Taivaallisen tulen kaupunki - Cassandra Clare

Englanninkielinen alkuteos 2014 City of heavenly fire.
Sivumäärä 639

Helmet 2019 lukuhaaste kohta 9: alle 18-vuotiaan suosittelema kirja

"Jordan katsoi häntä vakaasti. "Sinä siis väität, että sota tuo sinulle rauhaa". Jace heilautti molemmat kätensä ilmaan, nousi seisomaan ja pyyhkäisi ruohoa farkuistaan. "Vihdoinkin olet asian ytimessä". Hän kuuli kuivan ruohon narsketta ja kääntyi juuri ajoissa niin että ehti nähdä Claryn sukeltavan esiin kahden puun välisestä aukosta ja astelevan aukiolle Simon vanavedessään. Clarylla oli kädet takataskuissa, ja hän nauroi. "

Lyhyesti:

Taivaallisen tulen kaupunki on kuudes ja viimeinen osa Varjojen kaupungit- sarjaa. Täältä löydät juttua aiemmista osista.

Viime kirjassa Clary sai katkaistua Jacen ja Sebastianin välisen siteen Taivaallista tulta sisältävällä miekalla. Miekan tuli siirtyi Jaceen Claryn iskettyä häntä sillä.
Tässä teoksessa Jace yrittää oppia hallitsemaan sisäistä tultaan, samalla kun Hiljaiset veljet yrittävät keksiä keinoa sen poistamiseksi. Jace pelkää satuttavansa muita, etenkin Clarya, ja pitää heitä loitolla.
Sebastian tekee hyökkäyksiä Instituutteihin ja muuttaa Varjometsästäjiä Pimennetyiksi, oman tahtonsa menettäneiksi demonisiksi sotureiksi, kootakseen armeijaa nefilejä vastaan. Häntä ei saada jäljitettyä, mutta hän tekee selväksi mitä haluaa - sisarensa Claryn.
Alkaa hurja seikkailu, jossa Varjometsästäjien lisäksi mukana ovat kaikki Alamaailman asukkaat.

"Clary näki hänet yhtäkkiä Sebastianin olkapään yli kohdassa, jossa ei ollut seissyt ketään vielä hetki sitten. Jace oli ikkunan edessä, ja verhot lepattivat hänen takanaan kanavalta puhaltavassa tuulenvireessä. Hänen silmänsä olivat kovat kuin agaatit. Hänellä oli yllään varjometsästäjäpuku ja kädessä miekka, ja hänen leuassaan ja kaulassaan näkyi yhä häivähdys haalistuvista mustelmista. Hän katsoi Sebastiania, ja hänen ilmeensä kuvasti silkkaa inhoa."

Mielipide:

Nyt täytyy rehellisesti sanoa, että aloin jo hieman hyppiä lukiessani...
Tarina ja hahmot olivat ihanan tuttuja, jännitystä ja ongelmia riitti.
Silti... Jotenkin alkoi jo tympimään se, kun aina Claryn ja Jacen välille tulee jokin este, suojellaan toista, ei voida olla yhdessä. Ja samalla on jokin voittamattoman oloinen vihollinen, jonka vain he voivat voittaa. Välillä unohti, että hahmot ovat teinejä, välillä he olivat sitä liikaakin.
Nuortenkirjaksi oikein hyvä, mutta minun makuuni jo liian pitkä ja perusperiaate toistaa jo vähän samaa kuin aiemmat. Hahmoja oli paljon (ja niitä tuli vielä lisääkin) ja heistä kerrottiin myös paljon. Toki kaikki oli aika olennaista juonen kannalta, mutta silti...  Pieni tiivistys ei olisi ollut pahitteeksi.
Onneksi oli onnellinen loppu ja kaikki saivat toisensa.

Pisteitä 3/5

Varjojen kaupungit - Cassandra Clare

Olen fantasiakirjallisuuden fani - mitä mielikuvituksellisempaa, sen parempaa.
Olen lukenut Cassandra Claren Varjojen kaupungit sarjaa jo aiemmin - ensimmäisen kerran jo vuonna 2010! Silloin en tosin vielä kirjoittanut blogia, joten ensimmäinen teksti on vuodelta 2011.

Bloggaustauollani luin sarjan kolme ensimmäistä osaa uudelleen - ja pidin niistä oikeastaan yhtä paljon kuin ensimmäiselläkin lukukerralla.
Tästä pääset sarjan kolmen ensimmäisen osan arviointiin.



Nyt sitten sain kirjastosta käsiini sarjan kolme viimeistä osaa (sarjahan on siis kuusiosainen) ja olen lukemassa niitä läpi.

En muistanutkaan, että olin lukenut osat 4(tässä arviointi)  ja 5 (tässä toinen) aiemminkin.

Sarjan neljäs kirja, Langenneiden enkelten kaupunki jatkaa samaa vakuuttavan hyvää rataa. Olen näköjään antanut neljä pistettä aiemmin ja annan sen uudestaan.
Teksti on nopeaa ja helppolukuista ja siihen on mukava upota.

Olen myös nähnyt kirjoista tehdyn elokuvan ja nykyäänkin vielä seuraan Netflixissä näkyvää kirjoihin perustuvaa tv sarjaa!

Sarja on todella loistava, olen jopa saanut mieheni siihen koukkuun ;) Meidän yhteinen harrastus on nykyään odottaa tiistaita, jolloin uusi jakso aina ilmestyy! :) Paljon on eroavaisuuksia kirjoihin, mutta se ei haittaa. Tässä mennään jo rajoilla, kumpi on parempi - sarja vai kirja? Oletteko tutustuneet? Mitä mieltä olette? :)

En tosiaan viitsinyt tehdä täysin uutta postausta Langenneiden enkelten kaupungista (enkä tee Kadotettujen sielujen kaupungistakaan), mutta halusin nostaa sarjan uudelleen esille, kun sitä uudestaan kerta luenkin.
Sarjan kuudennesta osasta, Taivaallisen tulen kaupungista, tuleekin sitten ihan oma postaus - sitä kun en ole aiemmin lukenutkaan :)

Jos siis nuorten fantasia uppoaa, suosittelen tutustumaan - niin kirjana kuin sarjanakin ;)

Kadotettujen sielujen kaupunki - Cassandra Clare

Alkuperäisteos 2012 City of lost Souls
Sivumäärä 488



Lyhyesti:

Viime osa päättyi siihen, että Jace katosi mystisesti pahan Sebastianin kanssa. Tässä osassa Clary vihdoin löytää Jacen, mutta saa huomata tämän olevan sidoksissa Sebastianiin - kaikin tavoin. Jace ei ole enää Jace, vaan tottelee Sebastiania ja palvelee pahuutta. Kaikki, mitä tapahtuu Sebastianille, tapahtuu myös Jacelle - joten kumpaakaan ei voi tappaa tapamatta myös toista.
Tämän ison ongelman lisäksi kirjassa on paljon ihmissuhdeongelmia - Simonin äiti pitää Simonia hirviönä, Magnuksella ja Alecilla on ongelmia, Maia ja Jordan yrittävät korjailla suhdettaan..

"Tässä ei ole kyse siitä. Simon veti syvään henkeä, mistä ei ollut apua, koska hnen verensä ei enää kuljettanut happea. Häntä heikotti hieman. "Et voi mennä herättämään Clarya, koska... koska hän ei ole täällä.."

Mielipide:

Hyvä jatko sarjalle, selkeä juoni ja eteneminen. Ongelmia riitti, mutta myös huumori oli kivasti mukana. Hahmot säilyivät omana itsenään ja sain niistä jotain uuttakin irti (edellisen osan kohdalla en saanut). Nyt sitten vain jännätään sarjan päätösosaa, millaisen huiman lopetuksen sarja saa :)
Tähtiä neljä:
****

Varjojen kaupungit: Luukaupunki - elokuva

Tästä pääset kirjasarjan kolmen ekan osan arviointiin ja tästä nelososan arviointiin. Viitonen on minulta vielä lukematta ja kuudetta osaa ei ole suomennettu.


Eli lyhyesti: (sisältää juonipaljastuksia!)

Päähenkilö on nuori Clary, joka on juhlimassa ystävänsä Simonin kanssa. Clary näkee ja piirtää outoja asioita, joita muut eivät näe. Sitten hänen äitinsä kaapataan ja Clary tapaa Jacen, varjometsästäjän, joka auttaa Clarya etsimään äitiään ja tutustumaan omaan todelliseen menneisyyteensä muistisulun alettua poistua.
Clary kohtaa urheasti demoneita, vampyyreitä sekä itse pääpahiksen, Valentinen, joka haluaa saada käsiinsä Muutosten maljan, jonka avulla voi luoda uusia Varjometsästäjiä.
Elokuvan nimi, Luukaupunki, tulee siitä, kun Clary viedään hiljaisten veljien luo Luukaupunkiin, jonne on haudattu kaikki kuolleet Varjometsästäjät. Hiljaiset veljet auttavat Clarya saamaan muistiaan takaisin. (Claryn äiti poisti Claryn muistia, koska hän yritti suojella tytärtään).

Ja arviointia:

Olin positiivisesti yllättynyt. Olin ystävälleni sanonut, että hänen ei kannata tätä katsoa, sillä hän ei piittaa vampyyreistä ym. yliluonnollisista otuksista. Mutta ehkä tätä voisi suositella niillekkin, jotka eivät niin niistä piittaakkaan,
Minä pidin tästä todella paljon. Siitä on jo aikaa, kun olen sarjan kirjat lukenut, mutta pysyin hyvin kärryillä elokuvan tapahtumista. Luultavasti elokuvassa on muutamia juttuja, joita ei heti hoksaa jos ei ole kirjoja lukenut. Yksi ero kirjan ja leffan välillä jäi heti mieleeni: Simonia ei muutettu rotaksi! :D Toki joitakin kohtauksia oli jätetty pois ja muokattu, mutta en muista kirjaa niin tarkasti, että osaisin nyt äkkiseltään sanoa niitä, mutta sellaisia etäisiä muistikuvia tuli, että "kirjassa se ei mennyt ihan näin".
Näyttelijät ja elokuvan hahmot... Ensin ajattelin, kun näin kuvia elokuvasta, että näyttelijät eivät sovi rooleihinsa. Jace on liian "pehmeän" näköinen :D(tarkoitan, että ulkonäöstä puuttui se tietty kovuus ja ylimielisyys minkä olin luonut mielessäni Jacelle). Simonin näyttelijälle jostain syystä naurahdin ja Clary ei vain näyttänyt Claryltä. Mutta kun elokuva alkoi, näyttelijät sopivat rooleihinsa oikein hyvin.
Elokuvasta hahmojen tietyt luonteenpiirteet/ajatukset eivät välittyneet samalla tavalla kuin kirjasta. Clary oli loistava, rohkea, flirttaileva sankaritar, joksi en häntä kyllä kirjassa mieltänyt. Muistaakseni hän oli hieman ujo, epävarma.. Jotain.
Ja Jacen ylimielisyys ei kyllä välittynyt lainkaan. Leffassa hän oli heti Claryn pauloissa ja mustasukkaisuuspurkaus Simonista nauratti, vaikka kirjassa oli ihan erilainen tunnelma tilanteessa. Alec oli ok, Isabellen olin kuvitellut vielä loistokkaamman näköiseksi ja ehkä jotenkin sähäkämmäksi.
Mutta elokuvaan ei vain saa kaikkea sitä, mitä kirjoissa on.
Kirja voitti, mutta leffakin oli loistava.
Tähtiä neljä:
****

Langenneiden enkelten kaupunki - Cassandra Clare

Alkuperäisteos City of fallen angels
Sivumäärä 398



Lyhyesti:

Clary on palannut New Yorkiin ja harjoittelee tullakseen hyväksi Varjometsästäjäksi. Lisäksi hän ja Jace  ovat nyt virallisesti yhdessä ja hyvin rakastuneita toisiinsa - kunnes Jace alkaa nähdä painajaisia ja vältellä Claryä. Lisäksi joku murhaa Piiriin kuuluneita Varjometsästäjiä, joku haluaa Simonille pahaa, eikä ihmissuhdesotkuilta vältytä.

Mielipide:

Tästä pääset sarjan muiden kirjojen arviointiin.
Eli, luulin että sarja jää kolmiosaiseksi, mutta nyt olenkin kuullut, että sarjasta tulee kuusiosainen. Enkä ole ollenkaan varma, onko se hyvä asia..
Langenneiden enkelten kaupunki oli vielä ihan ok, jännittäviä tapahtumia oli paljon ja ne tulivat nopeasti; pitkästymistä ei ainakaan tarvitse pelätä. Henkilöistä ei tosin saanut mitään uutta irti, sekä Claryn ja Jacen suhde vain junnaa paikallaan. Juuri kun kaikki näyttäisi olevan suht ok, jokin tulee ja iskee kapuloita rattaisiin. Ei mitenkään yllättävää.. Tämä kirja jätti tarinan auki, seuraavaa osaa kirjailijan on helppo lähteä jatkamaan - tosin myös lukijan on helppo lähteä arvuuttelemaan ja ehkä jopa tietämään, mitä on mahdollisesti tulossa.
Toivon todella, että tämä sarja ei läsähdä kasaan tulevan kahden osan vuoksi... Langenneiden enkelten kaupungille annan neljä tähteä:
****

Lasikaupunki - Cassandra Clare

Varjojen kaupungit- trilogian päätösosa. Aiemmat teokset Luukaupunki (city of bones 2007) ja Tuhkakaupunki (city of ashes 2008).
Itse tutustuin sarjaan vuoden 2010 marraskuussa, kun luin Luukaupungin arvioinnin jostakin blogista. Sarja vaikutti lupaavalta ja lainasinkin kirjastosta sarjan ensimmäisen osan. Ja olin heti ihan myyty! Sarjan toisen kirjan, Tuhkakaupungin luin melkein heti ensimmäisen osan perään ja jäin kuumeisesti odottamaan viimeistä osaa, joka paljastaisi viimeisetkin salaisuudet. Ja nyt, pari viikkoa sitten, ihan sattumalta silmäni osuivat Lasikaupunkiin ja pakkohan se oli kahmaista mukaan!




Lasikaupungin englanninkielinen alkuperäisteos 2009 City of glass.
Sivumäärä 480.

Lyhyesti:


Kerron lyhyesti myös aiemmista osista, koska niitä en ole tänne kirjoittanut (koska en blogannut vielä silloin), enkä voi laittaa linkkiä aiempiin arviointeihin. Luukaupungissa sarjan päähenkilö Clary, 16-vuotias nuori, huomaa näkevänsä asioita, joita muut eivät näe. Kun Claryn äiti katoaa mystisesti, hän tutustuu varjometsästäjiin jotka hallitsevat yliluonnollisten olentojen maailmaa New Yorkin arkitodellisuuden laitamilla: maallikoilta näkymättömissä elävät, juhlivat ja taistelevat haltijat, vampyyrit ja ihmissudet. Ja yllätys yllätys, Clary saa oppaakseen häikäisevän komean ja ylimielisen pojan, Jacen, ja yhdessä he lähtevät etsimään Claryn äitiä. Samalla Clary saa tietää asioita, jotka muuttavat hänen elämänsä aivan toiseen suuntaan..

Tuhkakaupungissa Clary haluaisi tavallisen elämänsä takaisin, mutta se ei onnistu, sillä varjometsästäjät eivät päästä häntä otteestaan, hänen äitinsä on koomassa, parhaasta ystävästä on tullut yksi alamaailman asukkaista ja Jacesta ja Clarystä ei koskaan voi tulla mitään.. Kaiken lisäksi mielipuolinen Valentine on saanut käsiinsä jo kaksi Muutoksen välineistä , joilla hän voi hallita demoniarmeijaa. 


Ja nyt, tähän uusimpaan, eli Lasikaupunkiin.. Claryn äiti on edelleen koomassa ja hänen takiaan Clary lähtee Idrisiin, varjometsästäjien alkukotiin. Hän uhmaa henkensä kaupalla Lasikaupungin lakia, eikä Claryn itsepintaisuus miellytä lainkaan Jacea, joka haluaisi pitää tytön turvassa. Lasikaupungissa Clary saa tietää lisää taustastaan ja saa liittolaisekseen Sebastianin. 
Valentine suunnittelee nefilien eli varjometsästäjien tuhoamista, ja nefilit harkitsevatkin liittoutumista alamaailman asukeiden kanssa selviytyäkseen taistelusta yhteistä pahaa vastaan. Clary on löytämässä omat voimansa, mutta ehtiikö hän ottaa ne kunnolla käyttöönsä auttaaksen muita? Ja mikä onkaan muutoksen välineistä kolmas?


"En edes muistanut ,että täällä on kellari, Jace sanoi ja tuijotti Claryn ohi seinässä ammottavaa aukkoa. Hän kohotti noitavalon ja sen loiste heijastui takaisin alaspäin johtavasta tunnelista. Seinät olivat mustat ja liukkaat, ja niiden materiaali oli sileää tummaa kiveä, jota Clary ei tunnistanut. Portaat kiilsivät aivan kuin ne olisivat olleet kosteat. Aukosta leijaili omituinen haju; kostea ja tunkkainen ja siinä oli outo metallinen häivähdys, joka sai hänen hermopäänsä kihelmöimään.
Mitähän tuolla alhaalla mahtaa olla?"


 Mielipide:


Pakko sanoa, että olen pitänyt sarjasta hyvin, hyvin paljon! Ensimmäisessä osassa jotkut henkilöt aluksi ärsyttivät minua, mutta luettuani tarinaa eteenpäin, kukaan ei enää tympinyt, jokainen oli saanut oman persoonallisuuden ja hyväksyin heidät sellaisenaan. Sarjan kirjoista jokainen tempaisi heti mukaansa ja tarinaa oli vain pakko lukea eteenpäin, pakko saada tietää mitä seuraavaksi tapahtuu.
Kirjoissa oli sopivasti jännitystä, seikkailua, tappeluita ja romantiikkaa, vastoinkäymisiä ja onnistumisia. Jossain määrin olen itse kasvanut yli nuorten kirjoista, mutta osa jaksaa vedota edelleen. Ylipäätänsä nuorten kirjoista saa "mielenkiintoisen" kuvan rakkaudesta. Itse nuorempana halusin kovasti uskoa kirjojen "kuolemattomaan ja ikuiseen rakkauteen", mutta nykyään se meinaa lähinnä naurattaa :)
Pidin kuitenkin sarjasta kovin paljon ja Lasikaupungille annankin tähtiä kaikki viisi:
*****


(Ylipäätänsä koko sarja saa viisi tähteä!)