Perhosten aika - Emma Luoma

 Myllylahti 2021
Sivuja 389
Kirjasto

"Kaikki alkoi toukista. Parin viikon aikana niitä oli löydetty yliopistolta, keskustan hotelleista ja niin monesta asunnosta, etten enää pysynyt laskuissa. Mutta siinähän löytyi, oli tuholaisia ollut ennenkin. Luteita, turkiskuoriaisia, vaatekoita ja mitä niitä nyt oli. En aikonut antaa muutaman ötökän pilata hyvää kesää. En ainakaan toukkien. "

Lyhyesti:

Viima ei aio antaa karvaisten toukkien pilata kesäänsä. Elämä tuntuu pitkästä aikaa ihan hyvältä, kiitos tyttöystävä Tuikun. Valitettavasti toukat valtaavat myös Viiman asunnon ja hän joutuu evakkoon parhaan ystävänsä Oulan luokse. 
Toukat ja niistä kuoriutuvat perhoset osoittautuvat yllättävän vaarallisiksi ja pian Kuopiossa jyllää tartuntavaarallinen tauti, johon ei ole vielä löydetty hoitoa. 
Pian myös Oulan kotoa löytyy toukkia ja pojat tyttöystävineen matkaavat hätämajoituksesta toiseen. Sukulaisten luota on vaikea hakea apua menneisyydessä tapahtuneiden asioiden vuoksi. Ongelmia riittää muutenkin ja ihmiset alkavat saada outoja oireita. Tutkijat ovat ymmällään, mutta yrittävät epätoivoisilla eläinkokeilla keksiä ratkaisun sairauteen. 
Tuikku saa perhostartunnan, mutta pelkää kuollakseen leikkausta jota ei ole aiemmin tehty. Viima ja Tuikku lähtevät mökille pakoon, mutta ratkaisu ei osoittaudu järkeväksi. Ehtiikö Tuikku saada apua ajoissa? Entä Viima itse, voiko tauti tarttua ihmisestä toiseen? 

"Jokin kevyt ja karvainen hipaisi sormiani. Repäisin käden pois, peräännyin, huusin, liukastuin märällä nurmella ja paiskauduin selälleni. Huuto katkesi kuin siltä olisi repäisty siivet. Kompuroin ylös. Jalat olivat raskaat ja näkökenttä putki, jonka päässä näkyi vain varaston ovi. Ja kaksi perhosta. Voi paska. Ne tulivat suoraan kohti. "

Mielipide:

Aika hyytävä aihe, tämä meni minulle melkein kauhukirjasta (en pidä perhosista yhtään, joten pystyin tässä osin samaistumaan helposti päähenkilöön, joka poti myös perhoskammoa). Muutenkin tällainen leviävä tauti, karanteenit, evakuoinnit ynnä muut sopivat hyvin tähän aikakauteen. 
Kirja oli hyvä ja jännittävä, mutta tässä(kin) kävi niin että puolen välin tienoilla jännitys hiipui. Kauhistus ei kantanut loppuun saakka. Omasta mielestä hölmöt päätökset (esim. mökille lähtö sairaana) ärsyttivät, ja tuntuivat vain tarinan väkisin pidentämiseltä. Pieni tiivistys olisi ollut minulle mieleen. 
Kirjan henkilöt... Noh, ainakin he olivat persoonallisia. Nuorten aikuisten kirjoihin sopivasti ehkä hieman ylidramatisoituja, tunteiltaan hyvin pursuilevia ja impulsiivisia. Aikuisen lukijan näkökulmasta hieman liikaakin. 
Lukukokemus on silti positiivinen ja tämä jää mieleen aiheeltaan erikoisena ja erilaisena. 
Kovin nuorille en tätä kirjaa suosittelisi, sen verran paljon tässä oli itsensä vahingoittamista ja itsetuhoisuutta muutenkin. Mutta nuorille aikuisille ja aikuisille muutenkin tämä sopii, jos aihe kiinnostaa. 
Plussat siis ehdottomasti toukkaperhostauti- ideasta ja sen loistavasta kuvauksesta. Toivottavasti tällaista tautia ei koskaan tule oikeasti.

3/5

Tartunnan aikaan - Paolo Giordano

Italiankielinen alkuteos 2020 Nel contagio
Aula & Co 2020
Suomentanut Leena Taavitsainen- Petäjä
Sivumäärä 78
E- kirja Storytel

"Parhaillaan riehuva koronavirusepidemia saattaa olla aikakautemme pahin terveyteen ja terveydenhuoltoon kohdistuva hätätila. Ei ensimmäinen eikä viimeinen eikä välttämättä edes kauhistuttavin. Kun se aikanaan laantuu, kuolonuhrien määrä ei todennäköisesti nouse sen suuremmaksi kuin monissa aiemmissa epidemioissa, mutta vain kolme kuukautta ensiesiintymisensä jälkeen virus on tehnyt jo yhden ennätyksen: mikään muu uusi virus ei ole levinnyt yhtä ennennäkemätöntä vauhtia ympäri koko maailmaa kuin sars-cov-2. "

Lyhyesti:

"Tartunnan aikaan on häkellyttävän tarkasti kirjoitettu tietokirja maapallosta, ihmiskunnasta ja sen yhteisestä kohtalosta. Se tarkastelee epidemiaa ja sen vaikutuksia arkisesti mutta merkityksellisesti ja antaa lukijalle sekä ajateltavaa että välineitä jäsentää ajatuksiaan tästä poikkeuksellisesta tilanteesta." (Kirjan kuvauksesta lainattu).

"Normaalielämä on kuitenkin pysähdyksissä eikä kukaan osaa sanoa, kuinka pitkään vielä. Nyt eletään poikkeusaikaa, ja meidän on opittava elämään sen ehdoilla, keksittävä syitä ja perusteita, jotka auttavat hyväksymään tilanteen - muitakin syitä kuin kuolemanpelko. Pitää mahdollisesti paikkansa, ettei viruksilla ole älyä, mutta yhdessä suhteessa ne ovat meitä nokkelampia: niillä on ilmiömäinen muuntautumiskyky, ne voivat nopeasti muuttaa muotoaan ja sopeutua. Meidän kannattaisi ottaa niistä oppia."

Mielipide:

Itse en ole seurannut kovin aktiivisesti "koronauutisia". Tiedän toki asiat pääpiirteittäin, noudatan ohjeistuksia ja odotan rauhassa, mitä tuleman pitää.
Tämä kirja kuitenkin herätti mielenkiintoni ja tulikin luettua hetkessä (vaikka tämän parissa voisi viettää enemmänkin aikaa, niin paljon ajatuksia se herätti).
Giordanon kirjoitustyyli on ihan lyömätön ja ihana, siitä ei pääse mihinkään. Hänen kirjojaan on todella mahtava lukea.
Tässä kirjassa ajankohtaiset asiat oli esitetty arkisesti, selkeästi ja ajatuksia herättävästi. Tylsien faktojen (faktaahan kirja siis on, mutta esimerkiksi lukujen ja oireiden luetteloinnin sijaan tämä on jotain ihan muuta) sijaan kirja oli pohdiskeleva ja asioita mietitty pitkään ja monelta kannalta.
Pieneen sivumääräänsä nähden paljon tärkeää asiaa, joten suosittelen kyllä tarttumaan tähän.
4/5