sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Helmikuu 2021:


 Helmikuussa voiton ovat vieneet äänikirjat. Niitä on ollut mukava kuunnella iltaisin, samalla kun olen tehnyt palapelejä. Kirjoja tuli luettua yhteensä 6, joista 4/6 oli äänikirjoja. 4/6 naiskirjailijoiden kirjoja ja 2/6 kotimaisia. Kirjojen aiheet ovat olleet (sattumalta) aika rankkoja, lukuun ottamatta Waren ja Colganin kirjoja. Ehkä ensi kuussa kevyemmin? 

Kirjojen keskiarvo oli 3,7. 

Minun ikioma kultani - Gabriel Tallent 4/5
Onnellinen lapsi - Jari Sinkkonen 4/5
Lumimyrsky - Ruth Ware 3/5
Auringon säteitä ja vuoroveden vaiheita - Jenny Colgan 4/5
Tyttö joka löytyi - Maike Wetzel 2/5
Eerika - Vera Miettinen 5/5

Helmikuussa yritin lukea Milja Kauniston Kalmantanssia, mutta jätin sen kesken. Kun tarina ei vain iske, niin se ei iske. Olen kyllä lukenut aiemmin Kauniston Synnintekijän, joka oli mielestäni ihan hyvä, mutta tämä jatko-osa ei lähtenyt käyntiin. 
Tällä hetkellä kesken on siis Sarah Crossanin säeromaani Kuunnousu sekä uudelleen luettavana Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus. Äänikirjana kuuntelen Ruth Waren Nainen hytissä 10. Sitten olisin lukenut/kuunnellut kaikki Waren suomennetut teokset. 

lauantai 27. helmikuuta 2021

Eerika - Vera Miettinen


 Deadline kustannus 2020
Sivumäärä 269
Storytel äänikirja
Kesto 8h 35min
Lukija: Karoliina Kudjoi, Vera Miettinen 

"Sosiaalitoimessa oli ollut oikeastaan aina huolta Eerikan vanhempien kyvyistä olla huoltajana sekä äitiin kohdistuvasta väkivallasta. Vuoden 2003 lopulla ja vuonna 2004 poliisi kävi lukuisia kertoja Eerikan osoitteessa kotihälytystehtävissä. Äiti ja Eerika sijoitettiin avohuollon tukitoimena kokoperhehoitoon syksystä 2005 kevättalveen 2006."

Lyhyesti:

Tositarina Eerikasta, jota suuresta huolesta huolimatta ei kyetty pelastamaan. 
Eerika oli lastensuojelun asiakas pienestä lähtien. Vanhemmat käyttivät alkoholia ja olivat muutenkin kyvyttömiä huolehtimaan tytöstä. Eerikan vanhemmat erosivat Eerikan ollessa pieni ja Eerika asui ensin äitinsä kanssa. Eräiden juhlien jälkeen tyttö kuitenkin sijoitettiin kiireellisesti isänsä ja tämän naisystävän luokse. Isä sai myöhemmin tytön yksinhuoltajuuden. 
Iloinen tyttö muuttui sulkeutuneeksi, eikä suostunut puhumaan kotioloistaan. Toistuvat mustelmat ja naarmut kasvoissa aiheuttivat huolta, samoin ohenneet hiukset. Naapurit, Eerikan äiti ja koulun henkilökunta huomasivat, ettei kaikki ole kohdallaan. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin toistuvasti, mutta ne eivät johtaneet mihinkään. Eerikaa ei saatu pelastettua ja hänet murhattiin vuonna 2012. 
Kirja perustuu lastensuojelun merkintöihin sekä haastatteluihin. 

"Moilanen istui työhuoneessaan ja valmisteli ehdotusta Eerikan kiireellisestä sijoituksesta. Eerikan kesästä alkaneiden vakavien fyysisten ja psyykkisten oireiden takia aloitettua Meripihan perhetukikeskuksen sijaishuoltoa on jatkettava. Viljan oireet loppuivat heti Meripihan jakson alettua, ja hän on syönyt hyvin, mitään viivyttelyä osastolla ei ole ilmennyt ja hän on sosiaalinen sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Vilja ei voi palata kotiin olosuhteisiin, jossa häntä isän ohella tosiasiallisesti hoitavan aikuisen henkilöllisyyttä ei tunneta. "

Mielipide:

Tärkeä, silmät avaava kirja, joka koskettaa ja kauhistuttaa. 
Kirja ei (onneksi) keskity kauheuksiin, joita Eerikalle tehtiin, vaan lähinnä avaa silmiä lastensuojelun ja muiden tahojen toiminnasta. Kirja ei myöskään etsi syyllisiä, vaan kertoo avoimen rehellisesti tapahtumien kulun. 
Tuntuu hullulta, että näin pääsi käymään, vaikka nähtävissä oli aivan selvät merkit siitä ettei kaikki ole hyvin. Salaisuudet (valheet), lapsen käytöksen muutokset, fyysiset väkivallan merkit, toistuvat lastensuojeluilmoitukset, oireiden loppuminen muualla kuin kotona ollessa... Mitä olisi vielä pitänyt tapahtua, ennen kuin olisi ymmärretty toimia? Muuta kuin se, mitä kävi... 
Suosittelen kyllä lukemaan. Tärkeä kirja, joka havahduttaa. Tällaista on monien lasten arki. Tällaiselta voidaan välttyä. Huomataan hätä, kuunnellaan lapsia. 

5/5

torstai 25. helmikuuta 2021

Tyttö joka löytyi - Maike Wetzel


 Saksankielinen alkuteos 2018 Elly
Like kustannus 2019
Suomentanut Tuomas Renvall
Sivumäärä 150
Storytel äänikirja
Kesto 2h 30
Lukija Pirjo Heikkilä

"Tämä tarina ei ole minun tarinani. En ole varma, kenen se on. Se makaa kadulla ja nukkuu kodissamme, mutta silti se on minua aina askelen edellä. Se, että kirjoitan tämän tarinan ylös nyt, on vain minun tapani pyyhkiä tarina mielestäni. Haluan sen löytävän rauhan, haluan itsekin hengähtää. "

Lyhyesti:

11- vuotias Elly katoaa jälkiä jättämättä ollessaan matkalla harrastukseensa. Tarina etenee välillä perheen äidin, siskon sekä isän näkökulmista. Mitä Ellylle tapahtui? 
Neljä vuotta myöhemmin perhe saa puhelun - tyttö on löytynyt, mutta pahasti traumatisoitunut. Mutta onko tyttö sittenkään Elly?

"Siskoni katoaa liki pilvettömänä kesäkuun iltapäivänä. Kuvittelen, miten se tapahtuu. Näen, kuinka Elly taluttaa polkupyöränsä ulos autotallista. Hänen ääriviivansa ovat selkeät, ympäristö on usvainen. Hän kiinnittää treenikassinsa polkupyöränsä tarakkaan. Kassissa on judopuku vihreine vöineen. "

Mielipide:

Lyhyt, aiheeltaan mielenkiintoinen, mutta ei mieleenpainuva. 
Kirjassa kuvattiin kunkin perheenjäsenen tapoja käsitellä katoamista ja surua, mutta oikein muuta tässä ei ollut. Kirjan juontakin oli äärimmäisen vaikea kuvailla, koska tässä ei oikeastaan tapahtunut mitään. Tällaisesta aiheesta olisi voinut saada paljon enemmän aikaan, paljon syvällisemmän, mielekkäämmän. 
No, tulipahan kuunneltua. Ehkäpä tämä olisi toiminut paremmin luettuna, sillä kuunneltuna se ei tullut iholle ja vaihtuvat kertojat sekoittivat. 

2/5


torstai 18. helmikuuta 2021

Auringon säteitä ja vuoroveden vaiheita - Jenny Colgan


 Englanninkielinen alkuteos Summer at Little Beach Street Bakery 
Gummerus 2021
Suomentanut Paula Takio
Sivuja 400
Storytel äänikirja
Kesto 12h 34min
Lukija Anniina Piiparinen



Auringon säteitä ja vuoroveden vaiheita on jatkoa Jenny Colganin Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua- kirjalle. 
Polly Waterford on päässyt jaloilleen ja nauttii elämästään Cornwallin pienessä saaristokylässä. Hän pyörittää leipomoa ja asuu vanhassa majakassa poikaystävänsä Hucklen kanssa. Kaikki tuntuu olevan mallillaan. 
Kylään kuitenkin muuttaa hiljattain leskeksi jäänyt Selina, jonka edesmenneen miehen Tarneyn kanssa Pollylla oli lyhyt suhde. Selina yrittää toipua surustaan, eikä Polly halua horjuttaa prosessia totuudella. 
Pahempia ongelmia aiheuttaa Pollyn leipomon vuokraemännän kuolema. Rouvan sisarenpoika ottaa leipomot huolekseen ja haluaa tuottaa paljon leipää halvalla. Polly jää työttömäksi ja vajoaa murheeseen. Huckle haluaa auttaa ja matkustaa amerikkaan työskentelemään hulttioveljensä maatilalle. Hän yrittää tienata riittävästi rahaa leipomoautoon, jotta Polly voisi jälleen aloittaa uransa alusta. 
Kaikkien vaikeuksien keskellä Pollya lohduttaa Niilo- lunni. Mutta kun Niilolle tapahtuu onnettomuus, Polly tajuaa, ettei villin linnun paikka ole hänen olkapäällään. Sortuuko kaikki tuttu ja rakas Pollyn ympäriltä vai saako hän kaiken korjattua uudelleen? Kuinka Pollyn ja Hucklen rakkaus kantaa, kun välissä on satoja kilometrejä? 

Mielipide:

Jenny Colganin kirjat ovat olleet todellisia hyvänmielen kirjoja - eikä tämäkään ollut siinä suhteessa pettymys. Tarina kantaa kepeästi eteenpäin ja ympäristöä kuvataan kauniisti ja elävästi. Kirjan henkilöt ovat miellyttäviä ja tavallisia (kuitenkin persoonallisella tavalla) ja heillä on arkisia ongelmia. 
Kirjat ovat aika ennalta-arvattavia ja kulkevat samaa rataa (tässä esimerkkinä pakettiauto, joka kirjasta riippuen muuntautuu kirjakaupaksi tai leipomoautoksi..) mutta toisaalta se ei ole minua haitannut. Nautin niin kovasti kirjojen tunnelmasta. 
Ja Niilo on ihan paras. 
Ihana, ihana kirja. Lisää kiitos. 
(Gummeruksen sivuilla muuten luki, että tämä olisi leipomotrilogian toinen osa. Pollyn tarinalle on siis tulossa lisää jatkoa? Jos näin on, niin huippua! Mitähän ihmettä kirjailija vielä keksii Pollyn pään menoksi? )

4/5


lauantai 13. helmikuuta 2021

Lumimyrsky - Ruth Ware


 Englanninkielinen alkuteos One By One 2020
Otava 2021
Sivuja 398
Suomentanut Antti Saarilahti
Kirjasto

"Tukin korvani nappikuulokkeilla, kun olemme minibussissa matkalla Geneven lentokentältä. En välitä Topherin toiveikkaista katseista tai Evan vilkuilusta olkansa yli. Jotenkin näin on helpompi olla. Helpompi karkottaa päästäni äänet - heidän äänensä, jotka repivät minua sinne tänne ja nuijivat minua perusteluillaan ja vetoomuksillaan."

Lyhyesti:

Snoop- nimisen musiikkisovelluksen ydintiimi kokoontuu alppimajalle laskettelemaan ja päättämään yrityksen kohtalosta. Toiset haluavat myydä ja tienata miljoonia, toiset jatkaa sovelluksen parissa vaikka tulevaisuus ei ole laisinkaan taattu. 
Valtava lumivyöry saartaa kuitenkin alppimajan ja sen asukkaat jäävät ansaan. Pahinta on kuitenkin se, että yksi Snoopin perustajajäsenistä katoaa laskettelureissulla ennen lumivyöryä ja muille selviää, että joku heidän joukostaan on mahdollisesti murhaaja. Kun uhreja ilmaantuu lisää ja sähköt ja vedet katkeavat, muiden on pakko toimia ja apua on lähdettävä hakemaan. Mutta kuka uskaltaa lähteä tai jäädä ja kenen kanssa?
Tarinaa vievät eteenpäin vuorotellen alppimajan emäntä Erin sekä Snoopin entinen työntekijä Liz. 

"Nyökkään ikään kuin hän vain jutustelisi, mutta tosiasiassa tämä sisäpiiritieto Snoopin toimintatavoista on kumman kiehtova. Vaikka osakkaita on viisi, näyttää siltä, että käytännössä Topher ja Eva määräävät kaikesta melko itsevaltaisesti. Vielä kiinnostavampaa on se, että valta on nyt kerrankin jonkun toisen käsissä. Jompikumpi, joko Topher tai Eva, ei saa tahtoaan läpi tässä yrityskaupassa. Kysymys kuuluukin: kumpi? "

Mielipide:

Ruth Ware on noussut yhdeksi suosikkikirjailijakseni. Lukitut ovet, sekä Rouva Westaway on kuollut olivat loistavia lukukokemuksia ja ympäristöltään lumoavia. 
Lumimyrsky ei yltänyt aivan samaan, vaikka viihdyttävä olikin. Olin odottanut jälleen henkeäsalpaavaa yllätystä ja kiehtovaa miljöökuvausta, mutta ne jäivät puuttumaan. 
Suljetun paikan mysteerit ovat aina kiehtovia ja erilaiset teoriat pyörivät päässäni tätä lukiessani. Loppu ei kuitenkaan ollut niin yllättävä, kuin olin odottanut. Oikeastaan, en yllättynyt lainkaan. Lukijaa yritettiin johdattaa harhaan, mutta aika ponnettomasti. 
Viihdyin kuitenkin kirjan parissa. Tarina kulki sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Lumimyrskyn saartama alppimaja oli ihan jännittävä tapahtumapaikka, vaikkakaan samanlaiseen tunnelmaan siinä ei päästy kuin monissa muissa Waren kirjoissa. 
Jos siis kaipaat hurjaa jännitystä ja villejä käänteitä, älä lue tätä. Mutta jos kaipaat sujuvaa, helppoa, ei- pelottavaa trilleriä, voit tarttua tähän. 

3/5


lauantai 6. helmikuuta 2021

Onnellinen lapsi - Jari Sinkkonen


 WSOY 2020
Storytel äänikirja
Kesto 10h 31min
Lukija Ari- Matti Hedman
Sivumäärä 348

"Runsaan sadan vuoden aikana lapsen kehitystä koskevia teorioita on syntynyt kymmenittäin. Ne eivät sulje toisiaan pois, vaan ne kuvaavat saman prosessin erilaisia puolia. Kelvottomiksi ovat käyneet opit, joiden mukaan lasta on kasvatettava ankarasti ja etäältä. "

Lyhyesti:

Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen kertoo kirjassaan turvallisen kiintymyssuhteen merkityksestä, hyvän itsetunnon kehityksestä, rennon yhdessäolon hyödyllisyydestä, toimivan vuorovaikutuksen opettelemisesta, rajojen asettamisesta, rakkauden osoittamisesta ja paljon muusta.
Kirjassa puhutaan isyydestä, avioliitosta ja sen vaikutuksesta lapsiin, äitimyytistä, leikistä, harrastuksista, lemmikeistä, opettajista, roolimalleista, yksinäisyydestä, kiusaamisesta, Steve Jobsista, pojista ja tytöistä sekä muista sukupuolista, seksuaalisuudesta, aggressiivisuudesta, päivähoidosta, netistä.... Ja paljon, paljon muusta. Monipuolinen, perusteltu tietoteos. 
Hän kertoo myös lyhyesti, kuinka on päätynyt työhönsä ja mitä se hänelle merkitsee. 

"Vauvojen kanssa hullutteleminen tahtoo unohtua, kun päällimmäisenä ovat yövalvomiset ja muut arkiset huolet. Vauvan paha mieli ja stressi vaativat nopeaa tyynnyttelyä, mutta yhteinen ilonpitokin pitäisi muistaa. Hurmaavampaa ääntä kuin vauvan naurunhekotus on vaikea kuvitella. "

Mielipide:

Olen silloin tällöin törmännyt Sinkkosen kirjoituksiin netissä ja hänen kirjoituksissaan on aina ollut minusta järkeä. Myös monet päiväkotialan työtoverini ovat kovasti kehuneet Sinkkosta ja hänen ajatuksiaan ja neuvojaan. Harvoin luen/kuuntelen tietokirjoja, mutta tämä herätti uteliaisuuteni. Onnellinen lapsi. Siinä on tavoite, johon jokainen vanhempi haluaa päästä. Tartuin tähän siis sekä henkilökohtaisesta syystä, että työnäkökulmasta. 
Sinkkonen kirjoittaa vetävästi ja selkeästi. Asiat on helppo ymmärtää ja hänellä on paljon konkreettisia esimerkkejä. Kasvatusvinkkejä kirja ei suoraan anna (eikä Sinkkonen niitä muutoinkaan mielellään jaa), mutta jos tämän kirjan lukee/kuuntelee, saa kuitenkin hyvän pohjan tiedolle ja toiminnalle. 
Pidin eniten kirjan alusta, jossa puhuttiin kiintymyssuhteista ja muutenkin pienen lapsen (vauvan/taaperon) kasvusta ja kehityksestä. Kun kirjassa päästiin Steve Jobsin kautta pohdintoihin sukupuolisuudesta, oma mielenkiintoni alkoi hieman hiipua. Kirjan alku oli siis paljon mielenkiintoisempi kuin loppu. Toisaalta, tässä ei ollut minulle hirveästi uutta. Samoilla linjoilla Sinkkosen kanssa mennään - toki toteutus on joskus paljon vaikeampaa kuin luulisi. 

4/5


tiistai 2. helmikuuta 2021

Minun ikioma kultani - Gabriel Tallent


 Englanninkielinen alkuteos 2017 My Absolute Darling
Gummerus 2019
Suomentanut Arto Schroderus
Sivumäärä 445
Kirjasto

"Omalla mäellään itsepintaisesti seisova vanha talo on hilseilevää valkoista maalia, erkkereitä, kaiteita ja sirojen tolppien välissä rehottavia köynnösruusuja ja myrkkysumakkeja. Ruusu on kasvaessaan kangennut vuorauksesta lautoja, joita repsottaa nyt  varsien välistä. Talolle johtavalla metsätiellä lojuu hylsyjä, joissa on paksu kerros patinaa. "


Lyhyesti:

14- vuotias Julia "Turtle" Alvestone asuu isänsä kanssa vanhassa talossa, eristyksissä muista. Aamuisin hän syö raakoja munia suoraan paketista, jonka jälkeen isä saattaa hänet koulubussille. Hänellä ei ole ystäviä, eikä hän oikein välitä luokkatovereistaan. Opinnoissakin on hieman vaikeutta ja hänen opettajansa Anna on huolissaan - muustakin kuin Turtlen koulunkäynnistä. 
Koulun jälkeen Turtle puhdistaa aseita ja harjoittelee ampumista. 
Eräänä päivänä metsässä Turtle tapaa kaksi poikaa, Jacobin ja Brettin. Jacob näkee Turtlen erilaisessa valossa kuin muut ja tämä vaarallinen ystävyys saa Turtlen kaipaamaan vapauteen. Hän alkaa viimein nähdä isänsä todellisessa valossa - väkivaltaisena ja kaikin puolin vaarallisena. 
Kun isä tuo pitkän poissaolojakson jälkeen mukanaan kotiin toisen pienen tytön, Turtlen on pakko toimia. Jollekin muulle ei saa tapahtua samaa kuin hänelle. Turtle on selviytyjä, jonka on vihdoin käytettävä taitoja, joita isä on hänelle opettanut. 

"Turtle kääntyy ja kävelee pois ja ajattelee:  tuo en ollut minä, en minä ole tuollainen, tuo on Martin, tuollaista Martin tekee - sillä on taito löytää, mitä joku itsessään vihaa, ja antaa sille nimi. Hän ajattelee: jumaliste tuossa oli paljon Martinia, tuollaista pilkallista ja halveksivaa, paljon enemmän kuin minua. Hän nilkuttaa käytävää pitkin, istuutuu ja painaa kasvonsa edessä olevan penkin vinyylipintaa vasten. Hän ajattelee: tätä osaa Martinista vihaan eniten, tämä on se osa joka minua iljettää, mutta saman tein itsekin, ja se oli helppoa. "

Mielipide:

Huh mitä luettavaa. 
Lapsiin kohdistuvat kauheudet koskettavat aina ja tämä oli aika rajua. Onneksi vain fiktiota, vaikkakin osa tästä voisi tapahtua oikeastikin. 
Kirja imaisi nopsasti mukaansa, oli nopealukuinen ja tapahtumarikas. Jossain puolen välin kieppeillä tuli pieni hetki, jolloin tarina ei ollut niin vetävä, mutta lopussa taas tapahtui ja rytinällä. 
Ympäristön kuvailut olivat hienoja ja eläväisiä, samoin Turtlen mieleen oli päästy loistavasti - rakkauden ja vihan sekoitus, koko tunteiden kirjo. 
Kirjan kannessa tätä mainostettiin mestariteokseksi, itse en ihan siihen yhdy. En tiedä johtuiko se siitä, ettei Turtle ollut minusta kovin sympaattinen päähenkilö tai etten minä ihan ymmärtänyt Jacobin ja hänen suhdettaan. Jokin pieni asia jäi minun lukukokemuksessani puutteelliseksi. Jokin pieni asia, mikä olisi saanut tunteet vielä enemmän pintaan. 
Hieno ja lukemisen arvoinen kirja kuitenkin. 

4/5


Usko minua - J. P Delaney

 Englanninkielinen alkuteos 2018 Believe me Otava 2019 Suomentanut Satu Leveelahti Sivuja 400 Storytel äänikirja Kesto 10h 1min Lukija  Kris...