Suostumus - Vanessa Springora

 Ranskakielinen alkuteos  2020 Le Consentement 
WSOY 2021
Suomentanut Lotta Toivanen
Sivumäärä 175
Storytel äänikirja
Kesto 3h 48min
Lukija Sanna Majuri

"Nimeni on V. Jo viisivuotiaana, elämäni neitseellisellä alkutaipaleella, odotan suurta rakkautta. Isät ovat tyttärille suojamuureja. Oma isäni on pelkkä tuulenhenkäys. Fyysistä läsnäoloa selvemmin muistan kylpyhuoneeseen aamulla leviävän vetiverin tuoksun, siellä täällä lojuvat miehiset esineet, solmion, rannekellon, paidan ja Dupont- sytyttimen, tavan pidellä savuketta etu- ja keskisormen välissä kaukana filtteristä ja ironisen puheen, josta ei ikinä tiedä, vitsaileeko hän."

Lyhyesti:

Tositarina 13- vuotiaasta V:stä, joka ajautui suhteeseen viisikymppisen miehen kanssa. 
V:n isä oli pakkomielteinen ja lopulta kovin vähän tyttärensä elämässä mukana. Hyvän isän ja miehen mallia V ei siis lapsuudessaan saanut. V on hyvin imarreltu huomiosta, jota kirjailija G.M hänelle suo ja pian he jo ovatkin salasuhteessa. G väittää ajattelevansa V:n parasta, olevansa tälle opettaja ja pelastaja. Nuori, epävarma tyttö uskoo kaiken ja haluaa miellyttää miestä, jonka uskoo rakastavan itseään. 
Pikkuhiljaa V alkaa ymmärtää joutuneensa hyväksikäytetyksi, mutta jatkuva syyllisyys ja paha olo kalvaa häntä sisältäpäin. Hidas toipuminen alkaa, vaikka G yrittääkin pitää V:n otteessaan vielä vuosienkin jälkeen...

"- Meidän isä sanoi, että se kusipää ja pedofiili. 
Olen toki kuullut sanan ennenkin mutta en ole pannut sille painoa. Nyt se on ensi kertaa satuttaa minua, ensinnäkin koska sillä viitataan rakastamaani mieheen ja tehdään hänestä rikollinen, ja toisekseen kuulen pojan äänensävystä ja halveksunnasta, että hän on heti lokeroinut minut, ei uhriksi vaan rikostoveriksi."

Mielipide:

Herättävää tekstiä. 
Pelkäsin tämän kirjan olevan liian yksityiskohtainen, mutta tämä oli todella upeasti kirjoitettu ja keskittyi enemmänkin hyväksikäytön tuottamiin henkisiin ongelmiin. 
Tuntuu uskomattomalta, että tällainen on joskus ollut jossain ihan ok ja sallittua. Että kukaan ei ole tosissaan puuttunut 13- vuotiaan ja viisikymppisen suhteeseen. Olen jotenkin tyrmistynyt, ettei V:n äitikään vastustanut... Itse äitinä tällainen on varsin kuohuttavaa. 
Ja kuinka kauaskantoiset seuraukset kaikenlaisella hyväksikäytöllä onkaan.. On ihme, että siitä edes voi selviytyä. Ja on todella surullista, kuinka uhrit näkevät itsensä syyllisinä, osallisina. 
Tässä sitä tajuaa, kuinka turvassa itse on elänyt. Kuinka pieniä omat ongelmat voivatkaan olla. Toivon todella, että tästä kirjasta ja aiheesta puhutaan ja ettei tällaista pääsisi tapahtumaan. 
Koskettava tarina. 

4/5

Ketju - Adrian McKinty

 Englanninkielinen alkuteos 2019 The Chain
Otava 2020
Suomentanut Antti Saarilahti
Sivumäärä 398
Kirjasto

"Tyttö selailee Instagram- syötteensä tykkäyksiä istuessaan bussipysäkillä eikä edes huomaa aseistautunutta miestä ennen kuin tämä on jo melkein vieressä. Hän voisi pudottaa koulureppunsa ja juosta suolle. Hän on ketterä kolmetoistavuotias ja tuntee kaikki Plum Islandin suot ja juoksuhiekat. Ilmassa on hieman merestä kohonnutta aamu-usvaa, eikä iso ja kömpelö mies välttämättä uskaltaisi juosta perään. "

Lyhyesti:

Rachelin tytär Kylie siepataan bussipysäkiltä. Rachel saa puhelun, jossa hänelle annetaan ohjeeksi maksaa lunnaat ja siepata jonkun muun lapsi. Kylie vapautetaan vahingoittumattomana, kunhan Rachelin sieppaaman lapsen vanhemmat ovat siepanneet seuraavan uhrin. Näin Rachelista tulee osa Ketjua, josta ei ole ulospääsyä. Hän ei voi kertoa poliisille, sillä Kylien henki on vaarassa. Epätoivoinen Rachel ei voi pyytää apua ex- mieheltään, mutta tämän veli Pete voisi auttaa. Eikö kuka tahansa, lapsensa puolesta pelkäävä äiti, tekisi ihan mitä tahansa saadakseen lapsensa taas turvaan? Tämä ei kuitenkaan riitä Rachelille, hän haluaa päästä Ketjusta kokonaan eroon, sillä se uhkaa pilata hänen ja kaikkien hänen läheistensä elämän. Mikä Ketju oikeastaan on ja kuka sitä pyörittää?

"-Palaan kotiin, Rachel huikkaa Petelle ja livahtaa takakautta rantahietikolle, kun reitti on selvä. Hän haluaisi itkeä, mutta kyyneleet ovat ehtyneet. Hänestä on tullut kova. Kova kuin kivi. Ja taas hän ajattelee, että entinen Rachel on poissa. Hän pyyhki kyyneleensä aikoja sitten ja on nyt aivan toinen ihminen. "

Mielipide:

Paljon kehuttu Ketju.
Etu- ja takakansi pursuaa hehkutusta. 
Olihan tämä ihan hyvä. Idea ainakin oli loistava. Mutta ei tämä minuun tehnyt niin suurta vaikutusta, kuin olisi voinut ennalta odottaa. Nopealukuinen, ihan jännittävä, mutta kevyt ja sujuvasti etenevä. Mutta jotain silti puuttui. Kaikki tapahtui aika helposti. Rachelin hätä ei koskettanut, ei herättänyt kauhistusta. Muutenkin Rachel jäi aika etäiseksi, ainakin minulle. Hän oli liian järkevä. Pidin kuitenkin siitä, että mukaan oli saatu hieman romantiikkaakin. 
Kirjan pahikset, joiden piti olla aika älykkäitä, kompastuivat omaan ylpeyteensä. Heidän taustatarinansa ei myöskään oikein mennyt ihon alle. Mikään ei päässyt yllättämään. 
Eli loistava idea, jonka toteutus jäi hieman pinnalliseksi.
Jos en pahasti narraa, niin tästä on mahdollisesti joskus tulossa elokuva. Se olisi mahtavaa, sillä siihen tässä on aineksia. 

3/5

Anne Frank - Päiväkirja

Äänikirja Storytel
Lukija Saara Lehtonen
Kesto 13h 1min


Lyhyesti:

Anne Frank on 13- vuotias saadessaan päiväkirjan syntymäpäivälahjaksi. Siitä tulee hänen ystävänsä ja hän kutsuu kirjaa Kittyksi. Päiväkirjaansa hän kirjoittaa koulusta, pojista, ystävistään, perheestään. Mutta vuoden 1942 kesänä Anne ja 6 muuta piiloutuvat sotaa ja juutalaisvainoja "salaiseen siipeen", erään toimistorakennuksen piilotettuun osaan. Myöhemmin piilopaikkaan saapuu vielä yksi piileskelijä.
Nämä 8 ihmistä piileskelevät 2 vuoden ajan ja koko tämän ajan Anne kirjoittaa päiväkirjaansa. Hän kertoo muista piileskelijöistä, ristiriidoista, omista tunteistaan ja ajatuksistaan sekä maailman menosta. Hän kirjoittaa mädistä perunoista, luonnon kauneudesta, tulevaisuuden toiveista, kiinnijäämisen pelosta, rakkaudesta, ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, kirjallisuudesta, sodasta... ja paljon muusta.
Vuoden 1944 elokuussa piileskelijät vangitaan ja kuljetetaan keskitysleireille. Anne ja hänen siskonsa Margot menehtyvät keväällä 1945 Bergen-Belsenin keskitysleirillä lavantautiin. Kahdeksasta piileskelijästä henkiin jää vain Annen isä Otto Frank, joka toimitti tyttärensä päiväkirjan julkaistavaksi.

Nyt jostakin muusta: olet jo kauan tiennyt, että minun rakkain toiveeni on tulla sanomalehtinaiseksi ja myöhemmin kuuluisaksi kirjailijattareksi. Jää vielä nähtäväksi, voinko joskus toteuttaa nämä suureelliset (hullut) toiveeni, mutta nyt minulla on kyllä aiheita tarpeeksi. Sodan jälkeen haluan joka tapauksessa julkaista kirjan nimeltä Salainen siipi, onnistuuko se, en tiedä, mutta päiväkirjani on tarkoitettu sitä varten.

Mielipide:

Ihan hävettää tunnustaa, että luen (kuuntelen) tämän kirjan vasta nyt. Olen kuullut ja lukenut siitä paljon, mutta nyt vasta sain aikaiseksi tutustua siihen itse.
Äänikirjana tämä oli ihan ok, Saara Lehtonen sopi lukijaksi hyvin. Hänen äänensä kuulosti nuorelta, olisin voinut kuvitella Annen itsensä tätä lukemaan.
Olin kuvitellut kirjan sisältävän paljon enemmän kauheuksia, mutta loppuunsa kirja oli niin arkinen kuin niissä olosuhteissa on voinut olla. Vaikka ympärillä mellastaa sota, Anne kirjoittaa ihastuksestaan, suhteestaan äitiinsä ja omasta yksinäisyydestään. Tuntuu hurjalta kuvitella, millaista olisi joutua kahdeksi vuodeksi lukituksi sisään ja kaikkea täytyisi varoa. Huh.
Annen tekstit ovat toiveikkaita. Vaikka ympärillä putoilee pommeja, hän toivoo pääsevänsä taas kouluun. Vaikka tuhansia juutalaisia vangitaan ja tapetaan, Anne kirjoittaa tulevaisuudestaan ja haaveistaan.
Vaikka kirja oli paikoin tylsä ja itseään toistava, sekä Anne ärsyttävän leuhka ja nenäkäs tämä oli hieno ja silmiä avaava lukukokemus. Tuntuu toisaalta kurjalta arvostella tätä kirjaa, onhan se jonkun toisen, joskus elossa olleen ja kauheuksia kokeneen ihmisen päiväkirja. Tässä on kirja, joka jää mieleen kummittelemaan.
4/5