Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva) - Ari Folman, David Polonsky

 Englanninkielinen alkuteos The Diary of the Young Girl 2017
Tammi 2019
Suomentanut Anita Odé 
Sivumäärä 157
Kirjasto

"Rakas Kitty. 
Toivon voivani uskoa sinulle kaiken, mitä en ole tähän asti kertonut vielä kenellekään, ja toivon sinun olevan minulle suurena tukena." s. 9

Lyhyesti:

13- vuotias Anne Frank pakenee ja piiloutuu perheensä kanssa natsien juutalaisvainoja. He piilottelevat Annen isän työpaikan "Salaisessa siivessä" yhdessä neljän muun ihmisen kanssa. Sota jyllää ympärillä ja Anne kirjoittaa uskollisesti päiväkirjaansa. 
Tämä on sarjakuvasovitus Anne Frankin itse kirjoittamasta päiväkirjasta. 

"Minulla on eräs silmiinpistävä luonteenpiirre, jonka kaikki ovat varmasti huomanneet, nimittäin itsetarkkailuni. Voin tarkastella itseäni aivan kuin olisin vieras ihminen. Voin tarkastella arkipäivän Annea täysin ennakkoluulottomasti ja puolustelematta, katsellen mitä hyvää tai huonoa hän tekee. Tuo "itsetunne" ei päästä minua koskaan irti, ja joka kerta kun aukaisen suuni, tiedän heti kun olen saanut sanat suustani: "Minun olisi pitänyt sanoa se toisin" tai "se oli oikein juuri noin". "

Mielipide:

Upea sarjakuva, josta kävi ilmi (ainakin minun mielestäni) kaikki oleellinen Annen omista päiväkirjoista. 
Hieno, värikäs kuvitus. Osittain, paikoin jopa humoristinen, tarpeen tullen synkkä, muutoinkin hyvin osuva. 
Tarina itsesään oli minulle jo tuttu, mutta tällainen tiivistetty versio oli parempi kuin alkuperäinen - turha toisto jäi pois. Toivon, että tämä sarjakuvasovitus saisi nuoremmatkin lukijat tutustumaan Annen tarinaan ja holokaustin kauhuihin. 
Suuri suositus, vaikkei niin sarjakuvien ystävä olisikaan. 

5/5

Anne Frank - Päiväkirja

Äänikirja Storytel
Lukija Saara Lehtonen
Kesto 13h 1min


Lyhyesti:

Anne Frank on 13- vuotias saadessaan päiväkirjan syntymäpäivälahjaksi. Siitä tulee hänen ystävänsä ja hän kutsuu kirjaa Kittyksi. Päiväkirjaansa hän kirjoittaa koulusta, pojista, ystävistään, perheestään. Mutta vuoden 1942 kesänä Anne ja 6 muuta piiloutuvat sotaa ja juutalaisvainoja "salaiseen siipeen", erään toimistorakennuksen piilotettuun osaan. Myöhemmin piilopaikkaan saapuu vielä yksi piileskelijä.
Nämä 8 ihmistä piileskelevät 2 vuoden ajan ja koko tämän ajan Anne kirjoittaa päiväkirjaansa. Hän kertoo muista piileskelijöistä, ristiriidoista, omista tunteistaan ja ajatuksistaan sekä maailman menosta. Hän kirjoittaa mädistä perunoista, luonnon kauneudesta, tulevaisuuden toiveista, kiinnijäämisen pelosta, rakkaudesta, ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, kirjallisuudesta, sodasta... ja paljon muusta.
Vuoden 1944 elokuussa piileskelijät vangitaan ja kuljetetaan keskitysleireille. Anne ja hänen siskonsa Margot menehtyvät keväällä 1945 Bergen-Belsenin keskitysleirillä lavantautiin. Kahdeksasta piileskelijästä henkiin jää vain Annen isä Otto Frank, joka toimitti tyttärensä päiväkirjan julkaistavaksi.

Nyt jostakin muusta: olet jo kauan tiennyt, että minun rakkain toiveeni on tulla sanomalehtinaiseksi ja myöhemmin kuuluisaksi kirjailijattareksi. Jää vielä nähtäväksi, voinko joskus toteuttaa nämä suureelliset (hullut) toiveeni, mutta nyt minulla on kyllä aiheita tarpeeksi. Sodan jälkeen haluan joka tapauksessa julkaista kirjan nimeltä Salainen siipi, onnistuuko se, en tiedä, mutta päiväkirjani on tarkoitettu sitä varten.

Mielipide:

Ihan hävettää tunnustaa, että luen (kuuntelen) tämän kirjan vasta nyt. Olen kuullut ja lukenut siitä paljon, mutta nyt vasta sain aikaiseksi tutustua siihen itse.
Äänikirjana tämä oli ihan ok, Saara Lehtonen sopi lukijaksi hyvin. Hänen äänensä kuulosti nuorelta, olisin voinut kuvitella Annen itsensä tätä lukemaan.
Olin kuvitellut kirjan sisältävän paljon enemmän kauheuksia, mutta loppuunsa kirja oli niin arkinen kuin niissä olosuhteissa on voinut olla. Vaikka ympärillä mellastaa sota, Anne kirjoittaa ihastuksestaan, suhteestaan äitiinsä ja omasta yksinäisyydestään. Tuntuu hurjalta kuvitella, millaista olisi joutua kahdeksi vuodeksi lukituksi sisään ja kaikkea täytyisi varoa. Huh.
Annen tekstit ovat toiveikkaita. Vaikka ympärillä putoilee pommeja, hän toivoo pääsevänsä taas kouluun. Vaikka tuhansia juutalaisia vangitaan ja tapetaan, Anne kirjoittaa tulevaisuudestaan ja haaveistaan.
Vaikka kirja oli paikoin tylsä ja itseään toistava, sekä Anne ärsyttävän leuhka ja nenäkäs tämä oli hieno ja silmiä avaava lukukokemus. Tuntuu toisaalta kurjalta arvostella tätä kirjaa, onhan se jonkun toisen, joskus elossa olleen ja kauheuksia kokeneen ihmisen päiväkirja. Tässä on kirja, joka jää mieleen kummittelemaan.
4/5