Norjankielinen alkuteos 2019 Terapeuten
Bazar 2020
Suomentanut Virpi Vainikainen
Sivuja 318
Storytel äänikirja
Kesto 10h 34min
Lukija Hannamaija Nikander
"Ulkona oli pimeä, kun hän lähti. Heräsin kun hän kumartui ylleni ja antoi otsalle suukon. Olen lähdössä, hän kuiskasi. Käänsin päätä puoliunessa. Hän oli päällystakissa, kassi olalla. Lähdetkö sinä, minä mutisin. Nuku sinä vain. Kuulin hänen laskeutuvan portaita, mutta nukahdin ennen kuin ovi sulkeutui hänen perässään."
Lyhyesti:
Sara on nuorisopsykologi, joka pitää yksityisvastaanottoa kotinsa autotallin yläkerrassa. Talon Sigurd on saanut perinnöksi, ja remontointi on pahasti kesken. Ylityöt ja rahahuolet eivät helpota tilannetta.
Eräänä perjantaina Sigurd on lähdössä kavereidensa kanssa mökille. Sigurd jättää Saralle vastaajaan viestin jossa kertoo olevansa perillä. Myöhemmin kaverit kuitenkin soittavat ja väittävät, että Sigurd ei ole tullut paikalle. Missä hän on ja kuka valehtelee?
Sigurd katoaa ja Saran kotona alkaa tapahtua outoja. Tavarat vaihtavat paikkaa ja yöllä ullakolta kuuluu askeleita. Sara on aina luottanut hyvään muistiinsa, mutta voiko hän sittenkään luottaa itseensä? Ottavatko poliisit häntä tosissaan, vai pidetäänkö häntä harhaisena, hysteerisenä? Pikku hiljaa menneisyydestä paljastuu asioita, jotka muuttavat monta asiaa...
"Paras meille yliopistolla luennoinut terapeutti opetti, että tärkeintä, mitä neuroottisen potilaan hyväksi voi tehdä, on auttaa häntä näkemään maailma sellaisena kuin se on. Ei sellaisena kuin sen pitäisi olla tai kuin hän pelkää sen olevan. Ei sellaisena, miltä se hänen johtopäätöstensä valossa näyttää. Vaan sellaisena, kuin se on. Auttaa häntä toisin sanoen erottamaan kuvitelmat ja toiveet ja pelot siitä mikä on totta."
Mielipide:
Mielenkiintoinen, uusi psykologinen trilleri. Norjalainen Helen Flood on kirjoittanut hienon ja toimivan esikoiskirjan.
Pidin kirjassa paljon siitä, että se sai epäilemään vähän kaikkea ja kaikkia. Ja kuitenkin lopullinen yllätys tuli vasta lopussa. Kuunnellessani kirjaa uskoin tietäväni, mitä lopussa tapahtuu ja olin jo leimaamassa kirjaa ennalta-arvattavaksi. Olin kuitenkin väärässä ja sain yllättyä positiivisesti. Toki kirjassa oli myös ennalta-arvattavia seikkoja (esimerkiksi Sigurdin suhde), mutta ne eivät häirinneet lukukokemusta.
Pidin kirjan henkilöistä, tosin kovin syvälle heidän ajatuksiinsa en päässyt. Paitsi ehkä päähenkilö Sara. Mutta muista ei oikein saanut syvempää otetta. Poliisi Gundersen vaikutti mielenkiintoiselta ja hänestä olisi ollut mukava lukea/ tietää lisää, samoin Saran isästä.
Joissain kohdissa toistettiin turhan paljon samaa (esim. ääniviesti vastaajassa) ja asiat junnasivat paikoillaan. Muutoin kirja oli sujuva ja nopea kuunneltava.
Ihan suosikkilistalleni tämä ei noussut, ihan mukava ja kelpo kirja, mutta sen suurempia tunteita se ei herättänyt. Jännittäviä käänteitä, mutta ei tajunnanräjäyttävä. Toimi äänikirjana hyvin .
3/5
Itseä ärsytti kun päähenkilöstä yritettiin väkisin maalata puoli kirjaa epäilyttävää. Loppuratkaisu oli yllättävä. Mutta jätti kysymysmerkin, miksi hiihtojälkiä ei tutkittu. Kyllä murhaaja olisi saatu kiinni.
VastaaPoista