tiistai 29. toukokuuta 2012

Sininen kuu - Alyson Noel

Englanninkielinen alkuperäisteos 2009 Blue Moon
Sivumäärä 318



Lyhyesti omin sanoin:

Ever alkaa pikkuhiljaa Damenin opastuksella päästä jyvälle kuolemattomuudestaan ja siihen liittyvistä asioista - vaikka Ever itse käyttäisikin aikansa oppimisen sijasta kuherteluun.
Mutta sitten alkaa vaikuttaa siltä, että Damen on sairas; hänen voimansa hiipuvat ja hän voi pahoin; minkä ei pitäisi olla mahdollista kuolemattomalle.
Lisäksi Damen saa kilpailijan, letkeän hauskan Romanin, joka alkaa piirittää Everiä koulussa.
Ever yrittää etsiä vastauksia ongelmiinsa Valonmaasta ja hänelle paljastuu paljon asioita Damenin historiasta. Lisäksi hän saa selville, että Sinisen kuun aikaan hän voi palata ajassa taaksepäin ja pelastaa joko perheensä tai Damenin - mutta ei molempia!

"Kun seuraavana päivänä tapaan Damenin parkkipaikalla, kaikki huoleni kaikkoavat. Koska samalla hetkellä, kun hän avaa autoni oven ja auttaa minut ulos autosta, huomaan miten terveeltä hän näyttää, kuinka musertavan komea hän on ja kun katson häntä silmiin on selvää, että kaikki eilispäivän kummallisuudet ovat mennyttä. Me olemme rakastuneempia kuin koskaan ennen. Oikeasti."

Mielipide:


Kirja ei ainakaan alkanut kovin lupaavasti; niin moni asia alkoi tympiä jo heti alussa. Esimerkkinä vaikka Ever ja ikuinen neitsyyspulma(haluan, mutta en halua, mikä minua vaivaa, blaa blaa), Miles ja Haven (hillitkää rakkauttanne, koska meillä ei sitä ole!), Ava Valonmaassa (huh, mikä asenne!) jne. Okei, en edes alkanut lukea tätä kirjaa kovin hyvällä asenteella, joten vikaa oli siinäkin..
Pakko kuitenkin sanoa, että loppua kohden kirja parani, kun yllä mainitsemani asiat painuivat taka-alalle ja kirjassa alkoi oikeasti tapahtua. Tosin oli kyllä aika selvää, kuka oli syyllinen ja miksi :)
Ja loppuratkaisunsa suhteen Ever oli niin ääliö kuin vain voi.. Argh..
No, lempisarjaani tästä ei saa, mutta aion lukea myös viimeisen osan, koska tahdon tietää kuinka Damenin lopulta käy.
Tähtiä annan vain kaksi:
**


perjantai 25. toukokuuta 2012

Kaukaisin ranta - Ursula K. LeGuin

Alkuperäisteos 1972 The Farthest Shore.


Lyhyesti omin sanoin:

Maameren tarinoiden kolmas osa:
Maamerellä ei ole kaikki hyvin; joku tai jokin on alkanut viemään velhoilta heidän taikavoimiaan, lohikäärmeiltä kyvyn puhua ja laulajilta unohtuvat laulujen sanat. Arkkimaagiksi ylennyt Varpushaukka lähtee etsimään pahan aikaansaajaa yhdessä nuoren prinssi Arrenin kanssa.  He joutuvat matkaamaan hyvin, hyvin kauas, aina maailman reunalle asti - ja jopa pidemmällekin. Ja he kohtaavat vihollisen, jonka mahtia jopa lohikäärmeetkin kavahtavat.

Mielipide:

Jouduin lukemaan tämän kirjan hieman kiireellä, koska kirjaston laina-aika alkoi lähestyä loppuaan ja päätin ehtiä lukea tämän uusimatta lainaani.
Oli mukava lukea jatkoa Maameren tarinoille. Pidin sarjan kakkososasta (Atuanin holvihaudat) hyvin paljon, mutta tämä oli aikalailla erilainen kuin edellinen. Tässä kirjassa liikuttiin paljon paikasta toiseen ja mukana oli aika paljon pohdintaa - mikä välillä meinasi tylsistyttää, välillä taas se aiheutti paljon ajattelemisen aihetta :)
Luulen, että missasin aika paljon tämän kirjan hienoudesta kiireissäni; jos olisin käyttänyt enemmän aikaa ja vaivaa, olisi tarina ehkä auennut minulle paremmin. Koska en ihan saanut jutun juonesta kiinni, annan kirjalle vain kolme tähteä:
***

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Hiljainen tyttö - Tess Gerritsen

Alkuperäisteos 2011 The silent girl
Sivumäärä 347



Lyhyesti omin sanoin:

Chinatownin kadulta löytyy irtileikattu käsi ja viereisen talon katolta ruumis.Johtolankoja on hyvin vähän ja rikosetsivä Jane Rizzoli ja kuolinsyyntutkija Maura Isles tekevät parhaansa tutkimusten parissa. Murha ei ole kiinalaiskorttelin ensimmäinen, sillä tapaus kiertyy kummasti 19 vuotta vanhaan murha-itsemurhaan, jossa kuoli yhteensä viisi ihmistä. Mitä 19 vuotta sitten todella tapahtui? Ja kuinka kadonneet tytöt liittyvät asiaan? Kaiken lisäksi, joku on ottanut oikeuden omiin käsiinsä, sillä murhat eivät jää viimeisiksi..

"Mutta nyt vastustajani tietää, että hänen on syytä olla varuillaan, kuten minä olen varuillani hänen suhteensa. Toistaiseksi olemme mitelleet vain hämärässä, emmekä ole varsinaisesti ottaneet yhteen, paitsi hänen sijaistensa välityksellä. Olemme kaksi metsästäjää, jotka kiertävät yhä toisiaan, ja seuraava siirto on hänen. Vasta sitten kun hän astuu valoon, saan vihdoin nähdä hänen kasvonsa."

Mielipide:

Olen lukenut muutkin Gerritsenin teoksista ja on sanottava, että tämä on ehkä yksi parhaimmista. Aavemainen tunnelma on välillä hyvin käsinkosketeltava ja tarina ihan todella nappaa mukaansa. Gerritsenin kirjoissa hienoa onn myös se, että niissä pysyy hyvin mukana vaikka mukana onkin jonkin verran poliisien/kuolinsyyntutkijoiden ammattikieltä.
Ja minusta on aina mukava, kun kirjan henkilöt ovat tuttuja; aikaa ja aivosoluja ei tarvitse käyttää hahmoihin tutustumiseen ja kirjassa jää enemmän aikaa itse tarinalle, kun  ei tarvitse selitellä kuka on kukakin. Tietysti mukana on myös aina uusia hahmoja, mutta päähenkilöt pysyvät samoina :) Ja on kiva saada tietää heistä aina lisääkin!
Tähtiä annan kirjalle neljä:
****

tiistai 15. toukokuuta 2012

Pyöreän pöydän ritarit - Thomas Malory

Alkuperäisteos 1485 Le Morte d' Arthur
Sivumäärä 352



Lyhyesti omin sanoin:

Tarina kuningas Arthurista ja hänen pyöreän pöydän ritareistaan. Tarinoita urheiden ritareiden urotöistä, petturuudesta ja rakkaudestakin. Mukana tietty myös se, kuinka Arthurista tuli kuningas ja kuinka hän kuoli.

"Eräänä päivänä kuningas Arthur sanoi Merlinille; Paronit eivät anna minulle rauhaa. Minun täytyy ottaa itselleni vaimo, mutta otan puolison vain sinun neuvostasi. 
-On hyvä että otat vaimon, sillä sinunlaisesi jalon ja ylhäisen miehen ei pitäisi olla naimaton, Merlin sanoin. - Rakastatko ketään erityisesti?
- Kyllä, rakastan Cameliardin maan kuninkaan tytärtä Gueneveria, kunigas Arthur vastasi. "


Mielipide:

Idea tämän kirjan lukemiseen lähti tv-sarjasta Merlin. Jouduin tosin huomaamaan, että sarjalla ja kirjalla oli hyvin vähän yhteneväisyyksiä :) (en kyllä odottanutkaan niiden olevan samankaltaisia, mutta ehkä jotain kuitenkin).
Minun on hirmu hankala yrittää arvostella kirjaa, kun se on niin vanha. Mielestäni se kuitenkin oli ihan mielenkiintoinen, tosin jollain tapaa hankala lukea (jotenkin pomppiva, ja henkilöitä oli tosi paljon; menin sukulaisuuksissa ainakin ihan sekaisin -> tosin en ole varma oliko sillä aina niin väliä). Lukukokemuksena ihan ok :)

lauantai 5. toukokuuta 2012

Nälkäpeli - Suzanne Collins

Englanninkielinen alkuperäisteos 2008 The hunger games
Sivumäärä (pokkari): 389



Lyhyesti omin sanoin:

Tuhoutuneen Pohjois-Amerikan raunioihin on syntynyt Panem, jonka pääkaupunki on Capitol. Panemin kansalaiset eivät kuitenkaan ole olleet tyytyväisiä hallitsijoihinsa, vaan nousivat kapinaan; ja hävisivät. Rangaistukseksi ja muistutukseksi kehitettiin Nälkäpeli, jossa 24 nuorta laitetaan taistelemaan toisiaan vastaan vaativiin olosuhteisiin - ja vain yksi voi voittaa.
Kirjan päähenkilö, 16-vuotias Katniss, ilmoittautuu  vapaaehtoiseksi nuoremman sisarensa tilalle. Hän joutuu areenalle ja kaikki hänen taitonsa joutuvat koetukselle.

"60 sekuntia. Niin kauan meidän täytyy seistä metallipyöriöiden päällä ennen kuin gongi kumahtaa lähtömerkiksi. Jos astumme levyltä hetkeäkään liian aikaisin, maamiinat repivät jalkamme irti. 60 sekuntia aikaa katsoa muita kilpailijoita, jotka ovat piirissä yhtä kaukana Runsaudensarvesta, valtavasta kultaisesta sarvesta joka on kippurahäntäisen tötterön muotoinen.Suuaukko on ainakin viiden metrin korkeudessa ja siitä pursuaa tavaroita, jotka antavat meille elämän areenalla."

Mielipide:

Luin Nälkäpelin nyt toiseen kertaan ja pidin siitä ihan yhtä paljon kuin ensimmäiselläkin lukukerralla. Lukukokemus ei tosin ollut nyt yhtä vahva kuin ensimmäisellä kerralla, koska tiesin mitä tulee tapahtumaan. Ja olin myös unohtanut muutamia asioita (joskaan en kovin tärkeitä), joten oli ihan mukava palata tähän.
Täytyy palata aikaisempaan elokuvapostaukseeni, jossa vertailin kirjaa ja elokuvaa, sillä joudun korjaamaan kirjoitustani hieman; ensinnäkin kun huomautin Katnissin ja Galen suhteesta, huomasin nyt kirjaa lukiessani, että huomautin turhaan. Näiden kahden välinen juttu kehittyy vasta seuraavissa osissa enemmän.
Ja Katniss todella oli hyväksynyt sen, että sattaisi kuolla areenalla; ei tosin epätoivoisesti, vaan uhmakkaasti :)
Pakko sanoa, että elokuva myötäili kirjaa todella hyvin. Nyt haluaisin nähdä elokuvankin uudelleen! :)
Kirjalle annan kuitenkin edelleen ne viisi tähteä:
*****

tiistai 1. toukokuuta 2012

Huhtikuussa luetut:

No niin, nyt oli taas hieman parempi kuukausi. Luin siis huhtikuussa kuusi kirjaa, joista 6/6 olivat naiskirjailijoiden kirjoittamia ja 1/5 kotimaisia.
Aika fantasiapitoista lukemista minulla on nyt ollut :)

Maameren velho - Ursula K. Le Guin
Atuanin holvihaudat - Ursula K. LeGuin
Viattomat - Torey Hayden
Saattaja - Mia Vänskä
Punaiset tulppaanit - Alyson Noel
Liekki - Sophie Jordan

Ulkona on muuten aivan tosi mahtava ilma! Uusi riippumatto/tuolini oikein kutsuu minua loikoilemaan ja lukemaan lisää hyviä kirjoja :) Tosin en ole viikonlopun aikaan ehtinyt käydä kirjastossa, joten on aika kaivaa kirjahyllystäni joku opus ja tarttua siihen. Hyllystäni tosin taitaa löytyä vain sellaisia teoksia, jotka olen jo kertaalleen lukenut, mutta en ole blogannut niitä.
Minä muuten tykkään toisinaan palata hyvien kirjojen pariin uudelleen. Mitenkäs muut? Luetteko koskaan samaa kirjaa uudelleen? Jos, ovatko ne mielestänne parantuneet vai huonontuneet? :)


Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...