lauantai 30. kesäkuuta 2012

Kesäkuussa luetut:

Kesäkuu hurahti ohi suht kylmänä ja kiireisenä, mutta kuitenkin lukurikkaana, sillä ehdin lukea jopa 5 kirjaa! :) Kirjoista 5/5 oli (yllättäen) naiskirjailijoiden kirjoittamia ja (jälleen yllättäen) 0/5 kotimaisia. Mikähän siinä on, että mukaani tarttuu miltei aina vain ulkomaisia naiskirjailijoiden kirjoja?
No, olen kuitenkin tyytyväinen tämän kuun kirjasaldoon ja katsotaan pysyyko tahti samana heinäkuussa. Kirjasto on kiinni, joten alkukuun luen ainakin niitä opuksia, mitä kirjahyllystä sattuu löytymään.

Yösirkus - Erin Morgenstern
Krypta - Kate Mosse
Liikkuva linna - Diana Wynne Jones
Hullu vapaana - Beate Grimsrud
Veren perintö - Charlaine Harris

Veren perintö - Charlaine Harris

Alkuperäisteos 2007 Definitely dead
Sivumäärä 384



Lyhyesti:

Sookie on jälleen vauhdissa, eikä vaarallisia tilanteitakaan puutu. Sookiella on tiedossa kuumat treffit ihmistiikeri Quinnin kanssa, mutta suunnitelmat lykkääntyvät, kun hänen täytyy lähteä tyhjentämään kuolleen serkkunsa asuntoa New Orleansiin.
Kaikki ei suinkaan suju sielläkään mallikkaasti, sillä joku on lähettänyt Sookien perään ihmissusia, joiden tarkoitusperistä Sookie ei ole ihan perillä. Sen hän kuitenkin tietää, etteivät ne halua mitään hyvää.
Lisäksi hänelle paljastuu salaisuuksia niin serkkunsa elämästä, kuin itsestäänkin.
Ja mukana pyörivät tietysti myös vampyyrit Bill ja Eric ;)

"Etuoveen koputettiin ja kun vilkaisin kelloa, huomasin hieman hämmästyksekseni, että Quinn oli tullut 15 minuuttia etuajassa. En ollut edes kuullut hänen avolavapakunsa ajavan pihaan. Kun avasin oven, sen takana ei seissytkään Quinn vaan Eric. Hän takuulla nbautti hämmästyneestä henkäyksestäni. Ovea ei koskaan pidä avata tarkistamatta ensin, kuka sen takana on. "

Mielipide:

Veren perintö on perusvarmaa kamaa Harrisilta. Ei mitenkään järisyttävän hyvä, muttei kyllä huonoimmastakaan päästä. Kaksi sarjan edellistä kirjaa olivat sellaisia, jotka saivat minut melkein luopumaan koko sarjasta, mutta tämän luettuani haluankin jatkaa Sookien elämään tutustumista :) Uutta verta ja puhtia tarinaan toi Quinn. Minua alkoivatkin jo vanhat hahmot vähän kyllästyttää, samoin Sookien pinnallisuus. Toisaalta lukisin kuitenkin mielummin jostain "arkisesta" ( käsite on tässä yhteydessä nyt hieman hämärä, mutta..), kuin esim. vampyyrikuninkaallisista ja huippukokouksista, mutta katsotaan myöhemmin mihin sarjan seuraava osa johtaa :)
Tähtiä kolme:
***

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Hullu vapaana - Beate Grimsrud

Alkuperäisteos 2010 En dåre fri.
Sivumäärä 392



Lyhyesti:

Kirjailijan omaelämänkerrallinen kertomus skitsofreniasta. Tarinaa kertoo kirjailija Eli, joka kuulee päässään neljän pojan äänet; itkevän Espenin, pienen jalkapalloilija Emilin, öykkäri Erikin sekä Prinssi Eugenin.Tarinaa kerrotaan välillä Elin lapsuudesta ja nuoruudesta ja välillä nykyisestä selviytymisestä.
Elillä on vahvat tukijoukot ja vahva hän on itsekin, mutta välillä pää tuntuu halkeavan piposta huolimatta, äänet määräilevät ja psykoosi valtaa mielen. Eli viettääkin osan ajastaan sairaalassa, osan kotonaan.
Ystävät, terapia ja kirjoittaminen pitävät Elin kasassa.

"En peseydy. Makaan sängyssä ja odotan ihmettä. Olen nyt aikuinen. Olen iso mutta kuitenkin pieni. En pysty heräämään. En pysty nukahtamaan. Täydellisesti lamaantuneena ei havaitse mitään. Sidon hetken pohjaan pienen solmun. Ja niin elämä jatkuu. Olen yön jalkeilla ja päivän sängyssä. Paitsi lyhyiät hetkiä. Maailma on lukossa ja minä en ole siellä. Hyvässä ja pahassa. 
Ovikello soi. Se on Jonatan. 
"Oletko ollut koko päivän sängyssä äänien kanssa? hän kysyy. "Olen". Pyydän ääniä piilottamaan minut, ettei kukaan löydä minua. Että en löydä itseäni."
 
Mielipide:
Todella koskettava ja realistinen kirja. Raskasta luettavaa myös, kirja oli aika-ajoin pakko lakea käsistä ja ajatella, pitää taukoa. Mielen sairaudet ja ongelmat kiehtovat minua, olen kohdannut opiskeluaikanani muutaman skitsofreenikon ja luen mielelläni tämäntapaisia kirjoja.
Minusta oli hienoa lukea, että kirjassa Eli ei ollut yksin. Ja että hänellä oli elämässään sisältöä, että sairaus ei vienyt häntä ihan tyystin mukanaan. Todella aito ja suora kirja. Pysäyttävä lukukokemus.
Neljä tähteä:
****

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Liikkuva linna - Diana Wynne Jones

Alkuperäisteos 1986 Howl's moving castle
Sivumäärä 323



Lyhyesti:

Sophie Hatter on kolmesta sisaruksesta vanhin ja kohtalon mukaan hänen on turha toivoa mitään suurta ja menestyksellistä elämältään. Sophien sisaret lähetetään muualle oppiin, jotta heille turvautuisi hyvä tulevaisuus, kun Sophie joutuu jäämään pieneen hattukauppaan töihin.
Eräänä päivänä kauppaan kuitenkin saapuu mahtava Erämaan noita, joka päättää antaa itseään säälivälle Sophielle opetuksen ja muuttaa tämän vanhaksi eukoksi. Sophie lähtee kaupasta, alkaa kiertolaiseksi ja päätyy lopulta mahtavan velho Howlin liikkuvaan linnaan siivoojaksi/taloudenhoitajaksi.
Liikkuvaa linnaa liikuttaa tulidemoni Calcifer, joka suostuttelee Sophien tekemään kanssaan sopimuksen; jos Sophie vapauttaa Calciferin, tämä puolestaan auttaa Sophieta särkemään oman lumouksensa.
Sophiella tosin ei ole aavistustakaan, kuinka hän vapauttaisi tulidemonin. Ja kauankohan velho Howl jaksaa sietää nuuskivaa, itsepäistä taloudenhoitajaa?

" Mustassa seinässä Sophien edessä oli iso, musta ovi, ja hän köpötti ripeästi sitä kohti. Linna oli läheltä nähtynä vieläkin rumempi. Se oli aivan liian kapea korkeuteensa nähden ja lisäksi jotenkin epäsäännöllisen muotoinen. Sen perusteella, mitä Sophien silmät erottivat tihenevässä hämärässsä, linna oli rakennettu valtavista mustista järkäleistä, jotka näyttivät hiileltä ja olivat kaikki erikokoisia ja -muotoisia, kuin kekäleitä. Kun Sophie lähestyi linnaa, järkäleistä hohkasi kylmyys, mutta se ei haitannut häntä lainkaan. Hän ajatteli vain tuoleja ja tulisijoja ja kurotti kättään kärkkäästi ovea kohti. "

Mielipide:

Ihmettelen syvästi, miksen ole tarttunut tähän kirjaan jo aiemmin. Olen kuvitellut, että olen lukenut hirmu paljon nuortenkirjoja (etenkin fantasiaa), mutta tämä on jäänyt välistä. Harmi sinänsä, mutta onni että löysin sen edes nyt - kirja nimittäin oli lukemisen arvoinen!
Kirja oli hyvä ja se poikkesi useista muista nuorten kirjoista;  Sophie oli alistuva, itsesäälissä pyöriskelevä hiirulainen niiden itsepäisten ja kaikessa loistavien sankarittarien sijaan. Tavallinen, huomaamaton. Lopussa Sophiestakin löytyi toki sanavalmiutta ja itsepäisyyttä :) Lisäksi romantiikkaa ei ollut hirvittävästi. Osasin kyllä jo arvata, kuinka lopussa käy, mutta matkan varrella ei rakkautta ollut, ellei lasketa Howlin naisseikkailuja.
Kirja oli hauska ja mukaansatempaava. Sopii myös tällaisille nuorille aikuisille :)
Tähtiä annan viisi:
*****

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Krypta - Kate Mosse

Moikka vaan!
Käväisin tässä viime viikolla ulkomailla Rodoksella ja siellä samalla aurinkoa ottaessani lukaisin Kate Mossen Kryptan, jonka olen ostanut joskus vuosi sitten pokkarina.
Meinasi se auringonpalvominen välillä unohtua, kun piti päästä varjoon lukemaan ;)

Alkuperäisteos 2007 Sepulchre
Sivumäärä 685



Lyhyest:

Tarinaa kerrotaan kahden eri henkilön näkökulmasta; Léonie Vernierin sekä Meredith Martinin. Léonie matkustaa vuonna 1891 yhdessä veljensä kanssa tätinsä luokse vierailulle Domaine de la Caden kartanoon, jossa on jotenkin uhkaava tunnelma.  Kylällä huhutaan, että Isolde-tädin edesmennyt aviomies on manannut esiin paholaisen muinaisesta kryptasta. Entä mitä on tapahtunut harvinaiselle tarot-korttipakalle, joka katosi samaan aikaan?
Vuonna 2007 amerikkalainen Meredith matkustaa Ranskaan tehdäkseen tutkimustyötä kirjaansa varten. Samalla hän selvittelee sukutaustaansa. Hän asustelee ylellisessä kartanohotellissa, jossa on jotakin tuttua...

"Léonie tarttui helmoihinsa ja juoksi tietäen, että paholaisen silmät seurasivat häntä yhä. Hän oli tajunnut viime tipassa, miten henkien ja aaveiden ikiaikaiset katseet vartioivat paikkaa ja puolustivat sitä tunkeilijoilta. Hän kiiruhti takaisin läpi viilenevän illan pitkin samaa polkua, jota oli tullutkin, yli kuivuneen puron, läpi hämärän metsän nurmikenttien ja puutarhan suojiin. Fujhi poudes, escapa non. Ohikiitävän hetken hän ajatteli tietävänsä, mitä sanat tarkoittivat."

Mielipide:

Suhtauduin tähän kirjaan hieman varauksella, siksi valitsin sen lomalukemisekseni; jos se ei olekaan hyvä, sen voi huoletta jättää kesken. Mutta toisin kävi - tarina imaisi minut miltei samoin tein mukaansa, ja kuten aiemmin jo mainitsin, meinasi se ulkomailla loikoilu unohtua, kun piti päästä uppoamaan kirjan maailmaan.
Tarina oli ihan äärettömän jännittävä, eikä liian yliluonnollinen (kuten olin pelännyt). Todella hyvin ja onnistuneesti punottu juoni takasi koukuttavan ja viihdyttävän lukukokemuksen.
En keksi mitään negatiivista tästä kirjasta, joten minun on pakko suositella tätä kaikille jännityksen ystäville ja antaa tälle viisi tähteä:
*****

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Yösirkus - Erin Morgenstern

Alkuperäisteos 2011 The Night Circus
Sivumäärä 399



Takakansiteksti:

Yösirkus kuljettaa lukijan mukanaan outoon, rönsyilevään ja kiehtovaan sirkusmaailmaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Mustavalkoraidallisten telttojen suojissa kaksi nuorta taikuria, Celia ja Marco, kilpailevat pelissä, johon heitä on valmennettu pienestä pitäen. Heidän täytyy ylittää toinen toisensa kyvyillään, mielikuvituksellaan ja voimillaan. Heidän opettajansa suostuvat paljastamaan pelistä ainoastaan sen, että siitä ei pääse irti.
Nuoret kilpakumppanit alkavat nähdä kilvan kiehtovana yhteistyönä, ja pian Celia ja Marco rakastuvat tietämättä sitä, että pelissä häviäjän osa on kuolema. On vain yksi tie ulos. Tarvitaan ennennäkemätön voimanponnistus ja erään viattoman maalaispojan apu. Niillä muutetaan kohtaloa tavalla, joka olisi uskomaton, jos ei uskoisi taikuuteen.

"Marco katselee lähestyvää tyttöä aluksi hämmentyneenä, mutta sitten hämmennyksen tilalle tulee jotain aivan muuta. Jo huoneen poikki Marco näkee, että tyttö on viehättävä. Viehtättävyys - kasvojen muoto, hiusten väri vastakohtana iholle - kasvaa joksikin suuremmaksi, kun tyttö tulee tarpeeksi lähelle katsoakseen Marcoa silmiin. Hän säteilee."

Mielipide:

Tässä on kirja, jollaisia rakastan lukea. Pidin kirjassa ihan kaikesta, mikään ei häirinnyt. Tarina ei ollut liian helppo, muttei liian vaativakaan. Sitä joutui ajattelemaan, mutta tarina kulki sujuvasti eteenpäin. Kieli oli kaunista, paikkojen ja hahmojen kuvailut tarkkoja ja aitoja. Pääsin ihan täysin mukaan sirkukseen.
Jännittävä, romanttinen, salaperäinen, mielenkiintoinen. Todella hyvä.
Aivan ihastuttava kirja, tutustumisen arvoinen.
Tähtiä annan täydet viisi:
*****

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Toukokuussa luetut:

Taas on yksi kuukausi hurahtanut ihan liian nopeasti. Itse asiassa minusta tuntuu, että vuosi 2012 on ylipäätänsä mennyt hirvittävän nopeasti! Nyt on jo kesä ja jos aika aikoo kulkea jatkossakin yhtä nopeasti, kohta on jo joulu ja vuosi 2013 :)
No, tässä kuitenkin tässä kuussa lukemani kirjat, joista 4/5 oli naiskirjailijoiden teoksia ja 0/5 kotimaisia:

Nälkäpeli - Suzanne Collins
Pyöreän pöydän ritarit - Thomas Malory
Hiljainen tyttö - Tess Gerritsen
Kaukaisin ranta - Ursula K. LeGuin
Sininen kuu - Alyson Noel

Ajattelin tähän samaan postata hieman kesäsuunnitelmiani :)
Ensi viikon keskiviikkona lähden ulkomaille, Rhodokselle palvomaan aurinkoa ja uimaan :) Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun käyn jossain kaukana. Helatorstain aikaan tuli käytyä risteilyllä Tukholmassa, mutta siinäpä minun ulkomaanmatkani sitten ovatkin.
Kesäkuun olen töissä (tuota lomamatkaa lukuunottamatta), mutta silloin on suht helppoa, kun tarhassakaan ei ole suunniteltua toimintaa. Lapset saavat leikkiä, lomailla ja ulkoilla mahdollisimman paljon :)
Ja heinäkuussa tarha onkin kiinni ja olen kesälomalla koko kuukauden! Suunnitelmissa olisi ainakin mökkeilyä sekä paaaljon jäätelöä :) Ja tietysti, hyviä kirjoja!

Mitäs kesäsuunnitelmia muilla on? :)

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...