Mansikkavaras - Joanne Harris

Englanninkielinen alkuteos 2019 The Strawberry thief
Otava 2020
Suomentanut Satu Leveelahti
Sivuja 381
Storytel äänikirja
Kesto 11h 39min
Lukija Kati Tamminen

"Ennen myrskyä on aina hetki, jolloin tuuli ikään kuin muuttaa mieltään. Se on olevinaan kesy: se flirttailee puiden kukintojen kanssa, houkuttelee sateen esiin himmeänharmaista pilvistä. Tämä leikillisyyden hetki on juuri se, jolloin tuuli on julmimmillaan ja vaarallisimmilaan. "


Lyhyesti:

Jatkoa Pienelle suklaapuodille, sekä Vianne Rocherille lapsineen.
Vianne on vastustanut muutoksen tuulia jo kauan ja pysytellyt Lasnquenetin kylässä. Hänen vanhin tyttärensä Anouk  on lentänyt rakkauden perässä Pariisiin, mutta nuorempi lapsi Rosette on ikuisesti Viannen lähellä. Rosette on nimittäin erityinen. Hän ei puhu, paitsi harvoin varjoäänellään, mutta viittoo ja ymmärtää paljon.
Pienen kylän rauhallinen arki rikkoutuu, kun vanha kukkakauppias Narcisse kuolee. Hänen testamenttinsa on perin omituinen, sillä vaikka suurimman osan omaisuudestaan hän jättää ahnaille sukulaisilleen, niin pieni Rosette saa vanhan tammimetsän mansikka-aukioineen.
Lisäksi kukkakaupan tiloihin avataan tatuointiliike, joka omalta osaltaan lisää kylän myllerrystä. Vianne on varma, että Morgana tuo mukanaan vaaran...

"Paikka vaikuttaa houkuttelevalta, se hohtaa tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä sievän pinkin kyltin eikä violetin oven kanssa. Hehku on vaarallinen, se lupaa paljon ja tarjoaa
 - Mitä sinä tahdot? 
Löydä minut. Tunne minut. Kohtaa minut. "


Mielipide:

Ihastuttava kirja!
Siitä on ainaa, kun olen lukenut Joanne Harrisin kirjoja, mutta tähän pääsi oikein helposti mukaan ja uppouduin samantien kauniiseen kieleen sekä ihanan maalaiskylän maisemiin.
Suklaan tuoksun pystyi haistamaan ja tuulen kuulemaan.
Jännitystä toi erityisesti Narcissen tunnustus, hänen lapsuuden tarinansa, jota paljastettiin pikku hiljaa tarinan edetessä.
Pieni ripaus taikuutta ja salaisuuksia sopi tähän loistavasti.
Pidin tässä kirjassa kaikesta. Ihan kaikesta. Tuli suuri houkutus lukea sarjan aiemmat osat uudelleen (Pieni Suklaapuoti, Karamellikengät ja Persikoiden aikaan). Ja tuo kansikuvakin on vallan upea. Jos ostaisin kirjoja kirjahyllyyni kansien perusteella, tämä pääsisi kokoelmiini.
5/5

Pedon veri - Charlaine Harris

Alkuperäisteos 2009 Dead and gone
Sivuja 302



Lyhyesti:

Vampyyrien astuminen ulos arkuistaan oli vain alkua, sillä nyt julkisuuteen astuvat muodonmuuttajat. Uutinen otetaan vastaan yllättävän hyvin ja Sookie ehtii jo huokaista helpotuksesta - ei ongelmia? Mutta sitten Merlottesin takaa löytyy ristiinnaulitun ihmispuuman ruumis. Sookie haluaa auttaa selvittämään syyllisen. Mutta samaan aikaan eräs toinen yliluonnollinen laji valmistautuu sotaan ja -yllätys yllätys- Sookiesta tulee liian inhimillinen ja viaton pelinappula.
Mukana on toki myös ihmissuhdekiemuroita Sookien lämmitellessä välejään Ericiin, Quinnin ilmaantuminen ja naapuri Billin olemassaolo :)

"Mitä lähemmäs vampyyribaaria pääsin, sitä kovemmin sydämeni jyskytti. Se huono puoli oli verisiteessäni Eric Northmanin kanssa. Tiesin näkeväni hänet pian ja olin siitä puhtaan innoissani. Minun olisi pitänyt olla huolissani ja odottaa pelokkaana mitä hän oikein halusi, ja minun olisi ollut syytä pohtia samettinyytin herättämiä lukuisia kysymyksiä, mutta minä vain ajelin eteenpäin hymy huulillani."

Mielipide:

Huoletonta, helppoa vampyyrihömppää taas :) Jollain tapaa näiden kirjojen juonet junnaavat aikalailla paikoillaan, mutta jotenkin olen silti koukussa näihin. Kirjojen loput jättävät asioita auki, joten jos haluaa tietää lisää, on luettava seuraava osa. Ärsyttävää, mutta kirjailijan kannalta fiksua.
Sookie on aina pulassa ja joku hänet vuorollaan pelastaa. Olin jostain blogista lukenut, kuinka joku oli hehkuttanut Sookien ja Ericin romanssia tässä sarjan osassa, mutta.. Minä petyin. Ok, oli seksiä yms. mutta se ei nyt sytyttänyt minua. Eric on kyllä yksi lempihahmoistani sarjassa, mutta nyt se jäi jotenkin laimeaksi.
Nooh, mukavaa leppoista lukemista silti, en valita :) Tähtiä kolme:
***

Persikoiden aikaan - Joanne Harris

Alkuperäisteos 2012 Peaches for Monsieur Le Curé
Sivuja 409



Lyhyesti:

Jatkoa Pienelle Suklaapuodille ja Karamellikengille. Vianne on asunut Pariisissa  Rouxin, Anoukin ja Rosetten kanssa jo 8 vuotta, kunnes eräänä päivänä hän saa kirjeen haudan takaa. Tuulet vievät Viannen ja lapset takaisin Lansquentiin, missä mikään ei ole enää entisellään. Kylään on muuttanut joukko muslimeita ja välit katolilaisten kanssa ovat tulehtuneet ja pahasti.. Kylän pappi, Francis Reynand on syrjäytetty virastaan ja häntä syytetään tuhopoltosta.
Uskonnoton Vianne pääsee väleihin molempien osapuolten kanssa, mutta riittävätkö hänenkään taitonsa asioiden muuttamiseen? Ja onko se edes hänen asiansa?

Mielipide

Pidin tästä aivan suunnattomasti, kuten pidin myös Pienestä suklaapuodista ja Karamellikengistä. Harrisin kirjoitustyyli on kaunista, soljuvaa ja hän saa sanat elämään. Vanhojen tuttujen hahmojen pariin oli mukava palata, Vianne on henkilönä oikein kiinnostava. Ja suklaa suorastaan houkuttelevaa :)
Vaikka tarina kävi paikoin aika raskaaksikin Harrisin kirjoittaessa muslimien elämästä, oli mukana silti huumoria, eikä se käynyt liian vakavaksi. Hienoa!
Tähtiä neljä:
****

Veren sitomat - Charlaine Harris

Alkuperäisteos 2008 from dead to worst.



Lyhyesti:

Hurrikaani Katrinan aiheuttamien tuhojen ja vampyyrien huippukokouksessa tapahtuneen räjähdyksen jälkeen Sookie on pyörällä päästään. Hän toivoisi elämän palaavan normaaliksi, mutta yliluonnollisessa maailmassa kuhisee. Ihmissusien lauman vihanpito johtaa naisten ja lasten murhiin, ja vampyyrit saavat vieraita, jotka yrittävät ottaa haltuunsa heikentyneen valtakunnan.
 Kaiken lisäksi Sookien ihmistiikeripoikaystävä Quinn on ollut kateissa räjähdyksestä asti.Koska Sookie on lauman ystävä ja hänellä on veriside Eric Northmaniin, paikallisen vampyyriyhteisön johtajaan, on selvää, että levottomuudet koskettavat myös hänen elämäänsä. Kun kamppailut viimein laantuvat ja kylmä veri lakkaa virtaamasta, hänen maailmansa on peruuttamattomasti toinen.
Mielipide:

Sookie jatkaa seikkailujaan. Toistan ehkä itseäni kun sanon, että kirja ei ollut hyvä eikä huono. Normaali, perus Sookie Stackhouse- romaani. Kaipaisin jotain uutta näihin. Okei, onhan niissä aina erilaisia tapahtumia, mutta peruskaava on mielestäni aikalailla sama. Romantiikkaakaan ei juurikaan tässä ollut :P
Tähtiä kolme:
***

Pahan veren valtakunta - Charlaine Harris

Alkuperäisteos 2007 All together Dead
Sivumäärä 364



Lyhyesti:

Sookie on värvätty vampyyrien huippukokoukseen vampyyrikuningatar Sophie-Annen telepaatiksi, paljastamaan juonittelijat. Ilmapiiri on hyvinkin kireä, sillä hurrikaani on heikentänyt Sophie-Annen asemaa ja lisäksi tätä syytetään miehensä murhasta.
Kieroilua riittää, sillä mukaan kuvioihin astuu myös vampyyrien vastainen järjestö, Auringon seurakunta. Vaikka vampyyrit ovatkin lähes kuolemattomia, heitäkin voi vahingoittaa.
Sookiella riittää myös pohdittavaa ihmissuhderintamalla, sillä suhde ihmistiikeri Quinniin syvenee, mutta olosuhteista johtuen hän joutuu myös vahvistamaan suhdettaan Ericiin.

"Mitä muuta olisit voinut tehdä? Syvällinen pohdinta ei oikein sillä hetkellä luonnistunut, mutta asiaa  pikaisesti miettiessäni en keksinyt yhtään vaihtoehtoa. En olisi pystynyt panemaan Andrelle kampoihin enkä taivuttelemaan häntä jättämään minut rauhaan. Eric olisi voinut haastaa Andren kaksintaisteluun, mutta hän ei olisi alkanut uhitella, koska hän oli halunnut säilyttää paikkansa louisianalaisten vampyyrien keskinäisessä hierarkiassa ja koska hänen voittonsa ei olisi ollut mitenkään varma"

Mielipide:

Vampyyrien huppukokous ja juonittelujen selvittelyä.. Plääh..
Niin olisi voinut kuvitella! Poliittisten riitojen ja tylsien kokousten sijaan kirja olikin yllättävän hyvä! Vaikka mitään mullistavia tai yllättäviä juonenkäänteitä ei ollut tai tullut, oli kirja silti mukava, helppo ja nopea lukea. Juuri sopiva tähänhetkiseen elämääni!
Sookie oli perusvarma itsensä, hän ei enää edes ärsytä minua kovin pahasti. Joten enköhän minä lue jatkossa lisääkin Sookien kuulumisia :)
Tähtiä kolme:
***

Sinisilmä - Joanne Harris

Alkuperäisteos 2010 Blueeyedboy
Sivumäärä 463



Lyhyesti:

B.B on nelikymppinen sairaala-apulainen, joka asuu yhä saman katon alla äitinsä kanssa. Hän kirjoittaa blogia badguysrock sivustolla ja hänen sosiaaliset kontaktinsa sijoittuvatkin lähinnä internettiin.
Tarinaa kerrotaan B.B:n blogin muodossa, välillä kertojana on Albertine, jonka kanssa B.B:llä on yhteinen menneisyys. B.B hautoo synkkiä suunnitelmia ja jakaa ne blogissaan. Toteutuvatko hänen suunnitelmansa, vai meneekö jokin pahasti pieleen?

Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu kotona. Minä taisin saada alkuni  niin, kolme poikaa, viiden vuoden sisällä syntyneitä. Nigel, sen jälkeen Brendan ja sitten Benjamin. Siinä vaiheessa hän tosin lakkasi käyttämästä oikeita nimiämme, ja minä olin aina B.B."

Mielipide:

Mielenkiintoinen, täysin erilainen teos Harrisilta. Ja minä pidin tästä!
Vaikka jouduinkin lukemaan lopun hieman kiireellä (tänään on palautuspäivä ja luin viimeiset 30 sivuä tänään, hups :), oli lukeminen silti nautinto. Jotain minulla jäi hieman epäselväksi, mutta pääpiirteittäin pysyin mukana.
Kirja olisi kannattanut lukea rauhassa, silloin tämä olisi ollut taatusti vielä parempi. Henkilöihin ja tapahtumiin olisi päässyt paremmin mukaan, sillä kirja ei ollut yhtä yksinkertainen kuin monet muut Harrisin teokset.
Suosittelen tutustumaan.
Tähtiä annan kolme:
***

Veren perintö - Charlaine Harris

Alkuperäisteos 2007 Definitely dead
Sivumäärä 384



Lyhyesti:

Sookie on jälleen vauhdissa, eikä vaarallisia tilanteitakaan puutu. Sookiella on tiedossa kuumat treffit ihmistiikeri Quinnin kanssa, mutta suunnitelmat lykkääntyvät, kun hänen täytyy lähteä tyhjentämään kuolleen serkkunsa asuntoa New Orleansiin.
Kaikki ei suinkaan suju sielläkään mallikkaasti, sillä joku on lähettänyt Sookien perään ihmissusia, joiden tarkoitusperistä Sookie ei ole ihan perillä. Sen hän kuitenkin tietää, etteivät ne halua mitään hyvää.
Lisäksi hänelle paljastuu salaisuuksia niin serkkunsa elämästä, kuin itsestäänkin.
Ja mukana pyörivät tietysti myös vampyyrit Bill ja Eric ;)

"Etuoveen koputettiin ja kun vilkaisin kelloa, huomasin hieman hämmästyksekseni, että Quinn oli tullut 15 minuuttia etuajassa. En ollut edes kuullut hänen avolavapakunsa ajavan pihaan. Kun avasin oven, sen takana ei seissytkään Quinn vaan Eric. Hän takuulla nbautti hämmästyneestä henkäyksestäni. Ovea ei koskaan pidä avata tarkistamatta ensin, kuka sen takana on. "

Mielipide:

Veren perintö on perusvarmaa kamaa Harrisilta. Ei mitenkään järisyttävän hyvä, muttei kyllä huonoimmastakaan päästä. Kaksi sarjan edellistä kirjaa olivat sellaisia, jotka saivat minut melkein luopumaan koko sarjasta, mutta tämän luettuani haluankin jatkaa Sookien elämään tutustumista :) Uutta verta ja puhtia tarinaan toi Quinn. Minua alkoivatkin jo vanhat hahmot vähän kyllästyttää, samoin Sookien pinnallisuus. Toisaalta lukisin kuitenkin mielummin jostain "arkisesta" ( käsite on tässä yhteydessä nyt hieman hämärä, mutta..), kuin esim. vampyyrikuninkaallisista ja huippukokouksista, mutta katsotaan myöhemmin mihin sarjan seuraava osa johtaa :)
Tähtiä kolme:
***

Verta sakeampaa - Charlaine Harris

Englanninkielinen alkuperäisteos 2005 Dead as a doornail
Sivumäärä 341

Lyhyesti omin sanoin:

Telepaattitarjoilija Sookie Stackhouse kaipaisi rauhallista elämää. Se ei kuitenkaan ole ihan helppoa, kun lähipiiriin kuuluu vampyyrejä, muodonmuuttajia ja ihmissusia. Jasonia, Sookien veljeä, on purrut ihmispuuma ja ensimmäinen muodonmuutos lähestyy. Sen Sookie kestää, mutta kun joku alkaa ampumaan kaksiluontoisia, Sookie alkaa tosissaan pelätä veljensä puolesta.
Kaikenlisäksi Alcide, ihmissusi, vetää Sookien mukaan ihmissusien laumanjohtajan valintatilaisuuteen, mikä ei ole ihan vaaratonta sekään.
Pakkaa sekoittavat vielä Taran ongelmat, sekä Ericin pakkomielle saada tietää, mitä tapahtui, kun hänen muistinsa oli loitsittu pois..

"Claudine seisoi vieressäni vasemmalla. Bill tuli oikealle puolelleni ja tarttui minua kädestä. Katselimme yhdessä, kuinka palokuntalaiset suuntasivat vesisuihkun sisään hajottamastaan ikkunasta. Talon takaa kantautuva särkyvän lasin helinä kertoi siitä, että he olivat rikkoneet myös keittiön pesualtaiden yläpuolella olevan ikkunan. Palokuntalaisten keskittyessä tulipalon sammuttamiseen, poliisit keskittyivät ruumiin tutkimiseen. 
"Minä tapoin hänet" vampyyri tunnusti tyynen rauhallisesti"

Mielipide:

Ihan kiva jatko-osa muille kirjoille. Ei hyvä, muttei huonokaan. Tasaisen varmaa kerrontaa ja jänniä tapahtumia. Vaikea yrittää kertoa mielipidettään kirjasta, joka ei oikeastaan saa aikaan vahvoja mielipiteitä :) Ihan luettava opus, mutta.. :D Tähtiä annan kolme:
***

Heinäkuun kirjailija:

Joanne Harris


Joanne Michéle Sylvie Harris on syntynyt 3.7.1964 (Yorkshiressä), eli hän on nyt 47- vuotias. Joannen parhaiten tunnettu teos on Pieni Suklaapuoti (1999), jonka pohjalta on tehty myös elokuva. Muut Joannen kirjat ovat esittelyn lopussa listana.
Joanne on opiskellut muun muassa moderneja ja keskiaikaisia kieliä Cambridgessä ja toiminut ranskankielen opettajana Leedsissä 12 vuotta. Nykyisin hän on vapaa kirjailija ja asuu miehensä ja tyttärensä kanssa.
Joannen teokset(alleviivattuna ne, jotka olen itse lukenut):

Pieni Suklaapuoti (1999)
Kesäviiniä (2000)
Appelsiinin tuoksu (2001)
Suolaista hiekkaa (2002)
The French Kitchen - a cookbook (2002)
Sarkaa ja samettia (2003)
Jigs and Reels (2004)
Herrasmiehiä ja huijareita (2005)
Karamellikengät (2007)
Riimut (2008)
Sinisilmä (2010)

Käyttämäni lähteet:

kuva: http://adairjones.files.wordpress.com/2010/04/joanne-harris-10.jpg

wikipedia

otava

kookas.fi

Veren imussa - Charlaine Harris

Englanninkielinen alkuteos 2004: Death to the world
Sivumäärä: 328

Lyhyesti omin sanoin:
Neljännessä Sookie Stackhouse- kirjassa vampyyri Eric menettää muistinsa pahan noita Hallown taian vuoksi.Sookie on tehnyt uudenvuoden lupauksen, jossa hän lupaa pysyä poissa ikävyyksistä. Se onkin kuitenkin hankalaa, kun Eric tarvitsee suojelua ja vampyyrit ja ihmissudet päättävät ryhtyä taistoon noitia vastaan. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Sookien tunteet ja henkilökohtaisetkin asiat ovat sekaisin; rahahuolia sekä sekalaiset tunteet Peruun lähtevää Billiä kohtaan vaivaavat häntä..

Mielipide:

"Silloin hän kiepsahti ympäri ja sähisi minulle kulmahampaat ulkona. Pysähdyin niin äkisti, että olin horjahtaa, ja nostin kädet eteeni rauhoitellakseni häntä.Jos Eric päättäisi hyökätä, minä olisin tietenkin mennyttä. Se siitä laupiaasta samarialaisesta sitten. 
Miksi Eric ei tunnistanut minua?"


Kirjan takakansi lupaa veristä taistelua ja paljon ongelmia, mutta tarinaa luettaessa asioilla on tapana selviytyä aika helposti. Lisäksi suuri osa kirjasta kertoo (juonipaljastus!!!) Sookien ja Ericin pienestä "romanssista", jos näin voi tässä tapauksessa sanoa. Lisäksi minua aina ärsyttää, kun kirjojen päähenkilöt ovat niin täydellisiä ja kaikki miehet haluavat heitä; tässä kirjassa on juuri niin. Sookie yrittää olla siveellinen, mutta kuolaa silti miehen kuin miehen perään. Nyt hän on saanut Billiltä ja Ericiltä, olisiko ensi kirjassa vuorossa Alcide vai Sam, vai kenties joku uusi komistus?
Aika laimea lukukokemus, sarjan kirjat huononevat sitä mukaan, mitä enemmän niitä lukee. Sarjan ensimmäinen osa oli ihan hyvä, mutta siitä se alamäki sitten alkaakin... Tähtiä annan kirjalle kaksi:
**

Kesäviiniä - Joanne Harris

Englanninkielinen alkuteos Blackberry Wine (Otava Keuruu 2001).
Sivumäärä 447.

Lyhyesti omin sanoin:

Jay on kirjailija, jolla menee ihan hyvin; hänellä on rahaa, hänen esikoisteoksensa Maaomenamies on tuonut hänelle mainetta, hänellä on tyttöystävä, jonka kanssa sujuu useimmiten ihan hyvin.
Ainoa vika on siinä, että Jay ei saa kirjoitettua uutta romaania.
Hetken mielijohteesta hän päättää muuttaa Lontoosta Ranskaan. Pieni idyllinen kylä on Jayn mieleen, ja samalla uusi asuinpaikka herättää Jayssä vanhoja muistoja; muistoja lapsuusvuosista. Etenkin vanha Joe viineineen palaa kummittelemaan ja antamaan viisaita neuvojaan.
Entä naapurin etäinen rouva Marise ja hänen kuuro tyttärensä? Mikä on heidän tarinansa? Ja mikä heissä vetää Jaytä niin kovasti puoleensa?

Mielipide:

"Viini puhuu. Sen tietää jokainen." Näillä lauseilla kirja alkaa. Ja se, että kirjan kertojana toimii viinipullo, ei mielestäni oikein toimi. Se on ok, että kertoja on ulkopuolinen, mutta viinipullon näkökulma oli.. outo. Alussa ja lopussa se oli mielestäni tönkköä, keskivaiheilla sitä ei onneksi edes huomannut. Joten kun alun takkuilusta selviää, kirja on ihan luettava ja mielenkiintoinenkin. Mitään valtavan dramaattista kirjassa ei tapahdu, että jos pidätte oikein tapahtumarikkaista opuksista, niin tätä en suosittele. Mielenkiintoisia henkilöitä kuitenkin riittää ja jos ihmissuhteet ja arkielämä kiinnostavat, niin siinä tapauksessa tartu tähän. Lisäksi pidän oikein paljon Joanne Harrisin kirjoitustyylistä.
Tähtiä tälle kirjalle annan kolme viidestä, eli
***