Koskenniskan naisia - Essi Paju

 Karisto 2020
Sivumäärä 400
Storytel äänikirja
Kesto 8h 5min
Lukija Veera Kiiskinen

"Sari tarttui reippaasti valkoviinipullon kaulaan ja rusautti korkin auki. 
- No niin, nyt kilistetään lupaavalle tulevaisuudelle, hän ilmoitti ja ryhtyi kaatamaan vaaleanvihertävää saksalaista rieslingiä kahteen lasiin."

Aava on palannut turvalliseen kirjanpitäjän työhönsä kaupunkiin. Hevosiaan hän silti pitää edelleen Vuohenkulmassa ja lupautuu auttamaan tallilaisia järjestämään harjoituskisat. Rankkasade pilaa kuitenkin Vuohenkulman pihan, joten kisat siirretään Koskenniskan maneesiin. 
Petteri on eronnut Pauliinasta, mutta Aavan ja Petterin välit ovat sekavat - Aava on valehdellut Petterille olemattomasta poikaystävästä, eikä tunnu helpolta tunnustaa totuutta, vaikka mies saakin sukat pyörimään Aavan jaloissa. Kartanolle ilmaantuu myös hemaiseva Minna, joka tuntuu olevan turhankin läheinen Petterin kanssa. Onko Aavan jo liian myöhäistä haaveilla suhteesta unelmiensa mieheen?
Työtä aiheuttavat myös Siirin rippijuhlat, sekä leskeksi jäänyt äiti. 

"Aava päätti, että hänen oli vain selvittävä yksin. Olihan hän selvinnyt Vuohenkulman tallin hoitamisestakin, vaikka sekin oli tuntunut ensi alkuun mahdottomalta. Toisaalta muutaman hevosen tallin hoitaminen oli tähän haasteeseen verrattuna ollut lasten leikkiä, sillä Aava oli koko ajan tiennyt, miten toimia."

Hyvä jatko-osa Koskenniskan naapurissa- kirjalle. 
Mukavan realistinen tarina jatkuu, hevosjuttuja oli riittävästi ja tarina kulki sujuvasti eteenpäin. 
Kirjan ihmissuhdeongelmat olivat tavallaan realistisia, koska yleensähän ongelmat johtuvat juurikin siitä, kun ei osata puhua asioista. Ollaan mustasukkaisia toisen selän takana, kun ei viitsitä kysyä suoraan tai kuunnellaan salaa toisten puheita. Silti tuntui turhauttavalta kuunnella tarinaa, jossa kaikki draama olisi voitu välttää parilla pienellä keskustelulla. 
Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, pidin silti kirjasta ja koin sen viihdyttäväksi ja mikäli sarja saa vielä jatkoa, aion ehdottomasti jatkaa sarjan parissa. 

3/5

Koskenniskan naapurissa - Essi Paju

 Karisto 2019
Sivumäärä 271
Storytel äänikirja
Kesto 6h 18min
Lukija Tara Lange

"Kaipa Aavan olisi pitänyt aavistaa Pekan käytöksestä, mitä oli tulossa. Olisi pitänyt ymmärtää, että kun nelikymppinen mies alkaa harrastaa kuntosaliliikuntaa, hankkia uusia, entistä muodikkaampia vaatteita ja käyttää miehille tarkoitettuja kosmetiikkatuotteita, hän on rakastunut tai vähintäänkin ihastunut."

Aavan elämä mullistuu rytinällä, kun hänet irtisanotaan työstä ja mies jättää nuoremman neitosen vuoksi. Jäljellä ovat kuitenkin teini-ikäinen Siiri- tytär sekä kaksi hevosta. Hevoset ovat Aavalle rakkaita, mutta rahahuolia ne aiheuttavat. Sattuman kautta Aava ottaa huolehtiakseen pienen tallin, jonka omistaja kaipaa hermolomaa. Hevoset saavat edes kesäksi ilmaisen ylläpidon ja Aava pientä palkkaa. 
Paitsi ettei kaikki tietenkään suju suunnitelmien mukaan. 
Onneksi on ystäviä tukena sekä yllättävä apu saapuu naapuritilan isännän muodossa - mitä raamikas Petteri Aavasta haluaa, kun kotona odottaa kuitenkin upea ja menestyvä vaimokin?

"Olihan hänelläkin ollut hyvä avioliitto, ainakin joitakin vuosia, ja edelleen ihana tytär ja oma hevonen. Siinä oli enemmän kuin yllin kyllin ilonaiheita. Kuitenkin, kun hän puolta tuntia myöhemmin käveli kohti Vuohenkulmaa, hän tunsi taas kateuden piston. Toisilla kävi aina hyvä tuuri. "

Mukava löytää jälleen yksi aikuisille tarkoitettu heppakirja. 
Kevyt, nopea hömppäkirja, jossa hevosia ja ihmissuhdekiemuroita sopivasti. 
Realistinen ja tavallinen päähenkilö, johon on helppo samaistua. Aava otti eron kyllä melko kevyesti, ainoana huolenaan hevosten pito. Pitkän miinuksen annan loppupuolen kliseisille tapahtumille kolmiodraaman merkeissä. 
Kuitenkin pääosin viihdyttävä kirja, jonka jatko-osan (Koskenniskan naisia) aion myös kuunnella. Hevoskirjat ovat sen verran harvassa, että ne herättävät heti uteliaisuuden :)

3/5

Sielunhevonen - Sinimaaria Kangas

 Into kustannus 2017
Sivumäärä 243
Kirjasto

"Osaisin satuloida Harryn silmät kiinni. Pystyn siihen nytkin, vaikka sydän on riekaleina. Nostan kuluneen Kiefferin sen selän korkeimmalle kohdalle ja annan satulan liukua yhä vain syvenevään notkoon. Lihakset ovat näivettyneet ja hevonen kutistunut. Sitä on kamala katsoa. "

Lyhyesti:

Julia on 17- vuotias, kun hänen äitinsä kuolee syöpään. Äidin poismeno aiheuttaa suurta tuskaa, sillä kulkihan Julia pienestä pitäen äidin mukana talleilla. Hoitaen, ratsastaen, kisaten. Myös äidin sielunhevonen Harry, jonka hän toi mukanaan Amerikasta, on aika päästää pois. 
Äidin ja Harryn kuoltua Julia ei halua enää ratsastaa eikä oikein millään muullakaan tunnu olevan enää väliä. Kunnes hän saa päähänsä etsiä oman sielunhevosensa, Harryn kopion, sukulaisen. Hän lähtee etsintäreissulle Amerikkaan, äitinsä kotimaisemiin. 
Alkaa matka, jolla Julia joutuu kohtaamaan itsensä, tunteensa ja muistonsa. Voiko sielunhevosta tunnistaa, jos ei tunne edes itseään? Kipeä retki tulee kuitenkin tarpeeseen ja Amerikasta Julia saa hevosen sijasta mukaansa jotain ihan muuta, 

"Tämä hetki on aina pahin. Kun maailma ei ole vielä herännyt eikä hälinä peitä pahimpia ajatuksia. On valvottava yksin kaiken kivun kanssa eikä pimeästä ole turvaa. Yritän nousta ja mennä hakemaan loimen peitoksi, mutta jalat ovat puutuneet paikoilleen. Hyvä on, jään tähän vaikka lattia on yhtä kylmä ja kova kuin koko maailma. Joka soluun sattuu, on nälkä ja jano, päätä särkee. Silmät ja sieraimet alkavat vuotaa virtanaan. Onneksi kukaan ei ole näkemässä. Miksei kukaan ole näkemässä. "

Mielipide:

Olipa kaunis, haikea, surumielinen, mutta lopulta onneksi suht onnellinen kirja. 
Ihanaa, kun välillä sattumalta tulee vastaan hevoskirjoja. Ja ihanaa, kun ne ovat hevoskirjojen lisäksi myös paljon muuta. 
Kauniisti kirjoitettu, Julian tunteet ja ajatukset koskettivat, suru hiipi iholle asti. Ympäristö oli mielenkiintoinen, välillä oltiin Suomessa Julian isän kotitilalla, välillä äidin suvun tilalla Amerikassa. Kiehtovaa, hienosti kehitelty. 
Hevosia kirjassa oli riittävästi, ne eivät jääneet taka-alalle vaan olivat tärkeässä roolissa tarinassa. Kaikki oli riittävän aitoa ja todentuntuista, näin voisi olla oikeastikin. 
Tykkäsin kyllä kovasti tästä. 

4/5