvitsisi olla asiallinen, vaan opettajatkin saisivat tykittää jos jonkinlaisella asiattomalla viestillä tökeröitä opiskelijoita. 
Jossain vaiheessa kirjaa tuntui, että se niin sanottu punainen lanka puuttui - tarinassa oli hauskoja ja hassuja sattumia, mutta se itse keskeinen idea meinasi kadota. Onneksi kirja kuitenkin pysyi kasassa ja oli lopulta oikein viihdyttävä lukukokemus. 

4/5

Kolme sisarta - Heather Morris

Englanninkielinen Alkuperäisteos 2022Three Sisters
Aula& Co 2022
Suomentanut Kristiina Drews 
Sivuja 320
Storytel äänikirja
Lukija Markus Niemi
Kesto 13h 33min

"Kolme sisarusta, Cibi, Magda ja Livi, istuvat tiiviisti isänsä ympärillä kotitalon pienellä takapihalla. Oleanteripensas, jota perheen äiti on yrittänyt sinnikkäästi herättää henkiin, nuokkuu lohduttomana puutarhan nurkassa."

Cibi, Magda ja Livia lupaavat lapsina isälleen, että pysyvät aina yhdessä. 
Vuoden kuluvat ja sodan seurauksena juutalaisten perheiden oikeuksia rajoitetaan. Tulee päivä, jolloin natsit tulevat hakemaan perheiden nuoria juutalaistyttöjä "töihin saksalaisille". Magda on sairaalassa, mutta 15- vuotias Livia joutuu lähtemään. Cibi lähtee Livian mukaan, muistaen antamansa lupauksen. 
Sairaalasta päästyään Magda onnistuu piilottelemaan pitkään natseilta metsässä sekä naapurin ullakolla. Lopulta hänkin päätyy Auchwitziin ja ihmeen kaupalla pääsee sisartensa seuraan.
Sisarten elämä leirillä on yksinkertaisen kamalaa - silti he onnistuvat sinnittelemään hengissä vähäisestä ruuasta, taudeista ja karuista työ- ja asuinoloista huolimatta. Myös kuolemanmarsseiksi kutsutuista siirroista he selviytyvät, toinen toistaan tukien. 
Tarina ei pääty tyttöjen vapautumiseen leiriltä, vaan se kertoo myös heidän elämästään sen jälkeen - kuinka kotimaa on muuttunut, kotitalo vallattu ja lopulta elämästä uudessa maassa. 

"Cibi ajattelee Magdaa, ja helpotuksen tunne kulkee pitkin selkärankaa. Magda on säästynyt tältä kidutukselta. Hän toivoo, ettei Livikään olisi täällä - sisko näyttää niin paljon muita tyttöjä nuoremmalta. Livi on urhea, mutta hän on silti kovin pieni. Kuinka hän edes selviytyy tästä työstä? "

Olipas taas melkoinen selviytymistarina. 
Sisarusten matkaa oli yhtä aikaa kamalaa ja kiehtovaa seurata. Kaikki ne kamalat koettelemukset ja epätoivon hetket.. Mutta se voima ja lohtu, jota he toisistaan saivat tekivät tästä kirjasta kauniin. 
Jos lukee paljon keskitysleirikirjallisuutta, ne alkavat väistämättä hieman toistaa itseään. Tässä kirjassa oli hyvää se, että siinä oli myös suuri osa leirien jälkeistä elämää. Kaikesta on mahdollista selviytyä, on mahdollista löytää onni ja jatkaa eteenpäin. 
Hyvin ja tunteikkaasti kerrottu tositapahtumiin perustuva tarina. 

4/5

Matkustaja 23 - Sebastian Fitzek

 Saksankielinen alkuteos 2014 Passagier 23 
Bazar 2021
Suomentanut Sanna van Leeuwen
Sivumäärä 426
Kirjasto

"Tohtori- kuten hän mieluusti kutsui itseään, vaikkei ollutkaan väitellyt - pyyhkäisi kämmenselällä otsaansa. Niin hän levitti kasvoilleen osuneita veriroiskeita vain entistä laajemmalle, mikä varmaan näytti melko iljettävältä, mutta ainakaan liemet eivät nyt valuisi hänen silmiinsä niin kuin viime vuonna, kun hän oli operoinut erään ilotytön. "

Viisi vuotta sitten poliisipsykologi Martin Schwartzin vaimo ja poika katosivat Sultan- nimisellä risteilyaluksella. Kyseessä uskottiin olevan murha-itsemurha, vaikka se tuntuikin uskomattomalta. Tapaus on jäänyt kaihertamaan Martinin mieltä ja hän turruttaa tunteitaan hulluilla työtehtävillä ja peiterooleilla. 
Eräänä päivänä Martin saa viestin iäkkäältä kirjailijalta, joka uskoo ettei Martinin perhe ole ainoa kadonnut perhe. Kirjailija uskoo, että laivalla liikkuu sarjamurhaaja. 
Martin saapuu laivalle aikeenaan vain jututtaa kirjailijaa, mutta kun kadonneen perheen tytär ilmaantuu yhtäkkiä takaisin - mukanaan Martinin pojan pehmolelu - Martin jää laivalle tutkimaan tapausta. 
Kun totuus alkaa paljastua, se onkin paljon kammottavampi kuin kukaan olisi osannut kuvitellakaan. 

"Hän tunsi oman painonsa, joka kiskoi häntä alas ja painoi hänen ranteitaan. Tunsi uuden piston, tällä kertaa selässään. Tunsi kyynärpäidensä antavan periksi. Että hänen sormiensa ote kirposi. Että hän putosi."

Sebastian Fitzekin kirjat ovat olleet koukuttavia ja hurjia, aivan kuten tämäkin. 
Pidän kovasti Fitzekin luomista henkilöhahmoista, heissä on aina jotain omanlaistaan. Myös ympäristö oli jälleen kiehtovan erilainen - en ole ennen lukenut laivalle sijoittuvaa trilleriä.
Tarina etenee jälleen sopivaa vauhtia, tarjoillen lukijalleen odottamattomia käänteitä ja jännittäviä paljastuksia. Joitain juonenkäänteitä pystyi arvailemaan, mutta osa tuli täytenä yllätyksenä. 
Minä tykkäsin ja vaikka kirja oli paikoin hyvin julma, sen pystyi lukemaan. Suosittelen Fitzekiä edelleen kaikille trillereiden ystäville. 

4/5

Carrie - Stephen King

 Alkuperäisteos 1974 Carrie
Tammi 1987
Suomentanut Tuula Saarikoski
Sivuja 206
Kirjasto

"Useat luotettavat henkilöt ovat kertoneet, että Chamberlainin kaupungin Carlinkadulla satoi elokuun 17.päivänä kiviä kirkkaalta taivaalta. "

Carrie White asuu kiihkouskovaisen äitinsä kanssa ja elää hyvin sulkeutunutta elämää. Carrieta on kiusattu aina ja erään vakavan suihkukohtauksen jälkeen hän huomaa omaavansa erikoislaatuisen kyvyn. Hän on telekineettinen, eli hän kykenee liikuttelemaan tavaroita ajatuksen voimalla. 
Voimien kasvaessa Carrie uskaltaa uhmata äitiään ja aikoo osallistua koulun tanssiaisiin erään pojan pyydettyä häntä mukaan. Poika vakuuttaa, ettei kyseessä ole taas yksi tapa tehdä Carrieta naurunalaiseksi. 
Tanssiaisilta menee kuitenkin kaamealla tavalla pieleen ja Carrien voimat ryöpsähtävät täyteen mittaansa... 

"Kun he menivät saliin, George esitti otteita Flash Bobby Pickettin lauluista ja pelleili. Carrie puhui Friedan kanssa mekostaan ja Tommy hymyili leveästi kädet takin taskuihin tungettuina. Pilaa takin linjan, Sue olisi sanonut, mutta viis siitä, kaikki tuntui olevan hyvin. Tähän asti kaikki oli sujunut hyvin. Hänellä ja Georgella ja Friedalla oli vajaat kaksi tuntia elinaikaa."

Kingin esikoisteos on yksinkertaisuudessaan vaikuttava. 
Carrie on mielenkiintoinen henkilö ja hänen tarinaansa on rankkaa lukea - häntä ei voi syyttää  siitä, mitä tapahtui. 
Kirjan kerronta oli erikoista. Tapahtumia kuvattiin ajankohtaisesti sekä esimerkiksi uutisten ja tieteellisten kirjoitelmien kautta. Myös tekstillä "kikkailu" oli minulle uutta - kirjassa käytettiin paljon sulkumerkkejä, kursivointia, sanojen toistoa ja muita keinoja, joilla asioita tehostettiin tai korostettiin. Tämä teki ajoittain kirjaan sekavuutta, mutta se myös lisäsi kaaoksen tunnelmaa mikä puolestaan sopi kirjaan. 
Kiusaamisen seuraukset ovat kaameat, tässä kirjassa hyvin kaameat. Tunnelma on kohdallaan, tarinaan jää koukkuun ja sen kanssa on pakko kulkea loppuun saakka. Kyllä King on taitava. 

4/5

Kalman kevät - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2020
Björk- sarja osa 7
Sivumäärä 351
Storytel äänikirja
Kesto 11h 3min
Lukija Jaakko Ohtonen

"Ikkunanpielissä oli aamulla taas jäätä. Miten kauan mahtaa kestää, että tuuli kääntyy länteen päin, hän miettii, kun pukee päälleen pitkän palttoon. Meren rannalla kun asutaan, tuuli viiltää kuin puukko. Se tulee suoraan Siperian aroilta. Siperia. Omsk. "

Karl Axl Björkiä tarvitaan taas, tällä kertaa jahtaamaan aavetta. 
Björkin ystävätär Iida pyytää Björkin apua. Opiskelija Matilda Kivikarin eno on kuollut tapaturmaisesti ja Matilda epäilee että kummituksella on ollut osuutta asiaan. Björk itse ei usko kummituksiin, mutta suostuu kuitenkin tutkimaan tapausta. Varsin pian hän saa selville, ettei kuolema ollutkaan tapaturmainen - vaan murha. 
Tutkinta paljastaa salaisuuksia menneisyydestä - eno on saanut 30 vuotta sitten aviottoman lapsen venäläisen naisen kanssa ja nyt tuo lapsi on ilmaantunut hautajaisiin ja testamenttia kuulemaan. Onko hän todella se, joka hän väittää olevansa?
Tutkimustensa lisäksi Björk hoitaa huolella päivätyönsä setänsä yrityksessä. Lisäksi hänen on tehtävä vaikea päätös rakkausrintamalla - haluaako hän jatkaa poikamieselämäänsä vai kihlautua vihdoinkin. Ja jos kihlautuu, niin kuka onkaan hänen sydämensä valittu?

"Björk laski telefoonin kuulokkeen paikalleen ja palasi mietteissään pöytänsä ääreen. Tavallaan oli hyvä, että Martti sivuutti kummituksen. Se salli Björkin edetä omaa reittiään rikoksen tutkimisessa. "

Oikein hyvä!
Sarja jatkuu tasaiseen hyvään tahtiinsa, aina kuitenkin jotain uutta mukanaan tuoden. Nautin tämän sarjan kuuntelemisesta kovasti. 
Ainoa miinus lukijan vaihtumisesta. Useimmat aiemmista kirjoista on lukenut Aku Laitinen ja olen mieltänyt hänet Björkin ääneksi. Ei Ohtosenkaan lukemisessa mitään vikaa ollut, mutta hänen äänensä ei vain ollut Björkin - jos hoksaatte mitä tarkoitan. 
Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Björkin lemmenkuviot saivat viimeinkin vaihtelua ja edistystä, mutta en olisi arvannut sen etenevän aivan näin. Veikkaan kylläkin, että jotain erikoista tulee vielä tapahtumaan ennen kuin Björk todella saa onnensa. 
Tykkäsin. 

4/5

Kirkkopuiston rakastavaiset - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2019
Björk- sarja osa 6
Sivumäärä 319
Storytel äänikirja
Kesto 8h 51min
Lukija Aku Laitinen

"Odotus tuntui kestävän iäisyyden, vaikka kelloon katsoessa aikaa ei kulunut kun puoli tuntia. Hän käveli katua edestakaisin, jotta pysyisi lämpimänä. Hän halusi myös välttää törmäämästä väärään ihmiseen. Viimein hän näki, että jalkakäytävälle ilmestyi nainen, jonka solakka varsi oli kätketty pitkään ja paksuun turkisreunaiseen talvitakkiin."

Karl Axel Björk on palannut Berliinin matkaltaan mieli synkkänä. Hän näki ja koki siellä kauheita asioita ja ikävä Katjaa kohtaan on suunnaton. 
Työt hänen setänsä sähköfirmassa pitävät hänet kuitenkin kiireisenä ja hän saakin apulaisjohtajan paikan. 
Kirkkopuistosta löytyy kuollut nuoripari ja tapaus näyttää murha-itsemurhalta. Tytön perhe ei halua asiaa tutkittavan tarkemmin, mutta Björk haistaa tapauksessa palaneen käryä. 
Björk saa selville, että tyttö tiesi aivan liikaa ja johtolangat vievät epäilykset korkealle tasolle. Onko Björkin edes mahdollista kerätä riittävästi todisteita ja saattaa oikeat syylliset telkien taakse?

"Minä tosissani uskon, että joku tappoi heidät molemmat, ja selkäpiitäni karmii, kun mietin, kuka on voinut tehdä niin hirviömäisen teos. Björk nyökkäsi. 
- Aivan. Kaksi nuorta elämänsä alussa. Se on minustakin hirveätä. Ja siksi tahdon selvittää syyllisen."

Sarja jatkaa tasaisen hyvää tahtiaan. 
Kyllä oli taas jännittäviä juonenkäänteitä ja salaisen karmiva juoni. Huh. Kirja myös jäi melko jännittävään kohtaan, ihan kaikkea ei saatu loppuun ja jään jännityksellä odottamaan miten tarina tästä etenee. 
Kirjan henkilöt ovat edelleen miellyttäviä ja mielenkiintoisia. Björkin naiskuviot eivät ole vieläkään edenneet, alkuun minua tympi tämän kohdan jumittaminen, mutta nyt olen jotenkin tyytyväinen, ettei hän ole valinnut (vielä) ketään. 
Minulla ei oikein ole mitään uutta sanottavaa. Loistava sarja, jota aion lukea lisää :)

4/5

Joulutarina - Marko Leino

 Gummerus 2007
Sivumäärä 286
Kirjasto

"Oli loppukesän helteinen iltapäivä. Aurinko hehkui pilvettömällä taivaalla, Perämeri aaltoili laiskasti. Kaksi uimahousuista, kesän tummaksi paahtamaa pikkupoikaa seisoi rinnatusten paikassa, jossa kallio leikkautui jyrkkänä, pystysuorana seinämänä vihertävään veteen. "

Kaksi pientä poikaa löytää uimareissullaan vanhan lippaan. Lipas tuo isoisälle mieleen vanhan Joulutarinan, jota hän alkaakin pojille kertoa. 
Pieni Nikolas niminen poika joutuu orvoksi viisivuotiaana. Kylän asukkaat sopivat, että jokainen hoitaa poikaa vuorollaan yhden vuoden ja perhettä vaihdetaan joulun aikaan. Aluksi Nikolas on sulkeutunut ja surullinen, mutta pikku hiljaa hän alkaa saada elämästä jälleen kiinni. Hän saa ystävän ensimmäisestä perheestään, lähes saman ikäisestä Eemelistä. 
Nikolas päättää tehdä joka joulu perheidensä lapsille lelut lahjaksi. Samalla hän tekee lahjan myös kadonneelle sisarelleen Aadalle ja vie sen avantoon. 
Vuodet kuluvat ja koittaa köyhä vuosi - kenelläkään perheistä ei ole varaa huolehtia Nikolaksesta. Apuun saapuu Hullu-Iisakki, vanha mies joka asuu kylän ulkopuolella. Iisakki ei pidä lapsista, mutta huomattuaan Nikolaksen olevan taitava veistelemään puuta, hän ottaa pojan apulaisekseen. 
Iisakista paljastuu yllättäviä puolia ja Nikolas on vihdoin löytänyt itselleen pysyvän kodin. 
Lahjojen teko jatkuu silti ja kylän kasvaessa työmäärä lisääntyy. Nikolas ei silti halua luopua luomastaan perinteestä. 
Mitä sitten tapahtui ja kuinka joulupukista lopulta tuli joulupukki, kannattaa lukea itse. 
(Tai katsoa Joulutarina- elokuva.)

"Vaikka hän olikin aikoinaan menettänyt oikean perheensä, hän oli saanut tilalle paljon enemmän kuin olisi uskaltanut ikinä toivoa. Jonakin päivänä hänen perheeseensä kuuluisi koko Korvajoen kylä!

Joulutarina tuli katsottua joulun aikaan televisiosta elokuvan muodossa ja tarttui nyt kirjaversiona mukaan kirjastosta. Tunnelmallisempaa tämä olisi ollut lukea ennen joulua, mutta toimi tämä näinkin. 
Kirja ja elokuva olivat todella toistensa kaltaisia, eikä tässä oikeastaan ollut mitään uutta - siis riittää, jos olet tutustunut jompaan kumpaan. 
Muutoinhan tarina on oikein sympaattinen ja ihastuttava. Kirja on nopea ja helppo lukea, koko perheen voimin. 

4/5

Magiaa musta taivas - Debi Gliori

 Englanninkielinen alkuteos 2004 Deep Trouble
WSOY 2005
Magiaa- sarjan 4. osa
Suomentanut Marja Helanen-Ahtola
Sivumäärä 331
Oma kirjahylly

"Strega-Borgiat erottuivat Glasgowin lentoaseman liikkumattomat matkatavarahihnan ympärillä tungeksivasta väkijoukosta pääasiassa kelmeän ihonsa ja synkänmustan vaatetuksensa vuoksi. Ympärillään auringon korventamia lomalaisia, joiden vaatteiden värit olivat laguuninturkoosin, kirkuvanoranssin ja silmiäkirveltävänpinkin eri sävyjä, Strega-Borgiat näyttivät siltä kuin olisivat äskettäin palanneet hautajaisista, suorastaan siltä kuin he kaikki viisi olisivat niukin naukin välttyneet joutumasta itse hautaan."

StregaSchlossissa asuu sekalainen joukko ihmisiä, noitia ja myyttisiä olentoja. 
Perheen äiti tuskailee raskausoireiden kanssa, isä yrittää parhaansa mukaan olla vaimonsa tukena. 13- vuotias Titus surffailee netissä, pian 11- vuotias Pandora keskittyy tekemään vaikutusta uuteen hovimestariin. Pienellä Lirulla on omat seikkailunsa taikasauvan kanssa ja lemmikkipedoilla on kihlajaiskiireitä. 
Perheen hovimestari joutuu sairaalaan ja tilalle palkataan uusi, väliaikainen hovimestari. Hovimestari Zander ei ole kovinkaan hyvä työssään, vaan hiippailee öisin metsissä ja hänellä on selvästi jotain aivan muuta mielessään kuin perheen palveleminen. Perheen lapset saavat vahingossa selville hieman liikaa ja joutuvat aikamoiseen kiipeliin... 
Perheen lastenhoitaja on ainoa, joka vaistoaa vielä suuremman vaaran - paha demoni Isagoth on tullut etsimään voimakasta kronokiveä, jonka hän uskoo olevan piilossa StregaSchlossissa. Riittävätkö lastenhoitajan noitavoimat suojaamaan perhettä?

"Aamen, rouva McLachlan lausui hiljaa mielessään. Hän antautui hetkeksi kuvittelemaan, miltä Zander olisi näyttänyt, jos Pandora olisi tarjonnut tälle alkuperäisen pääruokansa: kauan sitten menehtyneen gangsterin paahdettua reittä verimehussa."

Joululomalla loppuivat kirjastonkirjat kesken (kirjasto kiinni välipäivät), joten nappasin omasta hyllystä tällaisen nopsakan nuortenkirjan. Tämä kuusiosainen sarja oli nuoruudessa yksi suosikeistani ja pari osaa löytyy omastakin hyllystä.
Kirjasta löytyy (mustaa) huumoria, paljon läheltä piti- tilanteita ja onnekkaita sattumia. Tarinaa rikastuttavat kekseliäs kielenkäyttö sekä linnan petoasukkaiden omat toilailut. Ihailen tällaista kekseliäisyyttä. 
Toisaalta kirjan henkilöt ovat ihastuttavan tavallisia ja painivat arkisten asioiden parissa mm finnit, raskausoireet sekä ystävyyssuhteet. 
Kirjat eivät ehkä sovi herkimmille nuorille lukijoille (tässäkin räjäyteltiin koiria ja melkein syötiin ihmisreittä), mutta muutoin voin kyllä suositella tätä kekseliästä sarjaa monen ikäisille lukijoille. 
Sarjan osat:
Magiaa mahan täydeltä
Magiaa millin tarkkuudella
Magiaa mennen tullen
Magiaa musta taivas
Magiaa meri tumma
Magiaa mafian tahtiin. 

4/5

Ikkunapaikka 7A - Sebastian Fitzek

 Saksankielinen alkuteos 2017 Flugangst 7A
Bazar 2021
Suomentanut Heli Naski
Sivumäärä 412
Kirjasto

"Milloin voimme kuulustella epäiltyä? Tohtori Martin Roth teki lähtöä Park- klinikan neurologian teho-osastolle mutta kääntyi vielä katsomaan murharyhmän ylikomisariota, joka oli aivan tosissaan kehdannut esittää hänelle tämän naurettavan kysymyksen."

Psykiatri Mats Krüger kärsii vakavasta lentopelosta, mutta on silti noussut yli 13 tuntia kestävälle lennolle tyttärensä vuoksi. Hän on varalta varannut useamman paikan koneesta, etenkin paikan 7A joka on putoamistilanteessa varma kuolemanpaikka, aikeenaan jättää ne tyhjiksi. Näin hän uskoo lennon sujuvan ongelmitta. 
Koneen noustua ilmaan Mats saa kuitenkin kammottavan puhelun - hänen raskaana oleva tyttärensä on siepattu ja ellei hän noudata ohjeita ja saa konetta putoamaan, tytär kuolee. Koneessa työskentelee yksi hänen vanhoista potilaistaan ja hänen tehtävään on avata vanhat traumat. Traumojen avulla tämä entinen potilas on avain koneen pudotukseen. Mats saa selville jotain, joka muuttaa hänen käsityksensä entisestä potilaastaan täysin. 
Kykeneekö Mats tappamaan koneellisen ihmisiä tyttärensä vuoksi? 

"Jos Kajan psyyke oli World Trade Centerin pohjoistorni, silloin video oli se lentokone, joka suuntasi suoraan hänen sisimpäänsä. Kajan tarvitsi vain nähdä se. Voi perkele, Kiristäjä oli oikeassa. Se tuhoaisi Kajan. Ja muuttaisi kaiken, Kaiken. "

Tämän kirjan aloittaminen oli minulle jostain syystä todella vaikeaa. 
Pidin Fitzekin Potilaasta paljon, enkä siten ymmärrä miksi tähän tarttuminen ei napannut. Kuitenkin, kun vihdoin sain kirjan aloitettua ja luettua pari ensimmäistä lukua, olin aivan myyty. Luin kirjan kahdessa päivässä, uppouduin tarinaan ja pohdin sitä silloinkin, kun en voinut lukea. 
Tällaiset mielen syövereihin uppoutuvat teokset ovat aina kiehtoneet minua, ja tätäkin lukiessa oli välillä olo, ettei tiennyt mihin ja kehen luottaa. Juonenkäänteet olivat yllättäviä ja koukuttavia, eikä niiden paljastamista pitkitetty liikaa. 
Lentokone tapahtumapaikkana oli minulle uusi ja se kiehtoi myös. Paljon tapahtui myös maan kamaralla ja ahdistava tunnelma oli molemmissa. Matsin tyttären sieppaus oli aika kauhistuttava, muutoin kirja ei ollut liian raaka tai kamala. 
Psykologisten trillereiden ystäville loistava kirja. 

4/5

Koston kukat - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2017
Björk- sarja 4 osa
Sivumäärä 350
Storytel äänikirja
Kesto 10h 57min
Lukija Aku Laitinen

"Kun joku katsoi hänen suuntaansa, Karl Axel Björk yritti näyttää siltä, että oli keskittynyt lukemaan pöydälle levitettyjä papereita. Todellisuudessa hän oli jo hyvän aikaa tutkiskellut seinille ripustettuja taulukoita, samassa huoneessa työskentelevän Sintosen liian korkealta paljaaksi ajeltua niskaa ja poliisilaitoksen ja yliopiston edestä kulkevia ihmisiä ja hevosvaunuja."

Karl Axel Björk on ystävättärensä Idan kanssa katsomassa oopperaesitystä, kun heitä kohtaa ikävä yllätys - näyttelijätär, joka muka puukotetaan esityksessä, ammutaan kuoliaaksi raikuvien aplodien aikana. 
Björk ottaa ohjat käsiinsä ennen poliisin saapumista ja saa osallistua tutkintaan myös heidän saavuttuaan. Tehtävä on vaikea, sillä kukaan ei nähnyt tai kuullut mitään. 
Kun oopperassa tapahtuu toinenkin ampuminen, on kaaos valmis - huhut liikkuvat, arvailuja heitellään ja jopa kummitusta epäillään. 
Neuvokas Björk etsii sinnikkäästi johtolankoja - hän harmittelee ajan vähyyttä ja päivätyönsä puuduttavuutta. Mistä saada vaihtelua tai aikaa sille, mistä hän oikeasti pitää ja missä hän on hyvä. 

"Oli aika mennä oopperatalolle. Hänen vatsanpohjaansa hulahti saman tien kylmyys, ja leukapielten lihakset jännittyivät. Turkiskauppiaan tapaus työntyi mielessä taemmas. Olisiko murhaaja jälleen liikkeellä?"

Björk- sarjan neläs osa ei tuottanut pettymystä - olen jäänyt näihin ihan koukkuun. Todella sujuvaa kuunneltavaa, jännitystä ja vauhtia unohtamatta. Björk on miellyttävä herrasmiespäähenkilö, jonka elämää on mukava seurata. Edellisen kirjan kohdalla harmittelin hieman hänen seuraelämänsä paikallaan junnaamista - tämäkään ei asioita vienyt edemmäs, mutta ei myöskään takertunut tai toistellut asiaa liikaa. 
Kimurantti murhatutkinta oli kutkuttavaa luettavaa, ei liian ennalta-arvattavaa, muttei liian kaukaa haettukaan. Asioita pystyi päättelemään itsekin, mutta yllätyksiäkin riitti. 
Viidennen osan, Tiergartenin teurastajan, olenkin lukenut jo aikoja sitten (se oli ensimmäinen lukemani Björk- kirja), joten hyppään tässä piakkoin kuudenteen osaan, Kirkkopuiston rakastavaisiin. 
Suosittelen kyllä kovasti tätä sarjaa, jos pitää historiallisista dekkareista. 

4/5

Kuka kuolleista palaa - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2016
Björk- sarja osa 3
Sivumäärä 348
Storytel äänikirja
Kesto 11h 9min
Lukija Aku Laitinen

"Hän keinotteli itsensä sisään pihoja erottavan aidan aukosta ja päätyi aukealle, jolla kasvoi ruohotupaksia. Alue jäi syvään varjoon, ja hän siristeli silmiään, ettei olisi kompastellut hämärässä. Tähän asti kaikki oli mennyt juuri kuten oli luvattu. "

Vuoden 1921 loppukesällä Helsinkiä vaivaa tuhopolttojen sarja. Tulipaloista vihjeeksi jää vain ovenpieleen jätetty hevosenkenkä. 
Eräästä teollisuusrakennuksesta löydetään lopulta ruumis ja hänen epäillään olevan kyseisen laivanvarustamon konttoripäällikkö. Kaikki ei kuitenkaan täsmää ja nokkelan Karl Axel Björkin apua tarvitaan. Yhdessä poliisiystävänsä Martin kanssa he jakavat tietoja ja selvittelevät tuhopolttoja ja kuolemantapausta. 
Tämän lisäksi Björk etsii todisteita pahamaineista Vahanaamaa vastaan. Vahanaama on vangittuna, mutta ilman todisteita ja todistajia, hän päätyy vapaalle jalalle. Onnistuuko Björk löytämään jotain miestä vastaan, vai vaikenevatko kaikki pelon vallassa?
Henkilökohtaista elämää kuohuttavat naisihmiset Björkin liehitellessä sekä Idaa että Lisbetiä, mutta sitoutuminen ei vielä tunnu oikealta. Palavat tunteet kaksoisagentti Katjaa kohtaan sekoittavat myös pakkaa. Elämää vaikeuttaa myös Siperiasta palaava isä, jonka Björk luuli ja toivoi jo kuolleen.

"Björk hyvästeli Esterin ja jatkoi matkaansa synkissä mietteissä. Isä näännyttäisi äidin. Niin oli käynyt ennenkin, mutta nyt äiti oli vanhempi ja hauraampi. Tapanin kuolema oli vienyt häneltä elämänhalun. Mitä voisi tehdä ilman että sotkee itseänsä samaan soppaan?"

Nautin kovasti kolmannesta Björk- kirjasta. 
Tutut hahmot ja tapahtumat palailivat pikkuhiljaa mieleen kirjan edetessä ja uusia jännittäviä käänteitä oli edessä. 
Sarjan kirjat on kirjoitettu sujuvasti ja vetävästi ja ne imaisevat mukaansa. Myös tämä Kuka kuolleista palaa oli oikein koukuttava ja viihdyttävä teos. Kuljin Björkin mukana Helsingin katuja ja etsin vihjeitä tekijöistä. Kirja toimi äänikirjana hyvin ja aion kuunnella muutkin sarjan kirjat äänikirjoina. 
Kirjan henkilöt olivat edelleen oikein miellyttäviä. Björkin naiskuviot toistivat tässä hieman samaa kaavaa kuin edellisessä, eli eivät edenneet suuntaan eivätkä toiseen. Isän paluu puolestaan kuohutti myös omaa mieltäni ja olin vihainen Björkin puolesta - kirja siis herätti tunteita, mikä on aina plussaa. 
Jäin ihan koukkuun ja haluan kuunnella seuraavan osan, Koston kukat, mahdollisimman pian. 

4/5

Muinainen taika - Marianne Curley

Englanninkielinen alkuteos 2000 Old Magic
Gummerus 2002
Suomentanut Kaisa Kattelus
Sivuja 308
Kirjasto

"Hänen nimensä on Jarrod Thornton. Hänellä on olkapäille ulottuva kullanpunertava tukka. heleä iho ja vihreät silmät kuin kytevät smaragdit, mutta en minä sen vuoksi tuijota häntä näin lumoutuneena. Hänessä on jotakin muuta. Melkein... pelottavaa. Hänessä on jotakin ylimaallista, ja se jokin on saanut minut pauloihinsa."

Katen luokalle tulee uusi poika, Jarrod. Tämä kömpelö mutta hyvännäköinen nuorukainen herättää kiinnostusta kaikissa luokkalaisissa, hyvässä ja pahassa. Kate kuitenkin huomaa, ettei Jarrod ole aivan tavallinen. Jarrodilla on hyvin voimakkaita kykyjä, vaikkei tämä itse niitä huomaa, eikä suostu huomaamaan. Kaiken tämän lisäksi vaikuttaa siltä, että Jarrodin perhettä vaivaa ikivanha kirous. 
Kate yrittää auttaa,  mutta poika vastustaa. Kunnes tapahtuu jotain kamalaa, eikä Jarrodilla ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa Katen apuun. 
Nuoret lähtevät aikamatkalle keskiajan englantiin löytääkseen kirouksen langettaneen velhon. Onnistuvatko he estämään kirouksen? Matka ei tietenkään ole vaaraton, Kate joutuu kaapatuksi ja Jarrodin on vihdoin hyväksyttävä uudet kykynsä. Onko hän silti riittävän vahva vastustaakseen voimakasta velhoa?

"-Mutta että taikuutta? Et kai sinä ole tosissasi? Hän kieltää jääräpäisesti totuuden ja lisää vielä: - Eivät perheiden onnettomuudet liity mitenkään siihen, miten paljon niihin syntyi lapsia, eivätkä ainakaan mihinkään kiroukseen.
Hän yrittää järkeistää minun teoriani. Itse asiassa hän yrittää järkeistää aina kaiken. Ärsyttävä tapa."

Tämä kirja on ollut yksi nuoruuden suosikeistani. Luin tämän ennen joka kesä ollessani isovanhempieni kesämökillä - juuri siellä, koska oman kotikuntani kirjastokappaleesta oli revennyt pari sivua, enkä kestänyt lukea kirjaa josta puuttui tekstiä. Minulla oli kirjastokortti myös kesämökin paikkakunnalle ja pyöräilin aina lainaamaan tämän kirjan sieltä. 
No, kirja ei tehnyt enää yhtä suurta vaikutusta kuin nuorempana. Muistelin kirjan olleen dramaattisempi ja romanttisempi. Ymmärrän kuitenkin silti, miksi olen pitänyt tästä niin kovasti. 
Tarina on yksinkertainen, selkeä ja nopeasti etenevä. Kirjan päähenkilö Kate on erilainen ja ulkopuolinen, johon on nuorien helppo samaistua. Hän tapaa pojan, joka on samanlainen kuin hän, mutta joka ei suostu hyväksymään sitä. Kirjassa halutaan kuulua joukkoon, kirjassa on kiusaamista, ystävyyttä ja hitusen romantiikkaa. 
Vaikka tämä itselle tuntui jo hieman lapselliselta, suosittelen tätä silti ehdottomasti nuorille lukijoille. 

4/5

Myrkynkeittäjä - Sarah Penner

 Englanninkielinen alkuteos The Lost Apothecary 2021
HarperCollins 2021
Suomentanut Päivi Paju
Sivumäärä 350
Kirjasto

"Hän tulisi aamunkoitteessa - nainen jonka kirjettä pitelin käsissäni, nainen jonka nimeä en vielä tiennyt. En tiennyt hänen ikäänsä enkä sitä, missä hän asui. En tiennyt hänen asemaansa yhteiskunnassa, enkä tiennyt, millaisista synkistä asioista hän näki unta yön saapuessa. "

1970- luvun Lontoossa palvelee salainen apteekki. Alussa sen tarkoitus oli palvella naisia, jotka eivät saaneet apua tavallisilta lääkäreiltä. Vuosien saatossa jokin muuttui, ja apteekista tuli myrkkypuoti. Puoti myy taitavasti naamioituja myrkkyjä naisille, jotka haluavat kostaa heitä väärin kohdelleille miehille. 
Kaikki on sujunut hienosti, kunnes eräänä päivänä myrkky on tarkoitettu toiselle naiselle...
Nykyajassa Caroline on lähtenyt yksin häämatkaksi tarkoitetulle lomalle Lontooseen. Hän on juuri saanut tietää miehensä olleen hänelle uskoton ja tarvitsee tilaa ja aikaa asioiden selvittelyyn. Sattumalta hän löytää pienen pullon, johon on kaiverrettu karhun kuva. Hän alkaa selvittää pullon alkuperää ja törmää ratkaisemattomaan arvoitukseen apteekkarimurhista. 
Arvoitusta ratkoessaan hän joutuu ratkomaan myös oman elämänsä kiemuroita. 

"- Minulla ei vain ole koskaan aiemmin ollut tällaista tunnetta. 
Aloin vapista, aivan kuin huone olisi juuri viilentynyt. 
-Millaista tunnetta?
-Sellaista, että jokin on menossa hirvittävällä tavalla pieleen."

Ihanan erilainen kirja. 
Pidin tarinasta paljon, molemmista aikatasoista. Tarina eteni kevyesti, sujuvasti ja sopivalla tahdilla. Helppo ja viihdyttävä. Juonenkäänteitä riittävästi. Kirjan henkilöt olivat miellyttäviä ja heidän elämäänsä seurasi mielellään. 
Aihe oli kiehtova, salainen apteekki ja erilaiset myrkyt. Henkilöiden historia. 
Todella hienosti punottu kokonaisuus. 
Kirjan loppu oli hyvä ja minulle jäi tästä hyvä mieli. Tällaisia kirjoja on mukava lukea, nämä eivät vaadi suurta keskittymistä vaan tarinaan pystyy uppoutumaan ja siitä nauttii tietyllä tavalla. 
Pidin kovasti. 

4/5

Lasilapset - Kristina Ohlsson

 Ruotsinkielinen alkuteos 2013 Glasbarnen
Wsoy 2018
Suomentanut Pekka Marjamäki
Sivumäärä 203
Storytel äänikirja
Kesto 3h 55min
Lukija Anni Kajos

"Kukaan ei tiennyt, minne talossa aiemmin asunut perhe oli mennyt. Eräänä edelliskesän päivänä he olivat vain pakanneet tavaransa ja muuttaneet pois. Siitä lähtien talo oli seissyt tyhjillään. "

Billie muuttaa isänsä kuoleman jälkeen uuteen taloon äitinsä kanssa. Talossa kuitenkin tapahtuu kummia, sillä kattolamppu heiluu itsekseen ja pölyyn ilmestyy kädenjälkiä. Talon myynyt mieskin tuntui valehtelevan edellisistä asukkaista. 
Billie tutustuu talon historiaan ystäviensä Simonan ja Aladdinin kanssa. Menneisyydestä paljastuukin mielenkiintoisia ja jännittäviä asioita ja jopa kummituksista puhutaan. Taloa pidetään myös vaarallisena. 
Saako Billie äitinsä vakuutettua talon turvattomuudesta vai pitääkö ensin tapahtua jotain kamalaa? Onko kummituksia oikeasti olemassa?

"Billie ei kuitenkaan miettinyt rajuilmaa. Hän pohti olohuoneen kattolamppua ja lasilapsia. Saattoiko tosiaan pitää paikkaansa, että talossa oli kuollut joku? Entä keitä nämä lasilapset olivat?"

Nopea ja mukaansa tempaava nuorten kirja. 
Ymmärrän kyllä tämän kirjan suosion. Sujuva, sopivan jännittävä ja varmasti monelle lukijalle mieleen. Tarina upposi nopeana välipalana aikuiselle lukijalle ja uskoisin oman tyttärenikin parin vuoden kuluttua pitävän tästä. 
Kirjan henkilöt olivat aitoja ja lasten elämää ja tunteita oli kuvattu hienosti. 
Ehkäpä tutustun myös Ohlssonin aikuisille suunnattuun tuotantoon :)

4/5

Usko minua - J. P Delaney

 Englanninkielinen alkuteos 2018 Believe me
Otava 2019
Suomentanut Satu Leveelahti
Sivuja 400
Storytel äänikirja
Kesto 10h 1min
Lukija  Krista Putkonen-Örn

"Lähtöpäivänä vieraiden on luovutettava huoneensa keskipäivään mennessä. Kello yhdeltätoista Lexington Hotelin kuudes kerros on miltei tyhjä. Midtown Manhattanilla turistit kiertävät kiireisellä aikataululla gallerioita ja tavaratalojen nähtävyyksiä. "

Claire Wright on brittiläinen nuori nainen, joka on lähtenyt New Yorkiin opiskelemaan näyttelemistä - ja samalla aloittamaan elämänsä alusta. 
Uuden elämän aloittaminen on haastavaa ja Clairella on taloudellisesti vaikeaa. Hän pestautuu erään lakifirman houkutuslinnuksi ja hänen tehtävänään on saada kiinni uskottomia aviomiehiä. 
Eräänä päivänä yksi hänet palkanneista naisista löytyy kuolleena. Syylliseksi epäillään aviomiestä, mutta näyttöä ei löydy. Clare ajautuu mukaan peiteoperaatioon, jonka tarkoituksena on saada aviomies kiikkiin. Ajautuuko Claire liian syvälle rooliinsa ja kuka on lopulta se, jota yritetään saada ansaan?

"Olen leikkinyt luottamusleikkejä monta monituista kertaa aikaisemminkin - ne kuuluvat olennaisena osana näyttelijöiden harjoituksiin. Mutta mitään tämän kaltaista en ole koskaan kokeillut. Tuijotan liekkiä. Se on pitkä rosoinen kynsi, petolinnun kynsi, joka tökkii kämmentäni. Kipu muuttuu epämukavuudesta sellaiseksi tunteeksi, että haluaisin taivuttaa pääni taakse ja ulvoa, neuloista koostuva rengas kaivautuu syvemmälle ihooni, tuskan huippu on koko ajan lähempänä. "

Kuuntelin puoli vuotta sitten kirjailijan aiemman teoksen Edellinen asukas, josta pidin paljon. 
Usko minua oli myös asetelmaltaan kiehtova ja erilainen. 
Kirjasta teki erikoisen myös se, että kertoja oli äärimmäisen epäluotettava. En osannut yhtään aavistaa juonen etenemistä. 
Kirjan hahmot muutoin eivät olleet erityisen miellyttäviä. Claire on epäluotettava ja sekopäinen, Patrick liian lipevä... Toki nämä luonteenpiirteet kuuluivat tarinaan ja hahmoille, eikä tarina olisi ollut sama ilman niitä. 
Myös pieni miinus kerrontatavasta - repliikkimäisesti kirjoitetut kohtaukset olivat etenkin äänikirjassa melkoisen töksähteleviä. 
Muutoin tarina oli ovela, juonikas, vetävä ja viihdyttävä. Oikein mukava kuuntelukokemus ja viihdyin kirjan parissa. 

4/5

Neidot - Alex Michaelides

 Englanninkielinen alkuteos 2021 The Maidens
Gummerus 2021
Suomentanut Antti Autio
Sivumäärä 461
Storytel äänikirja
Kesto 12h 21min
Lukija Ilkka Villi

"Muutamaa päivää aiemmin Mariana oli vielä kotonaan Lontoossa. Hän kyyristeli lattialla pahvilaatikoiden ympäröimänä ja yritti jälleen kerran käydä läpi Sebastianin tavaroita. "

Marianan siskontyttö Zoe soittaa ja kertoo, että hänen hyvä ystävänsä Tara on murhattu. Mariana lähtee St. Cristopher's collegeen Zoen tueksi. Paikka tuo Marianalle mieleen muistoja tämän edesmenneestä aviomiehestä Sebastianista. 
Psykoterapeuttina ja Zoen pyynnöstä Mariana alkaa selvittää, kuka murhien takana on. Hän on varma, että syyllinen on professori Fosca. Foscalla on nimittäin oma salainen, yksityinen opintopiirinsä, johon kuuluu vain nuoria, menestyviä naisia - ja murhattu Tara on yksi Neidoiksi kutsutun ryhmän jäsen. 
Kun löytyy toinenkin ruumis, hänkin Neitojen jäsen, Mariana on entistä varmempi Foscan syyllisyydestä. Hän löytää vihjeitä, jotka viittaavat tämän syyllisyyteen. Konkreettisia todisteita ei kuitenkaan ole, eikä poliisi ota Marianaa tosissaan. 
Loppujen lopuksi Mariana joutuu itsekin vaaraan etsiessään totuutta. Totuutta, joka on kauheampi kuin hän olisi ikinä voinut kuvitellakaan, 

"Tekijää kohtaan oli aiheellista tuntea van pelkoa ja sääliä - mikäli jälkimmäistä pystyi sydämestään löytämään. Aristoteleen mukaan juuri nämä kaksi tunnetta olivat tragedian synnyttämän katarsiksen taustalla. Mariana ei kuitenkaan tuntenut tappajaa niin hyvin, että olisi voinut kohdistaa tähän sääliään. Pelkoa hänen ei sen sijaan tarvinnut houkutella esiin."

Alex Michaelidesin esikoiskirja Hiljainen potilas oli mieletön lukukokemus. 
Pidin myös Neidoista kovasti. 
Ympäristö oli mielenkiintoinen ja aito, samoin kirjan henkilöt. Oli kiinnostavaa lukea kirjaa, jossa periaatteessa oli järkevä syyllinen jo selvillä - tietäen kuitenkin että hän se ei voi olla. Kirjailijan oveluuden tietäen epäilin vuorollaan vähän jokaista kirjan henkilöä, miettien kuumeisesti motiivia teolle. Jossain vaiheessa olin oikeilla jäljillä, mutta loppuratkaisu oli kuitenkin sellainen jota en olisi osannut arvata. 
Toisaalta pidän yllättävistä lopuista, mutta toisaalta tästä lopusta en pitänyt. Se oli ehkä hieman liian kaukaa haettu, hieman liian outo ja ennakoimaton. 
Muutoin pidän kovasti kirjailijan tavasta kirjoittaa kirjansa - tämä ja Hiljainen potilas olivat samantyylisiä. Pidin myös kovasti siitä, että tässä kirjassa vieraili tuttuja nimiä edellisestä kirjasta. 
Suosittelen tutustumaan Michaelidesin kirjoihin, ehdottomasti. 

4/5

Valitse minut - Tess Gerritsen ja Gary Braver

 Englanninkielinen alkuteos Choose Me 2021
Otava 2021
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivumäärä 333
Kirjasto

"Itsemurhan voi tehdä kymmenillä eri tavoilla, ja 32- vuotisella urallaan Bostonin poliisissa rikoskomisario Frances "Frankie" Loomis on todennäköisesti nähnyt ne kaikki."

Nuori opiskelija löydetään kuolleena kotinsa parvekkeen alta. Itsemurha vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta, etenkin kun nainen on hiljattain eronnut pitkäaikaisesta poikaystävästään. Tarkkasilmäinen rikoskomisario Frankie epäilee kuitenkin muuta. Tarynin, kuolleen naisen, puhelin on kadoksissa sekä kotoa löytyy merkkejä tulevaisuuden suunnitelmista. Mikä ihme olisi saanut hänet hyppäämään alas?
Yhdeksi pääepäillyksi nousee Tarynin professori Jack. Jack, joka elää ulkopuolisen silmiin täydelliseltä näyttävää elämää, tekee elämänsä pahimman virheen. Onko hänestä silti murhaajaksi?

"Maanantai aamuna Jack löysi työhuoneensa postin joukosta kirjekuoren, jossa luki vain Jack. Sisällä oli kortti ja siinä kuva kiihkeästi syleilevistä Abélardista ja Héloïsesta. Korttiin oli kirjoitettu käsin ote Héloïsen neljännestä kirjeestä Abélardille: Taivas käskee minun luopua siitä kohtalokkaasta intohimosta, joka yhdistää minut sinuun, mutta voi! sydämeni ei pysty milloinkaan suostumaan siihen." s. 219

Tess Gerritsen on kirjoittanut Gary Braverin kanssa ihan kelpo jännärin. 
Tarina eteni sopivan nopeasti ja juoni oli suht yksinkertainen. Mukana oli riittävästi ihmissuhdekoukeroita ja tavallisia henkilöitä, joihin oli helppo samaistua ja heistä oli helppo pitää. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan päästy. Kirjan loppu oli ihan mielenkiintoinen, mutta ei kovin yllättävä. Murhaajasta paljastuvat pikkuseikat tuli vain heitettyä lopussa sekaan, kuin lisäselitykseksi, ei niitä välttämättä olisi tarvittu. 
Lyhyesti ja ytimekkäästi kuvailisin tätä tavalliseksi keskiverto rikoskirjaksi. Tässä ei ollut mitään uutta tai yllättävää, mutta oli kuitenkin mukavan viihdyttävä. Jos olet tykännyt muistakin Gerritsenin kirjoista, kannattaa tämäkin lukea, vaikkei se ihan Rizzoli & Isles- sarjan tasolle ylläkään. 

4/5

Jopa taivas on meidän - Paolo Giordano

 Italiankielinen alkuteos 2018 Divorare il cielo
Aula& Co 2021
Suomentanut Leena Taavitsainen- Petäjä
Sivumäärä 586
Kirjasto

"Näin heidät pulikoimassa uima-altaassa, oli yö. Heitä oli kolme ja he olivat hyvin nuoria, lähestulkoon lapsia, kuten minäkin silloin olin. Kuulin jonkin liikkuvan pihamaalla, mutta en noussut heti sängystä. Spezialessa monenlaiset, minulle ennestään tuntemattomat äänet keskeyttivät uneni vähän väliä: sadettimen suhina, nurmella tappelevat villikissat, samaa säettä kerta toisensa perään toistava lintu."

Lyhyesti:

Nuori Teresa on viettämässä kesää isänsä kanssa tämän lapsuudenkodissa Apuliassa. Eräänä yönä hän huomaa kolmen pojan uivan luvatta heidän uima-altaassaan. Hän ehtii tarkkailla poikia hetken, ennen
kuin hänen isänsä häätää pojat pois. 
Pojat ovat Teresan ikäisiä ja asuvat viereisellä maatilalla. He ovat Bern, Nicola ja Tommaso. He eivät ole veljeksiä, vaikka siteensä onkin vahva. 
Teresa tutustuu poikiin, maatilan elämään sekä Cesareen, uskonnolliseen kasvatti-isään, jonka omanlaiset näkemykset ohjaavat maatilan arkea. 
Teresa ja Bern rakastuvat, mikä aiheuttaa poikakolmikon välille pieniä säröjä. Elämä kuluu, vuodet vierivät, haaveet ja unelmat muuttuvat. Asiat eivät suju suunnitelmien mukaan ja välillä ne menevät pieleen pahemman kerran. 

"Toisinaan pojat seurasivat Cesarea, yksi kerrallaan, suuren rautatammen luo, jonka varjoon he istuutuivat juttelemaan. Myös noiden kahdenkeskeisten juttutuokioiden aikana äänessä oli enimmäkseen Cesare; Bern tai Tommaso tai Nicola lähinnä nyökyttelivät päätään. Yhtenä päivänä Cesare sanoi, että minäkin olin tervetullut, jos minua halutti rupatella hetki hänen kanssaan. Kiitin häntä, mutta en koskaan rohjennut seurata häntä puun alle."

Mielipide:

Paolo Giordano, yksi suosikkikirjailijoistani. Alkulukujen yksinäisyys on ikiaikainen lempparini, joka koskettaa joka lukukerralla. Joten odotukset Jopa taivas on meidän- kirjaa kohtaan olivat suuret. Hyvin suuret. 
Pidin kyllä kirjasta, mutta se ei tehnyt niin suurta vaikutusta kuin olin odottanut ja toivonut. Tarinan upea ympäristö ja henkilöt olivat kyllä omaa luokkaansa. Luonnon kuvaukset olivat kauniita, tarinaan upposi ja sitä janosi lisää. Halusi tietää, kuinka tässä oikein käy. Juoni oli dramaattinen, mutta ihan täysin sen koskettavat juonenkäänteet eivät minuun uponneet. Jotain jäi puuttumaan, jokin ei koskettanut minua. 
Tarina etenee alkuun melko hitaasti ja minä mietinkin, mikä on tämän kirjan tarkoitus, mitä tässä haetaan. Loppua kohden vauhti kiihtyy ja asiat selviävät kyllä. Vaikka alku olikin hidas, se oli silti kiinnostava, eikä kirjaa halunnut jättää kesken. 
Kaunis, surullinen, tarkkanäköinen kuvaus ihmissuhteista ja elämän eri vaiheista. Lukemisen arvoinen, vaikka itse jäinkin kaipaamaan lisää tunnetta. 

4/5