Näytetään tekstit, joissa on tunniste Reichs. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Reichs. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Luita ja Tuhkaa - Kathy Reichs

Alkuperäisteos 2007 Bones to Ashes
Sivuja 354



Lyhyesti:

Kanadasta löytyy vanha tytön luuranko ja Temperance Brennan, oikeusantropologi, pääsee mukaan tutkiminaan sitä. Hänen mieleensä muistuu vanha ystävä, joka katosi samalta alueelta kauan sitten. Voisiko näillä olla yhteys?
Samalla hän päätyy ratkomaan tavanomaisesta poikkeavaa rikosvyyhteä yhdessä etsivä Andrew Ryanin kanssa.  Kolme nuorta on kuollut ja toiset kolme ovat kadoksissa. Jahtaavatko he sarjamurhaajaa, vai mistä on kyse?

"Kielsin itseäni ajattelemasta Ryania. Kielsin itseäni säntäämästä puhelimeen. Ennen kuin näppäilisin numerot, halusin harjoitella, mitä sanoisin Obélinelle. Sen sijaan keskityin luupatologiaan. Vaikka jalkapöydänluu oli hento ja ulompi luu luonnottoman terävä, sen pinta näytti röntgenkuvissa normaalilta. Pitkälle edennyt nivelreuma aiheuttaa samantaisia muutoksia. Mutta nivelreuma vaurioittaa myös niveliä. Tytön nivelissä ei ollut mitään vikaa."

Mielipide:

Rakastan näitä kirjoja, Kathy Reichs on myös yksi suosikkikirjailijani. Olen myös katsonut näiden kirjojen pohjalta tehtyä tv-sarjaa Bones, ja olen ihan koukussa siihenkin. Enkä lähde edes vertailemaan näitä kahta (minkä yleensä ehkä tekisin), mutta pidän molemmista hyvin paljon!
Mutta, itse Luita ja tuhkaa oli ihan hyvä. Olen lukenut kaikki muutkin Reichsin kirjat. Tämä oli peruskauraa, ei sieltä parhaasta päästä, mutta silti loistavaa luettavaa.
Paljon henkilökohtaisia ongelmia, paljon rikosongelmia, vähemmän antropologiaa. Sitä olisin kaivannut lisää. Viime aikoina lukemistani dekkareista on juuri puuttunut se ammattitermistö ja sitä odotin tältä kirjalta. Välillä on hauska lukea sellaisa dekkareita, joissa pysyy helposti mukana ja ymmärtää ihan kaiken. Nyt olisin kaivannut vähän monimutkaisempaa luettavaa, sillä siihen olen näissä kirjoissa tottunut.
Henkilöt olivat vanhat tutut, kirjaa pystyi vain lukemaan ja se imaisi mukaansa täysin. Jes!
Tähtiä neljä:
****

perjantai 30. marraskuuta 2012

Paholaisen luut - Kathy Reichs

Alkuperäisteos 2012(?) Devil Bones
Sivumäärä 334



Lyhyesti:

Temperance Brennan pääsee jälleen vauhtiin putkimiehen löydettyä vanhan talon hylätystä kellarista jälkiä oudoista rituaaleista. Kellarista löytyy eläinten raatoja, luita.. sekä nuoren tytön irtileikattu pää. Pian lähistöltä löytyy toinenkin päätön ruumis. Ovatko asialla satanistit, wiccat vai kenties itse paholainen?
Kaiken tämän lisäksi Tempe tasapainoilee tunteidensa aallokossa, sillä Ryanista ei kuulu mitään... Ja tytär Katy yrittää saada äitiään sokkotreffeille Charlien, vanhan koulutoverin, kanssa.. 

"Osoitin valon  sanottuun suuntaan. Se poimi näkyviin ruostunutta metallia, punaisia ja keltaisia läikkiä. Jotain kalmankalpeaa, kuin kuolleen ruumiin ihoa. Sitten näin sen. Kallo lepäsi jonkinlaisella matalalla, pyöreällä jalustalla, alaleuka puuttui, otsa näytti merkillisen kirjavalta pienessä valosoikiossa. Keskellä päälakea oli jokin esine. Tuijotin. Tyhjät silmäaukot tuijottivat takaisin"

Mielipide:

Jälleen yksi hyvä teos Reichiltä - ehdottomasti yksi suosikeistani dekkarikirjailijoiden joukossa. Eikä Paholaisen luut ollut pettymys! Tutut hahmot antavat mahdollisuuden tempautua täysin mukaan tarinaan ja tapahtumiin - aikaa ja ajatuksia ei tarvitse käyttää hahmoihin tutustumiseen, tai muistelemiseen, että kukas olikaan kuka.
Ainoastaan siitä voin kritisoida, että välillä kerronta oli hyvin informoivaa - teoriatietoa wiccalaisuudesta tai perustietoja antropologiasta.. Sinällään ihan ok, on hyvä tietää mistä on kyse, mutta välillä olisi tehnyt mieli hypätä muutaman rivin yli ja palata varsinaisiin tapahtumiin.
Pidin silti kirjasta ja tähtiä annan neljä:
****

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Pyhimyksen hauta - Kathy Reichs

Englanninkielinen alkuteos 1999: Death du Jour
Sivumäärä: 550

Lyhyesti omin sanoin:

Antropologi Tempe Brennan on etsimässä 1880-luvulla vaikuttanutta suurta hyväntekijää, sisar Elisabeth Nicoletia haudastaan. Ja hauta löytyy kuin löytyykin, muttei ihan sieltä, mistä piti. Ennen kuin Tempe saa hommansa loppuun nunnien kanssa, paljastuu karmiva joukkomurha Montrealissa. Tempe on mukana useammassa tutkimuksessa, kiirettä riittää ja kamalia asioita tapahtuu. Samaan aikaan Tempen Harry sisar sekaantuu johonkin, mihin ei ehkä kannattaisi..

Mielipide:

"Elisabethin luuranko askarrutti minua. Se, mitä olin huomannut, ei voinut olla totta, mutta kun LaManchekin oli nähnyt saman. Minua poltti halu päästä ratkomaan arvoitusta, mutta seuraavana aamuna histologian laboratorion pöydällä olevat pikkuvauvan luut vaativat huomiotani. Ja koska preparaatit olivat myös valmiit, vietin seuraavat tunnit Pelletierin tapauksen kimpussa."


Kirja oli hyvin mielenkiintoinen ja tapahtumat oli ovelasti punottu yhteen. Elisabeth Nicoletin tapausta sai jännittää loppuun saakka! Mutta toisaalta kun olen lukenut monia muitakin Reichsin kirjoja, niin ihmetyttää kummasti, kuinka Tempe aina joutuu ongelmiin ja selviää niistä. Ok, tämä on vain kirja, mutta kuitenkin. Oli vaara sitten tulipalo, kidnappaus tai jokin muu, niin ehkä kirjailija voisi yrittää keksiä jotain erilaista välillä.
Nopealukuinen perusjännäri. Tähtiä annan kolme:
***

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...