Valta - Emma Uusihakala

 Books On Demand 2022
Sivumäärä 247
Arvostelukappale

"Kipu säväytti ja veren maku ehti jo suuhunkin. Olavi painoi etusormensa varovasti turvonneelle huulelleen ja katsoi sitä sitten. Sormi oli värjäytynyt punaiseksi. Silmäkulmaa, johon toinen isku oli osunut, kolotti. Hemmetti. Ainakaan hän ei ollut saanut mitä tuli hakemaan, siitä Olavi oli pitänyt huolen."

Vanhempi rikoskonstaapeli Irina Pärn sekä rikosylikonstaapeli Petteri Marttila saavat tutkittavakseen geneetikko Olavi Heikkisen murhan. Tapaus osoittautuu haastavaksi. 
Olavin työpaikalla oli ennen murhaa käynyt raivoava mies, jonka henkilöllisyyttä on vaikea saada selville. Lisäksi selviää, että Olavi on omien töidensä lisäksi työstänyt salaista projektia. Saadakseen projektista selvää, Irina pyytää apua lääkärituttavaltaan Anna Koskelta. Irina ja Anna joutuvat vaaraan tutkiessaan tapausta omin päin.
Olavin salaisuus paljastuu huolestuttavaksi ja vaaralliseksi ja sillä olisi toteutuessaan valta muuttaa koko ihmiskuntaa. 
Tutkimusten edetessä Irina uppoutuu työhönsä tiiviisti ja hän alkaa uupua. Öisin häntä vainoavat kamalat painajaiset, jotka ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja. Miksi ne palasivat juuri nyt? 

" Irina katsoi taas tutkimusta, sivua, joka oli avonaisena hänen edessään. Oivallus hänen ja Olavin samankaltaisuudesta ei auttanut häntä ymmärtämään sitä kuitenkaan yhtään paremmin. Hän tiesi, että tähän tarvittaisiin asiantuntijaa. Jotakuta, joka tietäisi näistä asioista, mutta kuka se olisi..."

Valta on itsenäinen jatko-osa Uusihakalan Ei voi korjata- teokselle. 
Jäin kaipaamaan Ei voi korjata- kirjassa poliiseille syvempää taustaa ja tässäpä sitä oli nyt tarjolla. Irina ja Petteri olivat työlleen omistautuneita, suht tavallisia päähenkilöitä, mutta kuitenkin persoonallisia. Irinan menneisyydestä paljastui monenlaisia mielenkiintoisia ja surullisia asioita ja Petterinkin komean pojan kuoren alta löytyi mukava tyyppi. 
Oli mukava lukea myös Annan kuulumisia, joka oli siis edellisen kirjan päähenkilö. 
Kirja ei ollut kovin jännittävä tai vauhdikas, mutta kiinnostava kyllä. Pidän kovasti kirjoista, joissa uskalletaan kehitellä uudenlaisia uhkakuvia ihmisille, maailmalle ja tulevaisuudelle. 
Loppuratkaisu ei ollut kovin yllättävä, ehkä jopa hieman liian helppo. Olisin kaivannut siihen vielä jonkin yllättävän käännekohdan tai paljastuksen. 
Tämä oli kuitenkin oikein mukava lukukokemus, helppolukuinen ja sujuvasti etenevä kokonaisuus. Tarinaan oli helppo uppoutua ja tietyt koukut houkuttelivat jatkamaan lukemista. 

4/5

Kalman kevät - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2020
Björk- sarja osa 7
Sivumäärä 351
Storytel äänikirja
Kesto 11h 3min
Lukija Jaakko Ohtonen

"Ikkunanpielissä oli aamulla taas jäätä. Miten kauan mahtaa kestää, että tuuli kääntyy länteen päin, hän miettii, kun pukee päälleen pitkän palttoon. Meren rannalla kun asutaan, tuuli viiltää kuin puukko. Se tulee suoraan Siperian aroilta. Siperia. Omsk. "

Karl Axl Björkiä tarvitaan taas, tällä kertaa jahtaamaan aavetta. 
Björkin ystävätär Iida pyytää Björkin apua. Opiskelija Matilda Kivikarin eno on kuollut tapaturmaisesti ja Matilda epäilee että kummituksella on ollut osuutta asiaan. Björk itse ei usko kummituksiin, mutta suostuu kuitenkin tutkimaan tapausta. Varsin pian hän saa selville, ettei kuolema ollutkaan tapaturmainen - vaan murha. 
Tutkinta paljastaa salaisuuksia menneisyydestä - eno on saanut 30 vuotta sitten aviottoman lapsen venäläisen naisen kanssa ja nyt tuo lapsi on ilmaantunut hautajaisiin ja testamenttia kuulemaan. Onko hän todella se, joka hän väittää olevansa?
Tutkimustensa lisäksi Björk hoitaa huolella päivätyönsä setänsä yrityksessä. Lisäksi hänen on tehtävä vaikea päätös rakkausrintamalla - haluaako hän jatkaa poikamieselämäänsä vai kihlautua vihdoinkin. Ja jos kihlautuu, niin kuka onkaan hänen sydämensä valittu?

"Björk laski telefoonin kuulokkeen paikalleen ja palasi mietteissään pöytänsä ääreen. Tavallaan oli hyvä, että Martti sivuutti kummituksen. Se salli Björkin edetä omaa reittiään rikoksen tutkimisessa. "

Oikein hyvä!
Sarja jatkuu tasaiseen hyvään tahtiinsa, aina kuitenkin jotain uutta mukanaan tuoden. Nautin tämän sarjan kuuntelemisesta kovasti. 
Ainoa miinus lukijan vaihtumisesta. Useimmat aiemmista kirjoista on lukenut Aku Laitinen ja olen mieltänyt hänet Björkin ääneksi. Ei Ohtosenkaan lukemisessa mitään vikaa ollut, mutta hänen äänensä ei vain ollut Björkin - jos hoksaatte mitä tarkoitan. 
Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Björkin lemmenkuviot saivat viimeinkin vaihtelua ja edistystä, mutta en olisi arvannut sen etenevän aivan näin. Veikkaan kylläkin, että jotain erikoista tulee vielä tapahtumaan ennen kuin Björk todella saa onnensa. 
Tykkäsin. 

4/5

Billy Summers - Stephen King

 Englanninkielinen alkuteos 2022 Billy Summers
Tammi 2022
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivumäärä 509
Storytel äänikirja
Kesto 19h 52min
Lukija Toni Kamula

"Billy Summers istuu hotellin aulassa odottamassa kyytiä. On perjantai, kello on kaksitoista. Hän lukee Justus- sarjakuvalehteä, mutta ajattelee Émile Zolaa ja tämän kolmatta romaania ja läpimurtoteosta Thérése Raquinia. Hän ajattelee, että se on hyvin vahvasti nuoren miehen kirja. "

Billy Summers on palkkamurhaaja, joka tappaa vain pahiksia. Hän lupaa tehdä vielä yhden keikan, sen viimeisen, josta hänelle luvataan suuri palkkio. Palkkiota suurempi houkutus on on hänen peiteroolinsa - Billyn täytyisi muuttaa uudelle paikkakunnalle ja esittäytyä kirjailijana. 
Billy ottaa keikan vastaan, vaikka jokin siinä ei tunnu oikealle. Ja sen sijaan, että vain esiintyisi kirjailijana hän alkaa oikeasti kirjoittaa kirjaa. Omaa elämänkertaansa. Lapsuudestaan, sisarestaan, sijaiskodistaan, sotilasurastaan... 
Billy suorittaa tehtävänsä ja katoaa - mutta hän ei saakaan sitä mitä hänelle luvattiin. Mukaansa hän saakin jotain aivan muuta ja kun hän lähtee kaivelemaan tehtäväänsä pintaa syvemmältä, hän löytää todellisen pahiksen. 

"Torstaiaamu. Päivä jota on odotettu. Billy nousee viideltä. Hän syö paahtoleipää ja juo painikkeeksi lasillisen vettä. Ei kahvia. Ei minkäänlaista kofeiinia ennen kuin työ on tehty. Kädet eivät saa vapista yhtään, kun hän nostaa kiväärin olalle ja katsoo Leupold- kiikaritähtäimeen "

Kingin kirjoja jonkin verran lukeneena täytyy sanoa, että osa uppoaa ja osa ei ja osasta on vähän vaikea sanoa. Tämä kuuluu viimeiseen kategoriaan. 
Joo, Kingin tyyli on sujuvaa, nautinnollista ja houkuttelevaa. Kirjat on kuvattu aidosti, elävästi. Jokainen pikkuinenkin asia on huomioitu. Vaikka teos on pitkä, se sujuu eteenpäin. 
Mutta. Juoni ei ollut erikoinen. Traaginen yhden miehen tarina, jossa kaikki ei ole aina niin mustavalkoista. Voi olla hyvä vaikka onkin paha. 
Billyn oma tarina oli mielenkiintoinen ja avaava. Siitä pidin eniten. Kirjan loppu puolestaan hyppäsikin johonkin ihan muuhun kuin olin olettanut, enkä itse oikein siitä niin välittänyt. 
Henkilöhahmot toimii, ihmiskuvaus on loistavaa. Mutta muutoin tämä ei minuun oikein iskenyt, ei tehnyt vaikutusta, ei ollut erikoinen. 
Hauska viittaus Hohtoon löytyy kirjasta, eli pientä yliluonnollisuuden hakuakin oli mukana. 
Kuuntelin siis äänikirjana, toimi hyvin. Kirjana en varmaan olisi jaksanut lukea loppuun. 

3/5

Kirkkopuiston rakastavaiset - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2019
Björk- sarja osa 6
Sivumäärä 319
Storytel äänikirja
Kesto 8h 51min
Lukija Aku Laitinen

"Odotus tuntui kestävän iäisyyden, vaikka kelloon katsoessa aikaa ei kulunut kun puoli tuntia. Hän käveli katua edestakaisin, jotta pysyisi lämpimänä. Hän halusi myös välttää törmäämästä väärään ihmiseen. Viimein hän näki, että jalkakäytävälle ilmestyi nainen, jonka solakka varsi oli kätketty pitkään ja paksuun turkisreunaiseen talvitakkiin."

Karl Axel Björk on palannut Berliinin matkaltaan mieli synkkänä. Hän näki ja koki siellä kauheita asioita ja ikävä Katjaa kohtaan on suunnaton. 
Työt hänen setänsä sähköfirmassa pitävät hänet kuitenkin kiireisenä ja hän saakin apulaisjohtajan paikan. 
Kirkkopuistosta löytyy kuollut nuoripari ja tapaus näyttää murha-itsemurhalta. Tytön perhe ei halua asiaa tutkittavan tarkemmin, mutta Björk haistaa tapauksessa palaneen käryä. 
Björk saa selville, että tyttö tiesi aivan liikaa ja johtolangat vievät epäilykset korkealle tasolle. Onko Björkin edes mahdollista kerätä riittävästi todisteita ja saattaa oikeat syylliset telkien taakse?

"Minä tosissani uskon, että joku tappoi heidät molemmat, ja selkäpiitäni karmii, kun mietin, kuka on voinut tehdä niin hirviömäisen teos. Björk nyökkäsi. 
- Aivan. Kaksi nuorta elämänsä alussa. Se on minustakin hirveätä. Ja siksi tahdon selvittää syyllisen."

Sarja jatkaa tasaisen hyvää tahtiaan. 
Kyllä oli taas jännittäviä juonenkäänteitä ja salaisen karmiva juoni. Huh. Kirja myös jäi melko jännittävään kohtaan, ihan kaikkea ei saatu loppuun ja jään jännityksellä odottamaan miten tarina tästä etenee. 
Kirjan henkilöt ovat edelleen miellyttäviä ja mielenkiintoisia. Björkin naiskuviot eivät ole vieläkään edenneet, alkuun minua tympi tämän kohdan jumittaminen, mutta nyt olen jotenkin tyytyväinen, ettei hän ole valinnut (vielä) ketään. 
Minulla ei oikein ole mitään uutta sanottavaa. Loistava sarja, jota aion lukea lisää :)

4/5

Koston kukat - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2017
Björk- sarja 4 osa
Sivumäärä 350
Storytel äänikirja
Kesto 10h 57min
Lukija Aku Laitinen

"Kun joku katsoi hänen suuntaansa, Karl Axel Björk yritti näyttää siltä, että oli keskittynyt lukemaan pöydälle levitettyjä papereita. Todellisuudessa hän oli jo hyvän aikaa tutkiskellut seinille ripustettuja taulukoita, samassa huoneessa työskentelevän Sintosen liian korkealta paljaaksi ajeltua niskaa ja poliisilaitoksen ja yliopiston edestä kulkevia ihmisiä ja hevosvaunuja."

Karl Axel Björk on ystävättärensä Idan kanssa katsomassa oopperaesitystä, kun heitä kohtaa ikävä yllätys - näyttelijätär, joka muka puukotetaan esityksessä, ammutaan kuoliaaksi raikuvien aplodien aikana. 
Björk ottaa ohjat käsiinsä ennen poliisin saapumista ja saa osallistua tutkintaan myös heidän saavuttuaan. Tehtävä on vaikea, sillä kukaan ei nähnyt tai kuullut mitään. 
Kun oopperassa tapahtuu toinenkin ampuminen, on kaaos valmis - huhut liikkuvat, arvailuja heitellään ja jopa kummitusta epäillään. 
Neuvokas Björk etsii sinnikkäästi johtolankoja - hän harmittelee ajan vähyyttä ja päivätyönsä puuduttavuutta. Mistä saada vaihtelua tai aikaa sille, mistä hän oikeasti pitää ja missä hän on hyvä. 

"Oli aika mennä oopperatalolle. Hänen vatsanpohjaansa hulahti saman tien kylmyys, ja leukapielten lihakset jännittyivät. Turkiskauppiaan tapaus työntyi mielessä taemmas. Olisiko murhaaja jälleen liikkeellä?"

Björk- sarjan neläs osa ei tuottanut pettymystä - olen jäänyt näihin ihan koukkuun. Todella sujuvaa kuunneltavaa, jännitystä ja vauhtia unohtamatta. Björk on miellyttävä herrasmiespäähenkilö, jonka elämää on mukava seurata. Edellisen kirjan kohdalla harmittelin hieman hänen seuraelämänsä paikallaan junnaamista - tämäkään ei asioita vienyt edemmäs, mutta ei myöskään takertunut tai toistellut asiaa liikaa. 
Kimurantti murhatutkinta oli kutkuttavaa luettavaa, ei liian ennalta-arvattavaa, muttei liian kaukaa haettukaan. Asioita pystyi päättelemään itsekin, mutta yllätyksiäkin riitti. 
Viidennen osan, Tiergartenin teurastajan, olenkin lukenut jo aikoja sitten (se oli ensimmäinen lukemani Björk- kirja), joten hyppään tässä piakkoin kuudenteen osaan, Kirkkopuiston rakastavaisiin. 
Suosittelen kyllä kovasti tätä sarjaa, jos pitää historiallisista dekkareista. 

4/5

Osasto 73 - Sofie Sarenbrant

 Ruotsinkielinen alkuteos 2015 Avdelning 73
WSOY 2019
Suomentanut Annamari Typpö
Sivuja 397
Kirjasto

"Tuntematon nainen ottaa vauvan syliinsä ja häipyy. Emma Sköld ehtii hämärästi erottaa loittonevan selän, sitten hetki on ohi. Vasta muutaman sekunnin kuluttua hän tajuaa, mitä juuri tapahtui. Kylmät väreet kulkevat Emman selkäpiitä pitkin, kun hän ymmärtää, mitä on menettämässä. "

Rikostarkastaja Emma Sköld on joutunut ratsastusonnettomuuteen ja herää koomasta viisi kuukautta myöhemmin. Muistin alettua palailla, hän on varma että onnettomuuteen liittyy jotain epämääräistä. 
Emman avopuoliso Kristoffer käyttäytyy omituisesti Emman herättyä. Hän ei halua paljastaa, että hänen entinen tyttöystävänsä on pitänyt Emman ja Kristofferin lapsesta huolta Emman onnettomuuden jälkeen. Pian mieskin alkaa huomata, että Hillevi viihtyy hieman liian hyvin roolissaan Ineksen hoitajana. 
Emma pyytää apua kollegaltaan Nyhleniltä onnettomuuden selvittelyyn. Nyhlen puolestaan tarvitsee apua toisen tapauksen kanssa, jossa faktat eivät täsmää. 
Sairaalan kuvittelisi olevan turvallinen paikka, mutta osastolla 73 voi tapahtua mitä tahansa... 

"Tehtävä on tuomittu epäonnistumaan. Toisaalta hän ei pysty kieltämään Emmalta tätä pientä palvelusta, kun tämä katsoo häntä niin anovasti. Ei etenkään nyt, kun Emma ei voi itse tehdä mitään. Hänellä ei ole vaihtoehtoja."

Tämä on toinen Sarenbrantin kirja, jonka luin. 
Kirja oli ihan viihdyttävä, nopealukuinen. Juonikin ihan vetävä ja sujuva, mutta ei kovin yllättävä. 
Kirjan henkilöt olivat mukavia ja tavallisia, mutta itse en pitänyt siitä että kertojia oli niin monta. Kun jokainen henkilö kertoi vuorollaan omia kokemuksiaan, asiat ja tapahtumat paljastuivat todella nopeasti, eikä mikään jäänyt salaiseksi tai yllättäväksi. 
Sairaala tapahtumapaikkana on aina mielenkiintoinen ja tarina ei ollut tylsä, vaikka päähenkilö makasikin liikkumattomana vuoteella. 
Sanoisin, että ok, mutta ei erityinen, 

3/5

Usko minua - J. P Delaney

 Englanninkielinen alkuteos 2018 Believe me
Otava 2019
Suomentanut Satu Leveelahti
Sivuja 400
Storytel äänikirja
Kesto 10h 1min
Lukija  Krista Putkonen-Örn

"Lähtöpäivänä vieraiden on luovutettava huoneensa keskipäivään mennessä. Kello yhdeltätoista Lexington Hotelin kuudes kerros on miltei tyhjä. Midtown Manhattanilla turistit kiertävät kiireisellä aikataululla gallerioita ja tavaratalojen nähtävyyksiä. "

Claire Wright on brittiläinen nuori nainen, joka on lähtenyt New Yorkiin opiskelemaan näyttelemistä - ja samalla aloittamaan elämänsä alusta. 
Uuden elämän aloittaminen on haastavaa ja Clairella on taloudellisesti vaikeaa. Hän pestautuu erään lakifirman houkutuslinnuksi ja hänen tehtävänään on saada kiinni uskottomia aviomiehiä. 
Eräänä päivänä yksi hänet palkanneista naisista löytyy kuolleena. Syylliseksi epäillään aviomiestä, mutta näyttöä ei löydy. Clare ajautuu mukaan peiteoperaatioon, jonka tarkoituksena on saada aviomies kiikkiin. Ajautuuko Claire liian syvälle rooliinsa ja kuka on lopulta se, jota yritetään saada ansaan?

"Olen leikkinyt luottamusleikkejä monta monituista kertaa aikaisemminkin - ne kuuluvat olennaisena osana näyttelijöiden harjoituksiin. Mutta mitään tämän kaltaista en ole koskaan kokeillut. Tuijotan liekkiä. Se on pitkä rosoinen kynsi, petolinnun kynsi, joka tökkii kämmentäni. Kipu muuttuu epämukavuudesta sellaiseksi tunteeksi, että haluaisin taivuttaa pääni taakse ja ulvoa, neuloista koostuva rengas kaivautuu syvemmälle ihooni, tuskan huippu on koko ajan lähempänä. "

Kuuntelin puoli vuotta sitten kirjailijan aiemman teoksen Edellinen asukas, josta pidin paljon. 
Usko minua oli myös asetelmaltaan kiehtova ja erilainen. 
Kirjasta teki erikoisen myös se, että kertoja oli äärimmäisen epäluotettava. En osannut yhtään aavistaa juonen etenemistä. 
Kirjan hahmot muutoin eivät olleet erityisen miellyttäviä. Claire on epäluotettava ja sekopäinen, Patrick liian lipevä... Toki nämä luonteenpiirteet kuuluivat tarinaan ja hahmoille, eikä tarina olisi ollut sama ilman niitä. 
Myös pieni miinus kerrontatavasta - repliikkimäisesti kirjoitetut kohtaukset olivat etenkin äänikirjassa melkoisen töksähteleviä. 
Muutoin tarina oli ovela, juonikas, vetävä ja viihdyttävä. Oikein mukava kuuntelukokemus ja viihdyin kirjan parissa. 

4/5

Neidot - Alex Michaelides

 Englanninkielinen alkuteos 2021 The Maidens
Gummerus 2021
Suomentanut Antti Autio
Sivumäärä 461
Storytel äänikirja
Kesto 12h 21min
Lukija Ilkka Villi

"Muutamaa päivää aiemmin Mariana oli vielä kotonaan Lontoossa. Hän kyyristeli lattialla pahvilaatikoiden ympäröimänä ja yritti jälleen kerran käydä läpi Sebastianin tavaroita. "

Marianan siskontyttö Zoe soittaa ja kertoo, että hänen hyvä ystävänsä Tara on murhattu. Mariana lähtee St. Cristopher's collegeen Zoen tueksi. Paikka tuo Marianalle mieleen muistoja tämän edesmenneestä aviomiehestä Sebastianista. 
Psykoterapeuttina ja Zoen pyynnöstä Mariana alkaa selvittää, kuka murhien takana on. Hän on varma, että syyllinen on professori Fosca. Foscalla on nimittäin oma salainen, yksityinen opintopiirinsä, johon kuuluu vain nuoria, menestyviä naisia - ja murhattu Tara on yksi Neidoiksi kutsutun ryhmän jäsen. 
Kun löytyy toinenkin ruumis, hänkin Neitojen jäsen, Mariana on entistä varmempi Foscan syyllisyydestä. Hän löytää vihjeitä, jotka viittaavat tämän syyllisyyteen. Konkreettisia todisteita ei kuitenkaan ole, eikä poliisi ota Marianaa tosissaan. 
Loppujen lopuksi Mariana joutuu itsekin vaaraan etsiessään totuutta. Totuutta, joka on kauheampi kuin hän olisi ikinä voinut kuvitellakaan, 

"Tekijää kohtaan oli aiheellista tuntea van pelkoa ja sääliä - mikäli jälkimmäistä pystyi sydämestään löytämään. Aristoteleen mukaan juuri nämä kaksi tunnetta olivat tragedian synnyttämän katarsiksen taustalla. Mariana ei kuitenkaan tuntenut tappajaa niin hyvin, että olisi voinut kohdistaa tähän sääliään. Pelkoa hänen ei sen sijaan tarvinnut houkutella esiin."

Alex Michaelidesin esikoiskirja Hiljainen potilas oli mieletön lukukokemus. 
Pidin myös Neidoista kovasti. 
Ympäristö oli mielenkiintoinen ja aito, samoin kirjan henkilöt. Oli kiinnostavaa lukea kirjaa, jossa periaatteessa oli järkevä syyllinen jo selvillä - tietäen kuitenkin että hän se ei voi olla. Kirjailijan oveluuden tietäen epäilin vuorollaan vähän jokaista kirjan henkilöä, miettien kuumeisesti motiivia teolle. Jossain vaiheessa olin oikeilla jäljillä, mutta loppuratkaisu oli kuitenkin sellainen jota en olisi osannut arvata. 
Toisaalta pidän yllättävistä lopuista, mutta toisaalta tästä lopusta en pitänyt. Se oli ehkä hieman liian kaukaa haettu, hieman liian outo ja ennakoimaton. 
Muutoin pidän kovasti kirjailijan tavasta kirjoittaa kirjansa - tämä ja Hiljainen potilas olivat samantyylisiä. Pidin myös kovasti siitä, että tässä kirjassa vieraili tuttuja nimiä edellisestä kirjasta. 
Suosittelen tutustumaan Michaelidesin kirjoihin, ehdottomasti. 

4/5

Valitse minut - Tess Gerritsen ja Gary Braver

 Englanninkielinen alkuteos Choose Me 2021
Otava 2021
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivumäärä 333
Kirjasto

"Itsemurhan voi tehdä kymmenillä eri tavoilla, ja 32- vuotisella urallaan Bostonin poliisissa rikoskomisario Frances "Frankie" Loomis on todennäköisesti nähnyt ne kaikki."

Nuori opiskelija löydetään kuolleena kotinsa parvekkeen alta. Itsemurha vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta, etenkin kun nainen on hiljattain eronnut pitkäaikaisesta poikaystävästään. Tarkkasilmäinen rikoskomisario Frankie epäilee kuitenkin muuta. Tarynin, kuolleen naisen, puhelin on kadoksissa sekä kotoa löytyy merkkejä tulevaisuuden suunnitelmista. Mikä ihme olisi saanut hänet hyppäämään alas?
Yhdeksi pääepäillyksi nousee Tarynin professori Jack. Jack, joka elää ulkopuolisen silmiin täydelliseltä näyttävää elämää, tekee elämänsä pahimman virheen. Onko hänestä silti murhaajaksi?

"Maanantai aamuna Jack löysi työhuoneensa postin joukosta kirjekuoren, jossa luki vain Jack. Sisällä oli kortti ja siinä kuva kiihkeästi syleilevistä Abélardista ja Héloïsesta. Korttiin oli kirjoitettu käsin ote Héloïsen neljännestä kirjeestä Abélardille: Taivas käskee minun luopua siitä kohtalokkaasta intohimosta, joka yhdistää minut sinuun, mutta voi! sydämeni ei pysty milloinkaan suostumaan siihen." s. 219

Tess Gerritsen on kirjoittanut Gary Braverin kanssa ihan kelpo jännärin. 
Tarina eteni sopivan nopeasti ja juoni oli suht yksinkertainen. Mukana oli riittävästi ihmissuhdekoukeroita ja tavallisia henkilöitä, joihin oli helppo samaistua ja heistä oli helppo pitää. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan päästy. Kirjan loppu oli ihan mielenkiintoinen, mutta ei kovin yllättävä. Murhaajasta paljastuvat pikkuseikat tuli vain heitettyä lopussa sekaan, kuin lisäselitykseksi, ei niitä välttämättä olisi tarvittu. 
Lyhyesti ja ytimekkäästi kuvailisin tätä tavalliseksi keskiverto rikoskirjaksi. Tässä ei ollut mitään uutta tai yllättävää, mutta oli kuitenkin mukavan viihdyttävä. Jos olet tykännyt muistakin Gerritsenin kirjoista, kannattaa tämäkin lukea, vaikkei se ihan Rizzoli & Isles- sarjan tasolle ylläkään. 

4/5

Tervetuloa Joylandiin - Stephen King

 Englanninkielinen alkuteos 2013 Joyland
Tammi 2015
Suomentanut Kristiina Vaara
Sivumäärä 288
Kirjasto

"Oli minulla autokin, mutta syksyllä 1973 kuljin useimmiten jalan Rouva Shoplaw'n rantamajoitukselta Heaven's Bayn kaupungista Joylandiin. Halusin kävellä, itse asiassa se tuntui välttämättömältä. Syyskuun alussa Heaven's Beach oli jo lähes autio, mikä sopi hyvin mielialaani. Se syksy oli elämäni kaunein. Ajattelen niin vielä nytkin, neljäkymmentä vuotta myöhemmin. En myöskään koskaan ole ollut niin onneton kuin silloin. "

Lyhyesti:

Devin Jones on parikymppinen opiskelija, joka haaveilee kesästä tyttöystävänsä kanssa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuvat, kun tyttö lähteekin ystävänsä kanssa toiseen kaupunkiin töihin ja juhlimaan. Ja kuinka ollakaan, ihastuu siellä toiseen ja jättää Devinin. 
Devin saa töitä Joyland- nimisestä huvipuistosta ja saa sieltä uusia ystäviä. Hänen mieltään jää kuitenkin kovasti vaivaamaan tarina tytöstä, joka murhattiin kummitusjunaan. Murhaajaa ei koskaan saatu kiinni ja tyttö kuulemma kummittelee siellä edelleen. Kesän mentyä, hän ei ole valmis palaamaan opiskelujen pariin vaan jää vielä huvipuistoon töihin. 
Devin tutustuu Annieen ja Mikeen. Mike on vasta lapsi, mutta sairastaa lihassairautta, eikä tule koskaan parantumaan. Mikella on kuitenkin kyky nähdä asioita, joita tavalliset ihmiset eivät kykene näkemään. Ihan kaikkea hänkään ei silti ehdi nähdä... 

"- Anna minun nähdä sinut, kuiskasin ja tunsin itseni hölmöksi ja kauhistuneeksi. Halusin sen tapahtuvan, toivoin ettei sitä tapahtuisi. Kuului ääni. Pitkä, hidas huokaus. Ei ihmisen, ei missään nimessä. Oli kuin joku olisi avannut näkymättömän höyryventtiilin. Sitten se lakkasi. Muuta ei tapahtunut. Sinä päivänä."

Mielipide:

Stephen King kirjailijana kiehtoo minua kovasti ja olenkin pitänyt monista hänen kirjoistaan. Usein kirjojen paksuus ei vain houkuttele niihin tarttumaan, etenkään kun tarinan eteneminen monissa kirjoissa on ollut melko hidasta. 
Tervetuloa Joylandiin oli Kingin kirjaksi lyhyt, siksipä se tarttuikin kirjastosta mukaan. Viihdyin kirjan parissa oikein hyvin. Mitenkään tapahtumarikas tämä ei ollut, mutta huvipuisto ympäristönä oli jo riittävän mielenkiintoinen ja taustalla piilevä kummitustarina pitivät kuitenkin otteessaan. King on kyllä mestari kuljettamaan tarinaa sujuvasti eteenpäin ja saamaan lukijan koukkuun. Niin elävästi kirjoitettu tarina. 
Kauhukirjaksi tätä ei mielestäni voi sanoa, mutta en oikein tiedä mihin muuhunkaan genreen tämän laittaisi. Pelottava tämä ei missään vaiheessa ollut, alkuun sitä ehkä hieman odotin, mutta loppujen lopuksi tässä parasta olivat kirjan henkilöt ja heidän väliset suhteensa. Yllättävän viihdyttävä kirja, positiivinen yllättäjä, vaikkei kirja itsessään ollutkaan mielestäni erityisen erikoinen. 

4/5

Naiset vailla armoa - Camilla Läckberg

 Ruotsinkielinen alkuteos 2021 Gå i fängekse; kvinnor utan nåd
Otava 2021
Suomentanut Aleksi Milonoff
Sivuja 239
Oma kirjahylly

"Ingrid Steen piilotti kädessään olevan esineen nyrkkiinsä, kun hänen miehensä Tommy tuli olohuoneeseen, ja työnsi sen sohvatyynyjen väliin. Tommy käveli Ingridin ohi. Hän väläytti mekaanisen hymyn ennen kuin jatkoi keittiöön. Ingrid kuuli, miten hän avasi jääkaapin ja penkoi hyllyjä hyräillen Brice Springsteenin The River- kappaletta. "

Lyhyesti:

Kaksi pienoisromaania, joissa yhteistä on rakkaus, petos ja kosto. 

Ensimmäisessä romaanissa on kolme naista, joiden miehet kohtelevat heitä huonosti. Ingrid on luopunut kaikesta miehensä vuoksi ja saa nyt tietää, että häntä petetään. Birgitan mies pahoinpitelee tätä säännöllisesti ja Victoria on miehensä vankina. 
Naiset, tuntematta toisiaan, luovat suunnitelman jonka avulla he vapautuvat miehistään. 

Toisessa romaanissa neljä nuorta on viettämässä uutta vuotta yhdessä yhden heistä kotona. Kaikkien vanhemmat juhlivat viereisessä talossa. Nuoret pelaavat monopolya omilla säännöillään ja pikku hiljaa selviää, kuinka jokaista heistä on kohdeltu kaltoin ja käytetty tavalla tai toisella hyväksi. Nuorten mieliin hiipii kostosuunnitelma, mutta ovatko he valmiita toteuttamaan sen?

"Livin silmiä kirvelee, ja yhtäkkiä hänen poskelleen vierähtää kyynel, ehkä alkoholin, ehkä tablettien vaikutuksesta. Tai sitten salaisuuksia ja valheita on niin valtavasti, että ne tulvivat yli äyräiden. Hän ei ole varma. Hän vain tietää, että itkee eikä voi estää kyyneliä pusertumasta silmistä. Muut katsovat häntä kauhuissaan."

Mielipide:

Läckbergin Fjällbacka- sarja on ollut minulle mieluinen, joten odotin tätä innolla. En olekaan lukenut tältä kirjailijalta muuta, kuin Fjällbacka sarjaa. 
No, ei tämä ihan odotuksia täyttänyt. 
Sinällään ihan ok, nopea ja helppo lukea. Mutta aika tavallinen, yllätyksetön. 
Koska tarinat olivat lyhyitä, ei kirjan henkilöihin päässyt kunnolla käsiksi. Muutenkaan eivät herättäneet sen kummempia tunteita, vaikka aika hurjiakin juttuja tarinnat sisälsivät (mm. raiskaus, väkivaltaa jne). Tosi pintapuoliseksi siis jäi. 
En oikein osaa sanoa muuta. Nopeasti luettu, ei mitenkään erityinen. 

3/5

Miltä tuntuu tappaa - Villy Lindfelt

 Siltala 2020
Sivuja 277
Kirjasto

"Hän seisoi paikallaan ja piteli pistoolia kädessään sormi liipaisimella. Tuntematon ihminen oli polvillaan hänen edessään musta huppu päässään, kädet selän taakse sidottuina. Uhri tuijotti häntä huppuun leikatuista rei'istä silmät kauhusta suurina. Uhri oli valmisteltu häntä varten. Hän oli teloittamassa ihmisen."

Lyhyesti:

Mia Lund, teknologiajuristi- yrittäjä ja 8- vuotiaan tyttären yksinhuoltajaäiti, saa rahakkaan joskin epätavallisen työtarjouksen vanhalta asiakkaaltaan. Mia toivoi tarjouksen liittyvän jotenkin Robertin firmaan, mutta selviääkin, että mies on tappanut ihmisen. Menneisyytensä takia Mia ei halua työskennellä minkäänlaisissa jutuissa, joissa joutuisi tekemisiin poliisien tai oikeussalien kanssa. Nyt hän tekee kuitenkin poikkeuksen. 
Juttu kuulostaa yksinkertaiselta. Mian täytyisi vain auttaa Robertia löytämään todistusaineistoa tapahtuneesta, jotta hän voisi tunnustaa syyllisyytensä vaikuttamatta hullulta. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä tappotilanteen järjesti joku ulkopuolinen eikä Robert tiedä missä ja miten kaikki tapahtui. Lisävaikeutta tehtävään tuo Robertin mielenterveysongelmat - mies on ollut aiemmin psykoosissa, eikä vaikuta kovin tasapainoiselta nytkään. Onko kaikki vain sairaan mielen luomaa kuvitelmaa, vai onko järjestetty murha todella tapahtunut. Saadaanko mahdollista syyllistä koskaan kiinni?

"Robert nousi ylös ja kiiruhti puolijuoksua takaisin autotalliin johtavan välioven luo. Viinipullo seisoi kaula alaspäin oven edessä. Mutta se ei ollut samassa paikassa, johon hän oli sen asetellut. Hän oli aivan varma siitä. Robert raotti ovea, sulki oven. Vielä kerran ollakseen varma asiasta. Oven pystyi avaamaan ja sulkemaan ilman, että se osui pulloon. Joku oli siirtänyt pulloa. Sen jälkeen, kun oli ensin kaatanut sen. "

Mielipide:

Kiehtova, erikoinen alkuasetelma. 
Tarina lähti sujuvasti, nopeasti ja jännittävästi käyntiin. Robertin lapsuuden tarina oli mielenkiintoinen (joskin minua jäi häiritsemään, ettei huppupäälle ollut erikoisempaa selitystä) ja surullinen ja siitä olisin lukenut mielelläni lisääkin. 
Olen kuitenkin kirjaan hieman pettynyt. Moni asia tuntui irralliselta ja osa hahmoista turhilta ja pinnallisilta (esim Linda sekä Tomin ja Emelien ongelmat - niillä ei ollut loppuunsa mitään merkitystä tarinan kannalta). Tapahtumat eivät oikein edenneet alun jälkeen ja jännittäviksi tarkoitetut hetket eivät tuntuneet jännittäviltä (taloon murtautumiset yms). Asioiden toistoa oli paljon.
Myös loppuratkaisu oli pettymys, sillä syyllisen löydyttyä tälläkään ei ollut kummoista motiivia, selitystä, taustaa tapahtuneelle. Pakollinen ammuskelukohtaus ja kaikki oli ohi. Odotin enemmän, jonkinlaista yllätysmomenttia, koukkua. Harmillista. 
Idea oli loistava ja tarina kuitenkin sujuvasti kirjoitettu, mikä sai aikaan ok lukukokemuksen. 

3/5

Jahti - Lucy Foley

 Englanninkielinen alkuteos The Hunting Party 2019
Otava 2020
Suomentanut Satu Leveelahti
Sivuja 383
Storytel äänikirja
Kesto 10h 24
Lukija Outi Vuoriranta

"Näen miehen lähestyvän lumisateen keskellä. Kaukaa katsottuna ja valkoisen verhon takana hän ei oikeastaan näytä ihmiseltä, vaan pelkältä varjolta. Kun hän on lähempänä, tunnistan hänet Dougiksi, riistanhoitajaksi. Hän on kiiruhtamassa kohti päätaloa, yrittää juosta. Mutta lumi, sekä maassa että ilmassa, vaikeuttaa hänen kulkuaan. Hän kompastelee jokaisella askeleella. Jotakin kamalaa on tapahtunut. " 

Lyhyesti:

9 hengen kaveriporukka lähtee viettämään uutta vuotta syrjäiseen lomakylään Skotlannin ylämaille. Mukana ovat täydellinen pari Miranda ja Julien, tuoreet vanhemmat Samira ja Giles (sekä heidän tyttärensä Priya), homopari Nick ja Bo, tavallinen pariskunta Mark ja Emma sekä sinkkunainen Katie. Ystävykset ovat tunteneet toisensa jo pitkään, mutta pinnan alla piilee vaikka mitä. 
Loma sisältää hyvää ruokaa, paljon juotavaa (sekä vähän muitakin aineita), metsästystä ja retkeilyä ja yhdessä oloa. Loma saa ikävän käänteen, kun yksi ystävyksistä löytyy kuolleena, murhattuna. 
Sankka lumisade on saartanut heidät lomakylään, eikä apua ole saatavilla. Kamalaa on myös se, että he tajuavat tappajana olevan yksi heistä. Mutta kuka?

"Kun ensimmäisen kerran kävelin sen jääkylmään syvyyteen, en aikonut palata. Se tapahtui ensimmäisinä päivinä täällä, kun tajusin, että en ollutkaan onnistunut pääsemään kokonaan pakoon. Mutta jotain tapahtui, kun vaatteeni alkoivat painaa ja kylmä kääräisi minut kammottavaan syleilyynsä. Jokin alkukantainen tarve, jolle en voinut mitään, pani minut potkimaan vastaan, taistelemaan."

Mielipide:

Tämä tarina ei vakuuttanut minua. 
Tarinan henkilöt ensinnäkin olivat ärsyttäviä, ilkeitä ja katkeria ja heidän välillään oli ihan liikaa turhaa draamaa. Tarina ei tuntunut etenevän, kun kaikkien kaverusten taustoja tongittiin ja kerrottiin. Ainoat mielenkiintoiset hahmot olivat Heather ja Doug - lomakylän työntekijät. 
Tämä tarina ei imaissut mukaansa, eikä saanut aikaan "pakko saada tietää, miten tässä käy"- koukkua. Vaikka loppu olo tarkoitettu yllättäväksi, se ei kuitenkaan yllättänyt. Tämä jäi "ihan kiva"- tasolle. 
Enkä oikein ymmärtänyt "Jahdin" merkitystä kirjan kannalta. Kirjan nimi on Jahti ja vieraat käyvät kerran kokeilemassa metsästystä, mutta sekään ei ollut juonen kannalta mitenkään olennaista. 
Ihan ok, mutta ei mikään huippu. 

3/5

Epäluonnolliset syyt - Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat - Richard Shepherd

 Englanninkielinen alkuteos 2019 Unnatural Causes
WSOY 2020
Suomentanut Veera Kaski
Sivumäärä 398
Kirjasto

"Pilviä edessä. Kuin ylle kurottuvia lumihuippuja. Tai taivaan leveydeltä loikovia, nukkuvia jättiläisiä. Käsien ote ohjaimista niin kevyt, että koneen kallistuessa vasemmalle ja alas se tuntui kääntyvän vaiston ohjaamana, ei käskyjä täyttävänä. Sitten, edessä päin, taivaanranta oikeni. Horisontti on kumma ystävä: siellä se kimmeltää, maan ja taivaan rajalla, ikuisesti kaukana, saavuttamattomissa."

Lyhyesti:

Richard Shepherd kuuluu Iso-Britannian johtaviin oikeuslääkäreihin ja hän on viettänyt 30 vuotta tutkien ruumiita. Esikuvaansa seuraten Shepherd tutkii kuolemia, kun ne ovat olleet yllättäviä tai kuoleman syy ei ole selvä. Hän osallistuu myös useiden suuronnettomuuksien sekä terrori-iskujen tutkintaan. (mm. kirjan kautta pääsee kurkistamaan prinsessa Dianan kuolemaan sekä World Trade Centerin tornien tuhoutumiseen). Hän tekee tiivistä yhteistyötä poliisien kanssa ja auttaa ratkomaan murhia. Hän on usein todistajana oikeudenkäynneissä. 
Kirja tutustuttaa lukijansa oikeuspatologiaan, sen mielenkiintoisuuteen sekä vastuullisuuteen, ihmismielen pimeisiin sopukoihin. Työelämän lisäksi kirja kertoo Shepherdin arkielämästä, perheestä ja niiden yhteensovittamisesta sekä siitä, miten kaikki vaatii veronsa myös hänen kohdallaan. 

"Myöhemmin Chris ja Anna kyllä ymmärsivät työni sisällön perinpohjaisemmin, mutta sillä haavaa opastimme heitä vain kertomaan, että olin lääkäri, mikäli joku sattui kysymään. Heille oli kyllä tarttunut korvaan se, että olin aika erikoinen lääkäri, että autoin poliisia ja että nimeni luki silloin tällöin lehdessä, mutta eivät he vielä mitenkään käsittäneet, mikä oikeuslääkäri oikein oli. Noihin aikoihin he alkoivat tosin pikkuhiljaa ymmärtää, etten ollut sellainen lääkäri, jonka potilaat paranevat. "

Mielipide:

Mielenkiintoinen kaikin puolin. 
Katsoin joskus paljon tv- sarjoja, joissa oli rikostutkintaa ja oikeuspatologeja ja pidin juuri eniten heidän osuudestaan (en siis niinkään poliisin tutkinnoista). Siksipä tämä kirja olikin niin kiehtova ja avasi työtä paljon tarkemmin kuin tv. Se myös kumosi joitakin seikkoja, joita tv- sarjoissa paljon näki (mm kuolinajan määrittäminen on vaikeampaa kuin tv antaa ymmärtää). Aito ja kiinnostava kurkistus aivan toisenlaiseen maailmaan. 
Kirja ei ollut raaka, eikä saanut aikaan ällötystä tai inhoa, vaikka ruuminavauksia ja onnettomuuksia kuvattiinkin. Kirjailijan kirjoitustyyli oli mukavan letkeää ja selkeää, helppoa lukea ja ymmärtää. 
Koskettava ja silmiä avaavakin tämä oli. Työhön kuuluva suuri vastuu kauhistutti ainakin minua, enkä yhtään ihmettele että kirjailijalle kävi kuten kävi. 
Mielenkiintoista oli lukea myös toiminnasta suurissa onnettomuuksissa. Miten kaikkeen oli varauduttu (tai ei oltu varauduttu) ja mikä oli kenenkin tehtävä. 
Jos aihe yhtään kiinnostaa, kannattaa tarttua. 

4/5

Yksi teistä kuolee - Jenni Multisilta

 Like kustannus 2020
Sivumäärä n. 300
Storytel äänikirja
Kesto 10h 14min
Lukija Outi Vuoriranta

"Hengitys polttelee kurkussani, kun juoksen käytävää eteenpäin. Tämä on minun syytäni. Huoneiden numerot vilisevät silmissäni. Harpon portaita kaksi kerrallaan, nousu saa maitohapon pakkautumaan pohkeisiini. Neljäs kerros, viides. Lopulta isken avainkortin oveen  ja kompuroin sisään. Paiskaan oven kiinni ja nojaudun oviaukkoon haukkomaan happea. En pysty puhumaan."

Lyhyesti:

Fitness- tähti Saaran elämässä on pintapuolisesti kaikki hyvin. Pinnan alla piilee kuitenkin melkoinen myrsky. 
Kun Saara saa tietää poikaystävänsä olleen uskoton, hän päättää lähteä vetämään joogaretriittiä Pohjois-Suomeen tätinsä puolesta. Aavemainen Luuräme on tuttu paikka nuoruudesta, vaikkei hän ole käynyt siellä kymmeneen vuoteen. Kymmenen vuotta sitten tapahtui nimittäin kamala tragedia ja sen aaveet vaivaavat Saaraa yhä. Vaarallinen laihdutusleikki tyttöjen kesken vei yhdeltä hengen. Ja nyt hän joutuu kohtaamaan sen kaiken uudestaan. Mikä on totuus? Mitä todella tapahtui? Olisivatko asiat voineet mennä toisin?

"Kehoni ei suostu tekemään sitä. En vain pysty siihen. Siihenkään. Painan kasvoni wc-istuimen kanteen ja itken niin, etten enää kuule Annan ilkkuvaa naurua ja sanoja. Se menee ohi, muru. Nälkä menee ohi. Mutta sun täytyy luvata mulle, että oot vielä mukana. Loppuun asti."

Mielipide:

Jenni Multisilta pääsee heittämällä suosikkikirjailijoideni joukkoon. 
Mitä tapahtui Merenneidoille lumosi minut hyytävän mystisellä tunnelmallaan ja Yksi teistä kuolee oli yhtä jännittävää kuunneltavaa. Päähenkilön pään sisälle oli päästy todella loistavasti ja Luurämeen tunnelma oli aavemainen. Multisillan aiheet ja ympäristöt ovat kiehtovan erilaisia ja ihmissuhdeongelmat kutkuttavan kiemuraisia. 
Tämä toimi äänikirjana hyvin, kunhan lukijan hieman huokailevaan ääneen tottui (joka lopulta sopikin hyvin teinityttöjen ääneksi). Minulle on käynyt nyt useamman äänikirjan kanssa niin, että haluaisin lukea ne myös kirjana - muuttuuko mikään, saanko siitä enemmän irti, säilyykö tunnelma. Multisillan molemmat kirjat olisi ihana saada omaan kirjahyllyyn. On ihana pitkästä aikaa lumoutua lukemastaan (kuulemastaan) näin kovasti. Aivan loistava kirja, jossa minuun upposi aivan kaikki. 

5/5

Nainen hytissä 10 - Ruth Ware

 Englanninkielinen alkuteos 2016 The Woman in Cabin 10
Otava 2017
Suomentanut Terhi Kuusisto
Sivuja 352
Storytel äänikirja
Kesto 11h 20min
Lukija Mervi Takatalo 

"Unen tyttö ajelehti lokkien kirkunan ja tyrskyjen alla, syvällä Pohjanmeren kylmissä, varjoisissa syvyyksissä. Ennen nauravat silmät olivat kelmeät ja suolaveden turvottamat, kalpea iho kurttuiseksi lionnut, vaatteet kivikossa rispaantuneet. Hänestä oli jäljellä vain pitkät mustat hiukset, jotka ajelehtivat tummien merilevätuppojen lailla, takertuivat simpukoihin ja kalaverkkoihin, ajautuivat hiutuneiden köysivyyhtien tavoin maihin ja jäivät velttoina lojumaan rantasoraan aaltojen jylyn pauhatessa korvissani."

Lyhyesti:

Lo on toimittajana lehdessä ja saa vihdoin unelmiensa tilaisuuden todistaa kykynsä - hän pääsee uuden loisteliaan risteilyaluksen ensimmäiselle matkalle, kirjoittamaan siitä jymyjutun. Matka ei ala lupaavasti, sillä juuri ennen lähtöä Lon kotiin murtaudutaan ja hän ei koe oloaan turvalliseksi. Univajeesta kärsivä Lo kuitenkin lähtee matkalle kohti Pohjanmerta. 
Aluksella kuitenkin tapahtuu jotain kamalaa ja Lo kuulee, kuinka naapurihytistä heitetään mereen jotain painavaa. Kuuliko ja näkikö hän juuri murhan?
Hädissään Lo kertoo havainnoistaan miehistölle, mutta kukaan ei vaikuta olevan kateissa. Hytissä numero 10 oli joku, jonka ei kuulunut siellä olla - ja makaako tämä joku nyt meren pohjassa?
Lo ei anna periksi, hän haluaa tietää mitä laivalla tapahtuu. Koituvatko tutkimukset Lon kohtaloksi?

"Olin loukussa. En oikein tiennyt missä ja miten olin sinne päätynyt, mutta arvasin kyllä. Ikkunaton huone oli pieni ja tukahduttava, ja makasin kerrossängyllä silmät kiinni ja käsivarret suojaavasti pään takana yrittäen olla antamatta periksi voimistuvalle paniikille."

Mielipide:

Olen ollut viime aikoina vähän pettynyt lukemiini Ruth Waren kirjoihin (esim. Lumimyrsky). Nainen hytissä 10 oli puolestaan hyvä ja jännittävä. 
Luksusristeily, jossa tapahtuu kamalia. Mikä nerokas idea. Epäiltyjä rajallinen määrä, muttei mitään hajua, kuka syyllinen voisi olla. 
Ainoa, mikä minua jäi häiritsemään, oli kirjan alussa tapahtunut murto. Se ei ilmeisesti liittynyt mihinkään mitenkään? Syyllinen siihen ei ikinä paljastunut. Oliko sen tarkoitus vain tehdä Losta epäluotettava, heikkohermoinen kertoja? 
Ware oli taas onnistunut loistavasti miljöön kuvauksessa, upean laivan pystyi elävästi kuvittelemaan - samoin kuin klaustrofobisen tilan ja tunteen kirjan loppupuolella. 
Tykkäsin. 

4/5

Lumimyrsky - Ruth Ware

 Englanninkielinen alkuteos One By One 2020
Otava 2021
Sivuja 398
Suomentanut Antti Saarilahti
Kirjasto

"Tukin korvani nappikuulokkeilla, kun olemme minibussissa matkalla Geneven lentokentältä. En välitä Topherin toiveikkaista katseista tai Evan vilkuilusta olkansa yli. Jotenkin näin on helpompi olla. Helpompi karkottaa päästäni äänet - heidän äänensä, jotka repivät minua sinne tänne ja nuijivat minua perusteluillaan ja vetoomuksillaan."

Lyhyesti:

Snoop- nimisen musiikkisovelluksen ydintiimi kokoontuu alppimajalle laskettelemaan ja päättämään yrityksen kohtalosta. Toiset haluavat myydä ja tienata miljoonia, toiset jatkaa sovelluksen parissa vaikka tulevaisuus ei ole laisinkaan taattu. 
Valtava lumivyöry saartaa kuitenkin alppimajan ja sen asukkaat jäävät ansaan. Pahinta on kuitenkin se, että yksi Snoopin perustajajäsenistä katoaa laskettelureissulla ennen lumivyöryä ja muille selviää, että joku heidän joukostaan on mahdollisesti murhaaja. Kun uhreja ilmaantuu lisää ja sähköt ja vedet katkeavat, muiden on pakko toimia ja apua on lähdettävä hakemaan. Mutta kuka uskaltaa lähteä tai jäädä ja kenen kanssa?
Tarinaa vievät eteenpäin vuorotellen alppimajan emäntä Erin sekä Snoopin entinen työntekijä Liz. 

"Nyökkään ikään kuin hän vain jutustelisi, mutta tosiasiassa tämä sisäpiiritieto Snoopin toimintatavoista on kumman kiehtova. Vaikka osakkaita on viisi, näyttää siltä, että käytännössä Topher ja Eva määräävät kaikesta melko itsevaltaisesti. Vielä kiinnostavampaa on se, että valta on nyt kerrankin jonkun toisen käsissä. Jompikumpi, joko Topher tai Eva, ei saa tahtoaan läpi tässä yrityskaupassa. Kysymys kuuluukin: kumpi? "

Mielipide:

Ruth Ware on noussut yhdeksi suosikkikirjailijakseni. Lukitut ovet, sekä Rouva Westaway on kuollut olivat loistavia lukukokemuksia ja ympäristöltään lumoavia. 
Lumimyrsky ei yltänyt aivan samaan, vaikka viihdyttävä olikin. Olin odottanut jälleen henkeäsalpaavaa yllätystä ja kiehtovaa miljöökuvausta, mutta ne jäivät puuttumaan. 
Suljetun paikan mysteerit ovat aina kiehtovia ja erilaiset teoriat pyörivät päässäni tätä lukiessani. Loppu ei kuitenkaan ollut niin yllättävä, kuin olin odottanut. Oikeastaan, en yllättynyt lainkaan. Lukijaa yritettiin johdattaa harhaan, mutta aika ponnettomasti. 
Viihdyin kuitenkin kirjan parissa. Tarina kulki sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Lumimyrskyn saartama alppimaja oli ihan jännittävä tapahtumapaikka, vaikkakaan samanlaiseen tunnelmaan siinä ei päästy kuin monissa muissa Waren kirjoissa. 
Jos siis kaipaat hurjaa jännitystä ja villejä käänteitä, älä lue tätä. Mutta jos kaipaat sujuvaa, helppoa, ei- pelottavaa trilleriä, voit tarttua tähän. 

3/5

Terapeutti - Helen Flood

 Norjankielinen alkuteos 2019 Terapeuten
Bazar 2020
Suomentanut Virpi Vainikainen
Sivuja 318
Storytel äänikirja
Kesto 10h 34min
Lukija Hannamaija Nikander

"Ulkona oli pimeä, kun hän lähti. Heräsin kun hän kumartui ylleni ja antoi otsalle suukon. Olen lähdössä, hän kuiskasi. Käänsin päätä puoliunessa. Hän oli päällystakissa, kassi olalla. Lähdetkö sinä, minä mutisin. Nuku sinä vain. Kuulin hänen laskeutuvan portaita, mutta nukahdin ennen kuin ovi sulkeutui hänen perässään."

Lyhyesti:

Sara on nuorisopsykologi, joka pitää yksityisvastaanottoa kotinsa autotallin yläkerrassa. Talon Sigurd on saanut perinnöksi, ja remontointi on pahasti kesken. Ylityöt ja rahahuolet eivät helpota tilannetta. 
Eräänä perjantaina Sigurd on lähdössä kavereidensa kanssa mökille. Sigurd jättää Saralle vastaajaan viestin jossa kertoo olevansa perillä. Myöhemmin kaverit kuitenkin soittavat ja väittävät, että Sigurd ei ole tullut paikalle. Missä hän on ja kuka valehtelee?
Sigurd katoaa ja Saran kotona alkaa tapahtua outoja. Tavarat vaihtavat paikkaa ja yöllä ullakolta kuuluu askeleita. Sara on aina luottanut hyvään muistiinsa, mutta voiko hän sittenkään luottaa itseensä? Ottavatko poliisit häntä tosissaan, vai pidetäänkö häntä harhaisena, hysteerisenä? Pikku hiljaa menneisyydestä paljastuu asioita, jotka muuttavat monta asiaa... 

"Paras meille yliopistolla luennoinut terapeutti opetti, että tärkeintä, mitä neuroottisen potilaan hyväksi voi tehdä, on auttaa häntä näkemään maailma sellaisena kuin se on. Ei sellaisena kuin sen pitäisi olla tai kuin hän pelkää sen olevan. Ei sellaisena, miltä se hänen johtopäätöstensä valossa näyttää. Vaan sellaisena, kuin se on. Auttaa häntä toisin sanoen erottamaan kuvitelmat ja toiveet ja pelot siitä mikä on totta."

Mielipide:

Mielenkiintoinen, uusi psykologinen trilleri. Norjalainen Helen Flood on kirjoittanut hienon ja toimivan esikoiskirjan. 
Pidin kirjassa paljon siitä, että se sai epäilemään vähän kaikkea ja kaikkia. Ja kuitenkin lopullinen yllätys tuli vasta lopussa. Kuunnellessani kirjaa uskoin tietäväni, mitä lopussa tapahtuu ja olin jo leimaamassa kirjaa ennalta-arvattavaksi. Olin kuitenkin väärässä ja sain yllättyä positiivisesti. Toki kirjassa oli myös ennalta-arvattavia seikkoja (esimerkiksi Sigurdin suhde), mutta ne eivät häirinneet lukukokemusta. 
Pidin kirjan henkilöistä, tosin kovin syvälle heidän ajatuksiinsa en päässyt. Paitsi ehkä päähenkilö Sara. Mutta muista ei oikein saanut syvempää otetta. Poliisi Gundersen vaikutti mielenkiintoiselta ja hänestä olisi ollut mukava lukea/ tietää lisää, samoin Saran isästä. 
Joissain kohdissa toistettiin turhan paljon samaa (esim. ääniviesti vastaajassa) ja asiat junnasivat paikoillaan. Muutoin kirja oli sujuva ja nopea kuunneltava. 
Ihan suosikkilistalleni tämä ei noussut, ihan mukava ja kelpo kirja, mutta sen suurempia tunteita se ei herättänyt. Jännittäviä käänteitä, mutta ei tajunnanräjäyttävä. Toimi äänikirjana hyvin . 

3/5

Murha leikkaussalissa - Tess Gerritsen

Englanninkielinen alkuteos Under the Knife 1990

Harlequin 2011

Suomentanut Viivi Vainonen

Sivuja 313

Kirjasto

"Luoja, miten menneisyys voikaan palata vainoamaan ihmistä. Tohtori Henry Tanaka tuijotti ulos työhuoneestaan sateen raiskaamaa pysäköintialuetta ja mietti, miksi yhden onnettoman ihmisen kuolema oli palannut tuhoamaan hänet vuosien jälkeen."

Lyhyesti:

Kate Chesne, anestesialääkäri, saa syytteen hoitovirheestä. Hänen työtoverinsa Ellen on tullut aivan rutiininomaiseen leikkaukseen, joka päättyy katastrofiin. Ellenin sydänsähkökäyrässä näkyi poikkeavuus, jota Kate ei ollut huomannut. Oikeastaan hän on varma, että käyrä oli normaali. Hän ei tekisi niin yksinkertaista virhettä. 

Asianajaja David Ransom saa jutun hoitaakseen. Homma näyttää selvältä ja helpolta. Kunnes Kate paukkaa hänen toimistolleen ja vakuuttaa syyttömyttään. 

Pian esille nousee toinenkin sairaalakuolema ja David uskoo Katea. Mikä yhdistää kaikkia kuolleita ja onko Kate seuraavana listalla? Tietääkö hän jo liikaa?

"Todistit väitteesi perustelluksi, David sanoi asettaessaan kaksi kuumaa maitolasia keittiönpöydälle.

 - Siitä, että murha leikkaussalissa on mahdollinen. 

- Emme todistaneet mitään. Kate tuijotti höyryävää lasia. 

- Paitsi sen, että anestesian ylilääkärillä on sairas koira. Hän huokaisi. - Avery parka. Taisin säikäyttää hänet toden teolla."

Mielipide:

Tess Gerritsen osaa kyllä kirjoittaa viihdyttäviä kirjoja. 

Harlequin kirjaksi tässä oli minusta aika vähän romantiikkaa, mutta se ei oikeastaan haitannut - pidänkin Gerritsenin kirjoissa enemmän jännityksestä ja rikoksista. 

Ihan viihdyttävä, nopealukuinen ja paikoin jännittäväkin. Kirjan henkilöistä tykkäsin, kukaan ei ärsyttänyt ja jokainen oli realistinen. Henkilöitä ei ollut liikaa ja jokaisen muisti (tarpeeksi persoonallisia).

Loppuratkaisukin pääsi hieman yllättämään, tosin jäin miettimään kuka Katelle soitti varoituspuhelun. Murhaaja se ei ollut, eikä käsittääkseni toinen epäiltykään (sihisevä ääni olisi tunnistettu). Kertokaa, jos olette lukeneet ja tiedätte :)

Ei tämä Gerritsenin parhaimmistoon nouse, mutta sopiva kevennys tähän väliin. 

3/5

Katkeamispiste - Belinda Bauer

Englanninkielinen alkuteos 2018 Snap

Karisto 2020

Suomentanut Annukka Kolehmainen

Sivumäärä 360

Kirjasto

"Autossa oli niin kuuma, että penkitkin lemusivat siltä kuin ne kohta sulaisivat. Jackilla oli sortsit, ja aina kun hän liikautti jalkojaan, kuulosti siltä kuin hän olisi repinyt teippiä. Ikkunat olivat auki, mutta ilma ei värähtänytkään; vain ympärillä surraavat pikkuötökät rapisivat kuin kuiva paperi. Heidän yllään riippui yksi ainoa pilvenriekale, ja näkymätön suihkukone piirsi liituviivaa kirkkaansinisen taivaan poikki."

Lyhyesti:

Vanha toyota hajoaa tienpientareelle. Raskaana oleva nainen lähtee soittamaan apua, jättäen 3 muuta lastaan autoon odottamaan. Äiti ei koskaan palaa. Kukaan ei pysähdy auttamaan. 

Lapsista vanhin, Jack, jää vastuuseen sisaruksistaan. Kuluu kolme vuotta. Äidin murha on edelleen ratkaisematta. Isä on häipynyt vuosi sitten. Talo täyttyy sanomalehdistä ja hiirten jätöksista. Jackin pienin sisko lukee, leikkaa nurmikkoa ja kaivaa matoja maasta. Vanhempi sisko on vajonnut suruun ja hulluuteen ja piiloutuu lehtien sekaan. Ja Jackin täytyy pitää kaikki kunnossa, koska äiti sanoi niin. 

Äreä rikosylikomisario John Marvel joutuu murhien sijasta ratkomaan asuntomurtojen vyyhtiä. Kultakutriksi nimetty varas syö ruuat kaapeista ja nukkuu toisten vuoteissa. Hän on ovela, eikä jää kiinni edes ansaksi viritettyyn, kameravalvottuun taloon. Hän jää kiinni, kun hän itse niin haluaa... Selviää, että kolmen vuoden takaisen murhan ja asuntomurtojen välillä on yllättävä yhteys ja apu rikosten selvittämiseen löytyy yllättävän läheltä. 

"Tänne hän oli kuitenkin päätynyt. Maanpakoon kynänpyörittäjien takia, jotka eivät tajunneet, että murhatapauksissa oli toisinaan joustettava säänöistä napatakseen syyllisen. Toisinaan katkeamispisteeseen saakka. Ja toisinaan syyllistä ei sittenkään saatu napattua. Se oli raaka totuus. Kaikki näyttivät kuitenkin vieraantuneen todellisuudesta - jopa poliisi."

Mielipide:

Belinda Bauer ei petä. 

Jälleen uusi, mukaansatempaava rikosjännäri jota on vain pakko ahmia eteenpäin. 

Pidin jälleen paljon kirjan henkilöistä. John Marvel olikin jo ennestään tuttu, mutta erityisesti pidin Jackista, hänen pikkusiskostaan Merrystä sekä naapurin rouvasta. 

Kirja sai minut hieman surulliseksi, sillä se kuvasi hienosti sitä, kun kukaan ei välitä ja suljetaan silmät ympärillä tapahtuvista asioista. Kirjassa kukaan ei pysähtynyt auttamaan vilkkaan autotien reunalla kulkevia lapsia, kukaan ei kiinnittänyt huomiota ilman isää liikkuviin ja asuviin lapsiin, jotka eivät käyneet edes koulussa. Eihän asia kenellekään kuulu. 

Kirjan rikokset eivät olleet erityisen erikoisia, mutta niistä huomasi hienosti sen, miten pienikin lipsahdus voi vaikuttaa suuresti. Pienestä valheesta tulee iso. 

Helppo ja nopealukuinen. Tykkäsin.

4/5