Valta - Emma Uusihakala

 Books On Demand 2022
Sivumäärä 247
Arvostelukappale

"Kipu säväytti ja veren maku ehti jo suuhunkin. Olavi painoi etusormensa varovasti turvonneelle huulelleen ja katsoi sitä sitten. Sormi oli värjäytynyt punaiseksi. Silmäkulmaa, johon toinen isku oli osunut, kolotti. Hemmetti. Ainakaan hän ei ollut saanut mitä tuli hakemaan, siitä Olavi oli pitänyt huolen."

Vanhempi rikoskonstaapeli Irina Pärn sekä rikosylikonstaapeli Petteri Marttila saavat tutkittavakseen geneetikko Olavi Heikkisen murhan. Tapaus osoittautuu haastavaksi. 
Olavin työpaikalla oli ennen murhaa käynyt raivoava mies, jonka henkilöllisyyttä on vaikea saada selville. Lisäksi selviää, että Olavi on omien töidensä lisäksi työstänyt salaista projektia. Saadakseen projektista selvää, Irina pyytää apua lääkärituttavaltaan Anna Koskelta. Irina ja Anna joutuvat vaaraan tutkiessaan tapausta omin päin.
Olavin salaisuus paljastuu huolestuttavaksi ja vaaralliseksi ja sillä olisi toteutuessaan valta muuttaa koko ihmiskuntaa. 
Tutkimusten edetessä Irina uppoutuu työhönsä tiiviisti ja hän alkaa uupua. Öisin häntä vainoavat kamalat painajaiset, jotka ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja. Miksi ne palasivat juuri nyt? 

" Irina katsoi taas tutkimusta, sivua, joka oli avonaisena hänen edessään. Oivallus hänen ja Olavin samankaltaisuudesta ei auttanut häntä ymmärtämään sitä kuitenkaan yhtään paremmin. Hän tiesi, että tähän tarvittaisiin asiantuntijaa. Jotakuta, joka tietäisi näistä asioista, mutta kuka se olisi..."

Valta on itsenäinen jatko-osa Uusihakalan Ei voi korjata- teokselle. 
Jäin kaipaamaan Ei voi korjata- kirjassa poliiseille syvempää taustaa ja tässäpä sitä oli nyt tarjolla. Irina ja Petteri olivat työlleen omistautuneita, suht tavallisia päähenkilöitä, mutta kuitenkin persoonallisia. Irinan menneisyydestä paljastui monenlaisia mielenkiintoisia ja surullisia asioita ja Petterinkin komean pojan kuoren alta löytyi mukava tyyppi. 
Oli mukava lukea myös Annan kuulumisia, joka oli siis edellisen kirjan päähenkilö. 
Kirja ei ollut kovin jännittävä tai vauhdikas, mutta kiinnostava kyllä. Pidän kovasti kirjoista, joissa uskalletaan kehitellä uudenlaisia uhkakuvia ihmisille, maailmalle ja tulevaisuudelle. 
Loppuratkaisu ei ollut kovin yllättävä, ehkä jopa hieman liian helppo. Olisin kaivannut siihen vielä jonkin yllättävän käännekohdan tai paljastuksen. 
Tämä oli kuitenkin oikein mukava lukukokemus, helppolukuinen ja sujuvasti etenevä kokonaisuus. Tarinaan oli helppo uppoutua ja tietyt koukut houkuttelivat jatkamaan lukemista. 

4/5

Kalman kevät - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2020
Björk- sarja osa 7
Sivumäärä 351
Storytel äänikirja
Kesto 11h 3min
Lukija Jaakko Ohtonen

"Ikkunanpielissä oli aamulla taas jäätä. Miten kauan mahtaa kestää, että tuuli kääntyy länteen päin, hän miettii, kun pukee päälleen pitkän palttoon. Meren rannalla kun asutaan, tuuli viiltää kuin puukko. Se tulee suoraan Siperian aroilta. Siperia. Omsk. "

Karl Axl Björkiä tarvitaan taas, tällä kertaa jahtaamaan aavetta. 
Björkin ystävätär Iida pyytää Björkin apua. Opiskelija Matilda Kivikarin eno on kuollut tapaturmaisesti ja Matilda epäilee että kummituksella on ollut osuutta asiaan. Björk itse ei usko kummituksiin, mutta suostuu kuitenkin tutkimaan tapausta. Varsin pian hän saa selville, ettei kuolema ollutkaan tapaturmainen - vaan murha. 
Tutkinta paljastaa salaisuuksia menneisyydestä - eno on saanut 30 vuotta sitten aviottoman lapsen venäläisen naisen kanssa ja nyt tuo lapsi on ilmaantunut hautajaisiin ja testamenttia kuulemaan. Onko hän todella se, joka hän väittää olevansa?
Tutkimustensa lisäksi Björk hoitaa huolella päivätyönsä setänsä yrityksessä. Lisäksi hänen on tehtävä vaikea päätös rakkausrintamalla - haluaako hän jatkaa poikamieselämäänsä vai kihlautua vihdoinkin. Ja jos kihlautuu, niin kuka onkaan hänen sydämensä valittu?

"Björk laski telefoonin kuulokkeen paikalleen ja palasi mietteissään pöytänsä ääreen. Tavallaan oli hyvä, että Martti sivuutti kummituksen. Se salli Björkin edetä omaa reittiään rikoksen tutkimisessa. "

Oikein hyvä!
Sarja jatkuu tasaiseen hyvään tahtiinsa, aina kuitenkin jotain uutta mukanaan tuoden. Nautin tämän sarjan kuuntelemisesta kovasti. 
Ainoa miinus lukijan vaihtumisesta. Useimmat aiemmista kirjoista on lukenut Aku Laitinen ja olen mieltänyt hänet Björkin ääneksi. Ei Ohtosenkaan lukemisessa mitään vikaa ollut, mutta hänen äänensä ei vain ollut Björkin - jos hoksaatte mitä tarkoitan. 
Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Björkin lemmenkuviot saivat viimeinkin vaihtelua ja edistystä, mutta en olisi arvannut sen etenevän aivan näin. Veikkaan kylläkin, että jotain erikoista tulee vielä tapahtumaan ennen kuin Björk todella saa onnensa. 
Tykkäsin. 

4/5

Exitus - Ensimmäinen kuolema - Toni Aho

 Atrain& Nord 2017
Sivumäärä 378
Exitus osa 1
Storytel äänikirja
Kesto 5h 34min
Lukija Hanna Saari

Nuori lääkärikandi Milla Vartiainen saa kesätyöpaikan pienen Nälviän kunnan terveyskeskuksesta. Työ on rankkaa, eikä asiaa helpota lainkaan koppava seniorikollega joka neuvomisen sijaan lyttää Millan toimintaa. 
Myös Millan henkilökohtaisessa elämässä kuohuu; Milla on mielenterveyskuntoutuja, jolla on takanaan rankka osastojakso. Terapia kaksi kertaa viikossa auttaa, mutta entisen poikaystävän paluu sekä kovasti alkoholiin menevän äidin arvostelu ottaa koville. 
Kun työpaikalla sitten sattuu kuolemantapaus, joka ei voi Millan mielestä olla luonnollinen, on vyyhti valmis. Onko uravalinta sittenkään järkevä?

 Otin tämän kuunteluun lähinnä kirjan pituuden (lyhyyden) vuoksi. Nopeasti kuunneltu, mutta tarina jäi tosiaan aivan kesken ja sarjaan on vielä kaksi osaa.
Pidin kirjassa siitä, että siinä oli paljon teoriaa ja tietoa ja asiat oli selitetty selkeästi. Ehkä paikoin vähempikin olisi riittänyt, mutta tietyissä kohdissa se vain lisäsi mielenkiintoa. 
Tämä ensimmäinen osa ei muutoin tehnyt sen suurempaa vaikutusta, tavalliset henkilöhahmot, hippunen jännitystä, tarkkoja lääketieteellisiä kuvauksia. Kuitenkin pieni koukku jäi ja olen jo aloittanut sarjan toisen osan kuuntelun. Minua ehkä eniten kiinnostaa päähenkilö Millan mielenterveysongelmat ja se, pystyykö tähän lopulta luottamaan. 

3/5

Kirkkopuiston rakastavaiset - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2019
Björk- sarja osa 6
Sivumäärä 319
Storytel äänikirja
Kesto 8h 51min
Lukija Aku Laitinen

"Odotus tuntui kestävän iäisyyden, vaikka kelloon katsoessa aikaa ei kulunut kun puoli tuntia. Hän käveli katua edestakaisin, jotta pysyisi lämpimänä. Hän halusi myös välttää törmäämästä väärään ihmiseen. Viimein hän näki, että jalkakäytävälle ilmestyi nainen, jonka solakka varsi oli kätketty pitkään ja paksuun turkisreunaiseen talvitakkiin."

Karl Axel Björk on palannut Berliinin matkaltaan mieli synkkänä. Hän näki ja koki siellä kauheita asioita ja ikävä Katjaa kohtaan on suunnaton. 
Työt hänen setänsä sähköfirmassa pitävät hänet kuitenkin kiireisenä ja hän saakin apulaisjohtajan paikan. 
Kirkkopuistosta löytyy kuollut nuoripari ja tapaus näyttää murha-itsemurhalta. Tytön perhe ei halua asiaa tutkittavan tarkemmin, mutta Björk haistaa tapauksessa palaneen käryä. 
Björk saa selville, että tyttö tiesi aivan liikaa ja johtolangat vievät epäilykset korkealle tasolle. Onko Björkin edes mahdollista kerätä riittävästi todisteita ja saattaa oikeat syylliset telkien taakse?

"Minä tosissani uskon, että joku tappoi heidät molemmat, ja selkäpiitäni karmii, kun mietin, kuka on voinut tehdä niin hirviömäisen teos. Björk nyökkäsi. 
- Aivan. Kaksi nuorta elämänsä alussa. Se on minustakin hirveätä. Ja siksi tahdon selvittää syyllisen."

Sarja jatkaa tasaisen hyvää tahtiaan. 
Kyllä oli taas jännittäviä juonenkäänteitä ja salaisen karmiva juoni. Huh. Kirja myös jäi melko jännittävään kohtaan, ihan kaikkea ei saatu loppuun ja jään jännityksellä odottamaan miten tarina tästä etenee. 
Kirjan henkilöt ovat edelleen miellyttäviä ja mielenkiintoisia. Björkin naiskuviot eivät ole vieläkään edenneet, alkuun minua tympi tämän kohdan jumittaminen, mutta nyt olen jotenkin tyytyväinen, ettei hän ole valinnut (vielä) ketään. 
Minulla ei oikein ole mitään uutta sanottavaa. Loistava sarja, jota aion lukea lisää :)

4/5

Ikkunapaikka 7A - Sebastian Fitzek

 Saksankielinen alkuteos 2017 Flugangst 7A
Bazar 2021
Suomentanut Heli Naski
Sivumäärä 412
Kirjasto

"Milloin voimme kuulustella epäiltyä? Tohtori Martin Roth teki lähtöä Park- klinikan neurologian teho-osastolle mutta kääntyi vielä katsomaan murharyhmän ylikomisariota, joka oli aivan tosissaan kehdannut esittää hänelle tämän naurettavan kysymyksen."

Psykiatri Mats Krüger kärsii vakavasta lentopelosta, mutta on silti noussut yli 13 tuntia kestävälle lennolle tyttärensä vuoksi. Hän on varalta varannut useamman paikan koneesta, etenkin paikan 7A joka on putoamistilanteessa varma kuolemanpaikka, aikeenaan jättää ne tyhjiksi. Näin hän uskoo lennon sujuvan ongelmitta. 
Koneen noustua ilmaan Mats saa kuitenkin kammottavan puhelun - hänen raskaana oleva tyttärensä on siepattu ja ellei hän noudata ohjeita ja saa konetta putoamaan, tytär kuolee. Koneessa työskentelee yksi hänen vanhoista potilaistaan ja hänen tehtävään on avata vanhat traumat. Traumojen avulla tämä entinen potilas on avain koneen pudotukseen. Mats saa selville jotain, joka muuttaa hänen käsityksensä entisestä potilaastaan täysin. 
Kykeneekö Mats tappamaan koneellisen ihmisiä tyttärensä vuoksi? 

"Jos Kajan psyyke oli World Trade Centerin pohjoistorni, silloin video oli se lentokone, joka suuntasi suoraan hänen sisimpäänsä. Kajan tarvitsi vain nähdä se. Voi perkele, Kiristäjä oli oikeassa. Se tuhoaisi Kajan. Ja muuttaisi kaiken, Kaiken. "

Tämän kirjan aloittaminen oli minulle jostain syystä todella vaikeaa. 
Pidin Fitzekin Potilaasta paljon, enkä siten ymmärrä miksi tähän tarttuminen ei napannut. Kuitenkin, kun vihdoin sain kirjan aloitettua ja luettua pari ensimmäistä lukua, olin aivan myyty. Luin kirjan kahdessa päivässä, uppouduin tarinaan ja pohdin sitä silloinkin, kun en voinut lukea. 
Tällaiset mielen syövereihin uppoutuvat teokset ovat aina kiehtoneet minua, ja tätäkin lukiessa oli välillä olo, ettei tiennyt mihin ja kehen luottaa. Juonenkäänteet olivat yllättäviä ja koukuttavia, eikä niiden paljastamista pitkitetty liikaa. 
Lentokone tapahtumapaikkana oli minulle uusi ja se kiehtoi myös. Paljon tapahtui myös maan kamaralla ja ahdistava tunnelma oli molemmissa. Matsin tyttären sieppaus oli aika kauhistuttava, muutoin kirja ei ollut liian raaka tai kamala. 
Psykologisten trillereiden ystäville loistava kirja. 

4/5

Osasto 73 - Sofie Sarenbrant

 Ruotsinkielinen alkuteos 2015 Avdelning 73
WSOY 2019
Suomentanut Annamari Typpö
Sivuja 397
Kirjasto

"Tuntematon nainen ottaa vauvan syliinsä ja häipyy. Emma Sköld ehtii hämärästi erottaa loittonevan selän, sitten hetki on ohi. Vasta muutaman sekunnin kuluttua hän tajuaa, mitä juuri tapahtui. Kylmät väreet kulkevat Emman selkäpiitä pitkin, kun hän ymmärtää, mitä on menettämässä. "

Rikostarkastaja Emma Sköld on joutunut ratsastusonnettomuuteen ja herää koomasta viisi kuukautta myöhemmin. Muistin alettua palailla, hän on varma että onnettomuuteen liittyy jotain epämääräistä. 
Emman avopuoliso Kristoffer käyttäytyy omituisesti Emman herättyä. Hän ei halua paljastaa, että hänen entinen tyttöystävänsä on pitänyt Emman ja Kristofferin lapsesta huolta Emman onnettomuuden jälkeen. Pian mieskin alkaa huomata, että Hillevi viihtyy hieman liian hyvin roolissaan Ineksen hoitajana. 
Emma pyytää apua kollegaltaan Nyhleniltä onnettomuuden selvittelyyn. Nyhlen puolestaan tarvitsee apua toisen tapauksen kanssa, jossa faktat eivät täsmää. 
Sairaalan kuvittelisi olevan turvallinen paikka, mutta osastolla 73 voi tapahtua mitä tahansa... 

"Tehtävä on tuomittu epäonnistumaan. Toisaalta hän ei pysty kieltämään Emmalta tätä pientä palvelusta, kun tämä katsoo häntä niin anovasti. Ei etenkään nyt, kun Emma ei voi itse tehdä mitään. Hänellä ei ole vaihtoehtoja."

Tämä on toinen Sarenbrantin kirja, jonka luin. 
Kirja oli ihan viihdyttävä, nopealukuinen. Juonikin ihan vetävä ja sujuva, mutta ei kovin yllättävä. 
Kirjan henkilöt olivat mukavia ja tavallisia, mutta itse en pitänyt siitä että kertojia oli niin monta. Kun jokainen henkilö kertoi vuorollaan omia kokemuksiaan, asiat ja tapahtumat paljastuivat todella nopeasti, eikä mikään jäänyt salaiseksi tai yllättäväksi. 
Sairaala tapahtumapaikkana on aina mielenkiintoinen ja tarina ei ollut tylsä, vaikka päähenkilö makasikin liikkumattomana vuoteella. 
Sanoisin, että ok, mutta ei erityinen, 

3/5

Kuka kuolleista palaa - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2016
Björk- sarja osa 3
Sivumäärä 348
Storytel äänikirja
Kesto 11h 9min
Lukija Aku Laitinen

"Hän keinotteli itsensä sisään pihoja erottavan aidan aukosta ja päätyi aukealle, jolla kasvoi ruohotupaksia. Alue jäi syvään varjoon, ja hän siristeli silmiään, ettei olisi kompastellut hämärässä. Tähän asti kaikki oli mennyt juuri kuten oli luvattu. "

Vuoden 1921 loppukesällä Helsinkiä vaivaa tuhopolttojen sarja. Tulipaloista vihjeeksi jää vain ovenpieleen jätetty hevosenkenkä. 
Eräästä teollisuusrakennuksesta löydetään lopulta ruumis ja hänen epäillään olevan kyseisen laivanvarustamon konttoripäällikkö. Kaikki ei kuitenkaan täsmää ja nokkelan Karl Axel Björkin apua tarvitaan. Yhdessä poliisiystävänsä Martin kanssa he jakavat tietoja ja selvittelevät tuhopolttoja ja kuolemantapausta. 
Tämän lisäksi Björk etsii todisteita pahamaineista Vahanaamaa vastaan. Vahanaama on vangittuna, mutta ilman todisteita ja todistajia, hän päätyy vapaalle jalalle. Onnistuuko Björk löytämään jotain miestä vastaan, vai vaikenevatko kaikki pelon vallassa?
Henkilökohtaista elämää kuohuttavat naisihmiset Björkin liehitellessä sekä Idaa että Lisbetiä, mutta sitoutuminen ei vielä tunnu oikealta. Palavat tunteet kaksoisagentti Katjaa kohtaan sekoittavat myös pakkaa. Elämää vaikeuttaa myös Siperiasta palaava isä, jonka Björk luuli ja toivoi jo kuolleen.

"Björk hyvästeli Esterin ja jatkoi matkaansa synkissä mietteissä. Isä näännyttäisi äidin. Niin oli käynyt ennenkin, mutta nyt äiti oli vanhempi ja hauraampi. Tapanin kuolema oli vienyt häneltä elämänhalun. Mitä voisi tehdä ilman että sotkee itseänsä samaan soppaan?"

Nautin kovasti kolmannesta Björk- kirjasta. 
Tutut hahmot ja tapahtumat palailivat pikkuhiljaa mieleen kirjan edetessä ja uusia jännittäviä käänteitä oli edessä. 
Sarjan kirjat on kirjoitettu sujuvasti ja vetävästi ja ne imaisevat mukaansa. Myös tämä Kuka kuolleista palaa oli oikein koukuttava ja viihdyttävä teos. Kuljin Björkin mukana Helsingin katuja ja etsin vihjeitä tekijöistä. Kirja toimi äänikirjana hyvin ja aion kuunnella muutkin sarjan kirjat äänikirjoina. 
Kirjan henkilöt olivat edelleen oikein miellyttäviä. Björkin naiskuviot toistivat tässä hieman samaa kaavaa kuin edellisessä, eli eivät edenneet suuntaan eivätkä toiseen. Isän paluu puolestaan kuohutti myös omaa mieltäni ja olin vihainen Björkin puolesta - kirja siis herätti tunteita, mikä on aina plussaa. 
Jäin ihan koukkuun ja haluan kuunnella seuraavan osan, Koston kukat, mahdollisimman pian. 

4/5

Vaarallinen suojelija - Tess Gerritsen

 HarperCollins Nordic 2017 
Suomentanut Viivi Vainonen
Storytel äänikirja
Kesto  6h 30
Lukija Elina Ylisuvanto

"Oksat piiskasivat miehen kasvoja ja hänen sydämensä hakkasi niin, että hän tunsi pakahtuvansa, mutta hän ei voinut pysähtyä. Takaa-ajaja saavutti häntä jo, ja hän pystyi miltei kuvittelemaan, miten luoti halkoi yötä ja iskeytyi hänen selkäänsä. Ehkä niin oli jo käynyt. Ehkä hän jätti jälkeensä verivanan mutta ei peloltaan tuntenut mitään paitsi kiihkeää halua elää."

Lyhyesti:

Cathy on matkalla ystävänsä luo lomalle, kun hän sattumalta törmää haavoittuneeseen mieheen. Hän vie miehen sairaalaan, mutta jokin miehessä jää kaihertamaan hänen mieltään. 
Mies on Victor Holland, biokemisti, joka on saanut tietoonsa vaarallisen salaisuuden. Mies on pakomatkalla, sillä hän haluaa paljastaa Viratek- nimisen yhtiön laittoman kokeen. Yhtiön johto ei tietenkään halua, että koe paljastuu ja siksi Victor onkin tappolistalla. 
Cathy joutuu myös vaaraan ja Victor päättää suojella häntä. Ajojahdin aikana Victor ja Cathy kiintyvät toisiinsa, mutta onko tällaisella suhteella tulevaisuutta?

"Hän painautui Victoria vasten. Tuntui hyvältä olla suojeltu. Victorin paita tuntui karhealta hänen ihoaan vasten. Victor hengitti hänen hiuksiinsa, kuiskaili sanoja, jotka oli tarkoitettu toiselle, suuteli hänen päälakeaan. Victor painoi kätensä hänen poskilleen ja suuteli häntä kiihkeästi. Niin kiihkeästi, että se herätti Cathyssä nälän. "

Mielipide:

Helppo, nopsakka, kevyt kuunneltava. 
Ei mitenkään säväyttävä, vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteita olikin. Viratek ja sen laittomat kokeet olivat mielenkiintoisia, niistä olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Cathyn ja Victorin romantiikka sen sijaan ei oikein uponnut. Liikaa uhrautuvaisuutta ja toisen puolesta päättämistä. 
Vauhdikas tarina, joka oli yritetty ladata täyteen tunnetta. 
Tällainen keskiverto romantiikka/dekkari (harlequin), joka tuli kuunneltua, mutta tuskin jää mieleen. Ei huono, muttei huippukaan. 

3/5

Potilas - Sebastian Fitzek

 Saksankielinen alkuteos 2018 Der Insasse
Bazar 2021
Suomentanut Heli Naski
Sivuja 383
Kirjasto 

"Miksi täällä on näin kylmä? Alhaalla oli aivan liian kylmä siihen nähden, että Myriam astui juuri helvettiin. Ikkunattoman kellarikopin kosteista tiiliseinistä tuli mieleen musta karsta tupakoitsijan keuhkoputkissa."

Lyhyesti:

6- vuotias Max on menossa näyttämään rakentamaansa lego- alusta naapurin tytölle, kun hän katoaa. Syylliseksi epäillään murhaajaa, Guido Tramnitzia, joka on juuri saatu kiinni kahden muun ihmisen tappamisesta. Mies kuitenkin vaikenee, eikä johtolankoja ole. Tramnitz istuu tuomiotaan psykiatrisessa vankisairaalassa. 
Maxin isä Till ei suostu hyväksymään poikansa katoamista. Hän haluaa saada asiat päätökseen, tavalla tai toisella. Hän saa hullun ajatuksen ja poliisilankonsa avustuksella soluttautuu samaan sairaalaan Tramnitzin kanssa, toisen ihmisen identiteetillä 
Till yrittää päästä lähelle murhaajaa saadakseen selville, mitä Maxille oikeasti tapahtui. Sairaalassa ei kuitenkaan ole ollenkaan turvallista ja Till saa heti itselleen yllättäviä vihollisia... 

"Tramnitz napautti sormellaan kohtaa, josta tahtoi Tillin aloittavan, ja painoi päiväkirjan hänen käsiinsä. - Sanoit itse, ettet pystynyt vastustamaan Max Berkhoffin tarinaa. Lue sitten. Olen iutelias kuulemaan, mitä sanot viimeisistä tunneista, jotka sain viettää sen pikku vintiön kanssa."

Mielipide:

Vetävä, nopea, kiehtova trilleri. 
Helppolukuinen, mutta kuitenkin arvaamaton. Tarina eteni sujuvasti ja sopivan nopeasti. Odotin ehkä jotain hieman enemmän, mutta oli tämä ihan hyvä näinkin. 
Mielen sairaudet ja mielisairaalat ovat aina kiehtovia tapahtumapaikkoja kirjalle kuin kirjalle. Sukellus ihmismieleen ja sen arvaamattomuuteen kiinnostaa kovasti ja saa aina epäilemään kaikkea ja kaikkia. Välillä tarina tuntuu liian epäuskottavalta, mutta älkää takertuko siihen, kaikki selviää lopussa. 
Henkilöt ovat mielenkiintoisia (hurmaava Tramnitz, äkkipikainen Till jne.), sopivan yksinkertaisesti luotuja, mutta kuitenkin monimutkaisia. 
Olen lukenut monia arvioita Potilaasta ja sen on kerrottu olevan hyvin raaka ja väkivaltainen. Itse en kiinnittänyt tähän erityistä huomiota - olenkohan sitten lukenut jo niin paljon raakaa kirjallisuutta, ettei se enää hetkauta minua suuntaan tai toiseen? Tai kuten itse haluan ajatella, osaan pitää lukemaani fiktiona ja siksi se ei tunnu niin kamalalta?
No mutta kuitenkin, ehkä siis pieni varoituksen sana herkille lukijoille - kyllä tässä sattuu ja tapahtuu väkivaltaisuuksia. Niin aikuisille kuin lapsillekin. 
Fitzekiltä on tulossa ainakin kaksi uutta suomennettua teosta tämän vuoden puolella. Voi olla, että tartun niihinkin. 

4/5

Käärmeitten kesä - Virpi Hämeen-Anttila

 Otava 2016
Björk- sarja - osa 2
Sivuja 363
Storytel äänikirja
Kesto 11h 23min
Lukija Aku Laitinen

"Hän vilkaisi kelloa seinällä. Kymmentä yli yksi. Aikaa ei ollut paljon, mutta hän tahtoi varmistaa että työ oli saatettu loppuun. Ei, ei vieläkään. Hän katseli kun sohvalla makaava nainen nousi vaivalla istumaan. Nainen laski molemmat jalkansa lattialle, taipui kaksin kerroin kuin mato jota tökkäistään tikulla ja piteli päätään kämmenien välissä. "

Lyhyesti:

On vuosi 1921, Helsingissä. Karl Axel Björk työskentelee kuumeisesti ministeriössä, mutta tekee myös salapoliisin hommia. Lähinnä harrastemielessä. 
Hän saa tehtäväkseen tutkia kuolleen leskirouvan tapausta. Testamentti on erilainen kun oletettiin ja rouvan terveydentila oli aina ollut hyvä - yht'äkkinen sydänkohtaus kuulosti omituiselta. 
Selviää, että Alina Jegoroff on myrkytetty ja tapauksia on useampi. Björk saa avukseen poliisin ja ystävänsä Martin ja yhdessä he jahtaavat Käärmeeksi kutsuttua myrkyttäjää. 
Suomessa syttyy myös ulkopoliittinen skandaali, jossa hallitus, armeija ja suojeluskuntajärjestö taistelevat kukin arvovallastaan koko ajan kovenevin panoksin. Björkin vanhat viholliset Valaveljet eivät myöskään lepää, vaan käyvät hänen kimppuunsa odottamattomilla aseilla.
Björkin henkilökohtaisessa elämässäkin kuohuu - hän pohtii mahdollista parisuhdetta kahden naisen välillä, mutta haikailee samalla kuumaa, intohimoista, mutta mahdotonta suhdetta kolmanteen naiseen. 
Miten veitsenterävä Björk voi selvittää tämän kaiken?

Mielipide:

Björk- sarjan toinen osa oli minusta vetävämpi ja jännittävämpi kuin ensimmäinen. 
Myrkyttäjän selvittäminen oli mielenkiintoista, vauhdikasta ja Björk joutui mukaan melkoisiin selkkauksiin. Kirjan henkilöt ovat mukavia, erityisesti pidän tietysti Björkistä ja tässä kirjassa yhdeksi suosikeistani nousi Björkin uusi apupoika Frans. 
Myös Björkin henkilökohtaisen elämän seuraaminen oli mielenkiintoista ja tapahtumarikasta. 
Virpi Hämeen-Anttilan kirjoissa pidän paljon myös hänen tavastaan saada historia ja paikat elämään. Hän osaa kuvata niin hienosti ympäristöä, että voisin kuvitella kulkevani siellä oikeasti. Hän on tehnyt valtavasti taustatyötä kirjojansa varten. 
Björk- sarja toimii loistavasti äänikirjana, pidän Aku Laitisen tyylistä lukea. Se sopii näihin kirjoihin loistavasti. Jatkan sarjaa ehdottomasti jossain vaiheessa. 

4/5

Synkän metsän siimeksessä - Ruth Ware

Englanninkielinen alkuteos 2015 In the Dark, Dark Wood

Otava 2017

Suomentanut Oona Nyström

Sivuja 363

Kirjasto

"Minä juoksen. Juoksen läpi kuun valaiseman metsän. Oksat repivät vaatteitani, ja olen kompastua lumen taivuttamiin sananjalkoihin. Karhunvatukkapensaat riipivät käsiäni. Hengitys raastaa kurkkua. Sattuu. Joka paikkaan. Mutta tämän minä osaan. Minä juoksen. Tähän minä pystyn. "

Lyhyesti:

Nora on kirjailija, joka viihtyy omillaan. Hänen päivänsä rytmittyvät kirjoittamisen ja juoksulenkkien ympärille. 

Mutta eräänä päivänä hän saa sähköpostiinsa polttarikutsun. Polttarit ovat hänen nuoruuden ystävälleen, jota hän ei ole nähnyt kymmenen vuoteen. Hän on vähällä poistaa koko viestin, mutta lopulta, jostain syystä, hän päättää osallistua. Miksi hänet on kutsuttu? Hän ei ole saanut edes kutsua häihin, eikä edes tiedä, kenen kanssa Clare on menossa naimisiin. 

Polttarit järjestetään modernissa lasitalossa synkän metsän keskellä, kaukana kaikesta. Juhliin osallistuu Noran lisäksi vain 5 muuta, joista hän ei tunne puoliakaan. 

Juhlat menevät kuitenkin pahasti pieleen ja Nora herää sairaalasta muistinsa menettäneenä. Hänen huoneensa ovella seisoo poliisi. Joku on kuollut, murhattu. 

Noran muisti palautuu pätkittäin. Voiko murhaaja olla hän itse?

"Aivot eivät aina muista kaikkea oikein. Ne sepittävät tarinoita. Ne paikkaavat aukot ja naamioivat tarinat muistoiksi. Minun täytyy yrittää saada tosiasiat selville. En kuitenkaan tiedä, muistanko sen, mitä tapahtui vai sen, mitä haluaisin tapahtuneen. Olen kirjailija. Valehtelen ammatikseni. Joskus on vaikea lopettaa, eikö vain? "

Mielipide:

Neljäs lukemani kirja Ruth Warelta. Tämä on ensimmäinen hänen suomennetuista teoksistaan. 

Pidin tästäkin kovasti, kuten muistakin kirjailijan kirjoista. 

Tämä oli mukavan nopealukuinen ja jännittävä, mutta ei niin pelottava kuin mitä kansilehden arvosteluissa mainitaan. 

Pidin henkilöistä jälleen paljon, tosin Noran käytös tuntui ajoittain ylireagoinnilta (varsinkin, kun ei vielä tiennyt, mistä oli kyse. Ja senkin jälkeen, hieman ylireagointia). Skitso Flo, täydellinen Clare,  leuhka Tom ja kylmä Nina. Kaikki olivat epäilyttäviä. 

Pidin kovasti Waren luomasta ympäristöstä, mutta ehkä siihen olisin kaivannut vielä jotain lisää. Lisää synkkyyttä, lisää jännitystä. 

Mutta kuitenkin, kaikinpuolin viihdyttävä ja koukuttava lukukokemus. Pakko ahmia loppuun, pakko saada tietää loppuratkaisu. Hyvän dekkarin merkki. 

4/5

Katkeamispiste - Belinda Bauer

Englanninkielinen alkuteos 2018 Snap

Karisto 2020

Suomentanut Annukka Kolehmainen

Sivumäärä 360

Kirjasto

"Autossa oli niin kuuma, että penkitkin lemusivat siltä kuin ne kohta sulaisivat. Jackilla oli sortsit, ja aina kun hän liikautti jalkojaan, kuulosti siltä kuin hän olisi repinyt teippiä. Ikkunat olivat auki, mutta ilma ei värähtänytkään; vain ympärillä surraavat pikkuötökät rapisivat kuin kuiva paperi. Heidän yllään riippui yksi ainoa pilvenriekale, ja näkymätön suihkukone piirsi liituviivaa kirkkaansinisen taivaan poikki."

Lyhyesti:

Vanha toyota hajoaa tienpientareelle. Raskaana oleva nainen lähtee soittamaan apua, jättäen 3 muuta lastaan autoon odottamaan. Äiti ei koskaan palaa. Kukaan ei pysähdy auttamaan. 

Lapsista vanhin, Jack, jää vastuuseen sisaruksistaan. Kuluu kolme vuotta. Äidin murha on edelleen ratkaisematta. Isä on häipynyt vuosi sitten. Talo täyttyy sanomalehdistä ja hiirten jätöksista. Jackin pienin sisko lukee, leikkaa nurmikkoa ja kaivaa matoja maasta. Vanhempi sisko on vajonnut suruun ja hulluuteen ja piiloutuu lehtien sekaan. Ja Jackin täytyy pitää kaikki kunnossa, koska äiti sanoi niin. 

Äreä rikosylikomisario John Marvel joutuu murhien sijasta ratkomaan asuntomurtojen vyyhtiä. Kultakutriksi nimetty varas syö ruuat kaapeista ja nukkuu toisten vuoteissa. Hän on ovela, eikä jää kiinni edes ansaksi viritettyyn, kameravalvottuun taloon. Hän jää kiinni, kun hän itse niin haluaa... Selviää, että kolmen vuoden takaisen murhan ja asuntomurtojen välillä on yllättävä yhteys ja apu rikosten selvittämiseen löytyy yllättävän läheltä. 

"Tänne hän oli kuitenkin päätynyt. Maanpakoon kynänpyörittäjien takia, jotka eivät tajunneet, että murhatapauksissa oli toisinaan joustettava säänöistä napatakseen syyllisen. Toisinaan katkeamispisteeseen saakka. Ja toisinaan syyllistä ei sittenkään saatu napattua. Se oli raaka totuus. Kaikki näyttivät kuitenkin vieraantuneen todellisuudesta - jopa poliisi."

Mielipide:

Belinda Bauer ei petä. 

Jälleen uusi, mukaansatempaava rikosjännäri jota on vain pakko ahmia eteenpäin. 

Pidin jälleen paljon kirjan henkilöistä. John Marvel olikin jo ennestään tuttu, mutta erityisesti pidin Jackista, hänen pikkusiskostaan Merrystä sekä naapurin rouvasta. 

Kirja sai minut hieman surulliseksi, sillä se kuvasi hienosti sitä, kun kukaan ei välitä ja suljetaan silmät ympärillä tapahtuvista asioista. Kirjassa kukaan ei pysähtynyt auttamaan vilkkaan autotien reunalla kulkevia lapsia, kukaan ei kiinnittänyt huomiota ilman isää liikkuviin ja asuviin lapsiin, jotka eivät käyneet edes koulussa. Eihän asia kenellekään kuulu. 

Kirjan rikokset eivät olleet erityisen erikoisia, mutta niistä huomasi hienosti sen, miten pienikin lipsahdus voi vaikuttaa suuresti. Pienestä valheesta tulee iso. 

Helppo ja nopealukuinen. Tykkäsin.

4/5

Pinnan alla - Viveca Sten

Ruotsinkielinen alkuteos I grunden utan skuld 2010
WSOY 2014
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivuja 352
(Bon- pokkari omasta hyllystä)

"Marianne seisahtui eteiseen. Kengät olivat sikin sokin. Vaistomaisesti hän kumartui ja järjesti ne siististi vierekkäin. Sitten hän tuijotti riviä, josta Linan vaaleat Timberlandit puuttuivat. Tyhjä kohta pelotti. Miksei Lina ollut tullut illalla kotiin?"

Lyhyesti:

Nuori Lina katoaa turvallisen tuntuiselta Sandhamnin saarelta. Turhaan jatkuneiden etsintöjen jälkeen hänen epäilleen hukkuneen ja ystävän lausunnon perusteella itsemurhaakaan ei voi sulkea pois. Vanhempia kalvaa suru ja epätietoisuus tytön kohtalosta.
Muutama kuukausi myöhemmin Nora Linde tulee viettämään lomaa kahden poikansa kanssa Sandhamniin. Hänen avioliittonsa on mennyttä, hänen miehensä on pettänyt häntä, eikä hän oikein tiedä mitä tehdä. Mies ja anoppi ahdistelevat ja uhkailevat häntä puhelimitse. Onko hän vaarassa menettää lapsensa?
Eräänä päivänä Noran pojat löytävät metsästä kauhean löydön - matalassa kuopassa on ihmisen käsivarsi. Poliisi Thomas Andreasson saapuu tutkimaan tapausta ja selviää, että käsi kuuluu kuukausia sitten kadonnelle Linalle. Mitä ihmettä hänelle oikein tapahtui?
Samaan aikaan kerrotaan tarinaa 1900- luvun alun Sandhamista ja erään perheen surullisesta kohtalosta. Ja kaikki kietoutuu lopulta yhteen, paljastaen vihan ja katkeruuden kauaskantoiset seuraukset.

"Nora sai selittää melkein kymmenen minuuttia ennen kuin Thomas ymmärsi, mitä lapset olivat löytäneet. Noran puhuessa puhelimessa Adam ja Simon kinastelivat taustalla. Nora sai hyssyttää heitä monta kertaa olemaan hiljempaa yrittäessään kuvailla, mitä hän ja Adam olivat nähneet metsässä. Käsitettyään tilanteen vakavuuden Thomas otti välittömästi yhteyttä Göran Perssoniin, Nackan poliisilaitoksen väkivaltayksikön päällikköön, jota kutsuttiin yleensä vain pomoksi. "

Mielipide:

Tämä oli ensimmäinen Viveca Stenin kirja, jonka luin. Kirja muistutti hyvin paljon Camilla Läckbergin Fjällbacka- sarjaa, tosin tämän kirjan henkilöt eivät olleet ihan yhtä persoonallisia.
Samaan tapaan kuljettiin kahdessa aikatasossa ja lopussa kaikki yhdistyi.
Tarina oli ihan mielenkiintoinen ja helppoa, nopeaa luettavaa, mutta ei yllättänyt millään tavalla. Henkilöt olivat symppiksiä, mutta hyvin tavallisia.
Kaikkein mielenkiintoisinta oli seurata menneisyydessä kulkevaa tarinaa Thorwaldista ja hänen perheestään.
Eli jos pidit Fjällbacka- sarjasta, voisit pitää tästäkin, vaikkei ihan samalle tasolle päästäkään. Ihan viihdyttävä silti.
3/5

Veitsi - Jo Nesbø

Alkuteos Kniv 2019
Johnny Kniga  2019
Suomentanut Outi Menna
Sivmäärä 570
Harry Hole- sarja, 12. osa.

"Resuiseksi hiutunut mekko liehui takertuneena lahoon männynoksaan. Katsellessaan sitä vanhus muisti omasta lapsuudestaan laulun mekosta, joka roikkui pyykkinarulla. Tämä mekko ei kuitenkaan liehunut leppeässä etelätuulessa vaan huljui jääkylmänä virtaavassa joessa. Joen pohjalla oli hiljaista, ja vaikka kello oli viisi maaliskuisena iltapäivänä ja taivas veden yläpuolella  oli säätiedotuksen mukaan pilvetön, ei jääkerroksen ja nelimetrisen vesimassan läpi siivilöityneestä auringonvalosta ollut jäljellä kuin kalpea kajastus."

Lyhyesti:

Rikostutkija Harry Holen vaimo murhataan ja yksi hänen pahimmista vihollisistaan on juuri vapautunut vankilasta. Harry poistetaan tutkintaryhmästä, mutta se ei estä häntä tekemästä omia tutkimuksiaan. Valitettavasti tutkimukset alkavat näyttää siltä, että murhaaja on hän itse. Eikä hän muista tapahtumista itse mitään.
Syyllisyys, epätietoisuus ja suru ajavat Harrya kohti epätoivoisia tekoja. Saattoiko hän todella murhata rakastamansa ihmisen, vai onko syyllinen sittenkin joku muu?

"Rakel makasi sikiöasennossa selin Harryyn, kasvot keittiöön päin. Enemmän kippurassa kuin normaalisti nukkuessaan. Selässä ei näkynyt veitsen jälkiä, ja pitkät mustat hiukset peittivät niskan. Äänet Harryn päässä huusivat kilpaa. Yksi huusi, että Rakelilla oli yllään Nancy- villatakki, jonka Harry oli tuonut tuliaisiksi Reykjavikista. Toinen huusi, ettei kuollut nainen ollut Rakel, ei voinut olla..."

Mielipide:

Olen jonkun Nesbøn kirjan joskus lukenut, mutta se ei silloin tehnyt vaikutusta.
Alkuun Veitsikin tökki. Alkoholisoitunut poliisi ei päähenkilönä innostanut. Samaten minua ärsytti suunnattomasti se, kuinka vastustamaton hän oli naisten keskuudessa. Mukana oli myös paljon henkilöitä, joiden tarinat tuntuivat kovin irrallisilta, ainakin aluksi. Lopulta jokaisen tarina osoittautui kuitenkin hyvin oleelliseksi.
Kirjaan pääsi kuitenkin hyvin mukaan, vaikken ollutkaan aiempia osia lukenut. Ja pian se imaisi mukaansa. Kirja sai minut koko ajan arvailemaan mahdollista murhaajaa ja epäilemään, voiko se olla Harry itse. Mutta ei, en arvannut oikein. En lähellekään.
Kirjan nokkeluus, oveluus ja jännittävyys yllättivät.
Tykkäsin kyllä, mutta ei nouse dekkarisuosikkieni joukkoon.
4/5

Lasiruumiit - Erik Axl Sund

Ruotsinkielinen alkuteos Glaskroppar 2014
Otava 2015
Suomentanut Kari Koski
Sivuja 415
Ääni- & e-kirja Storytel
Äänikirjan kesto 10h 18min
Lukija Ville Tiihonen

"Hänellä on sama nimi kuin Jeesuksen äidillä, ja hän asuu Salemissa Etelä- Tukholmassa, kahta tavua vaille Jerusalemissa. Jumalan hylkäämä talo, hän ajattelee noustessaan pyörätietä kohti harmaata vuokrakasarmia. Sähkökatko on taas pimentänyt asuinalueen, kolmannen kerran tällä viikolla, eikä ovikoodi toimi, joten hän kaivaa avaimet esiin."

Lyhyesti:

Rikospoliisi Jens Hurtig saa tehtäväkseen tutkia nuorten itsemurhia, sillä niitä kaikkia yhdistää yksi asia - jokainen itsemurhan tehnyt nuori on kuunnellut musiikkia ennen kuolemaansa. Ja musiikin on tehnyt bändi, tai henkilö, jota kutsutaan Näläksi.
Lisäksi hän törmää synkkään, maanalaiseen alakulttuuriin, jossa ihannoidaan ahdistavaa musiikkia, itsensä satuttamista ja kuolemaa.
Jens ei haluaisi tutkia kyseistä tapausta, sillä se herättää hänessä kipeitä muistoja omasta sisarestaan.
Ja lisävaikeutta tutkintaan tuovat murhat, jotka näyttävät lopulta kietoutuvan yhteen itsemurhien kanssa...

"Hän on päättänyt, että kaikesta on tultava loppu, mutta ei tiedä vielä, miten sen tekisi. Minä olen niin mielikuvitukseton, hän ajattelee. Henkisesti köyhä. Epäluova. Kulmikas. Mutta ei, ei se pidä paikkaansa. Minä olen pelkuri. Jänishousu. Arka ja surkea. Siitä lähtien kun hän sai kasetin, se on ollut aina hänen mukanaan."

Mielipide:

Vuonna 2014 ilmestynyt Varistyttö- trilogia (tai Pimeyden trilogia) aiheutti ahdistusta sekä kauhistusta, mikä houkutti nyttemmin lukemaan kirjailijoiden uudempaa tuotantoa.
Lasiruumiit aloittaa uuden, itsenäisten kirjojen trilogian, jossa kuitenkin vilahtelee Varistytöstäkin tuttuja hahmoja.
En ole blogannut Varistytöstä, mutta muistan kyllä sen ahdistavan tunnelman.
Samaa oli tässäkin, omanlaista sekavuutta, kurjuutta, ahdistusta. Surua, huumeita, itsemurhia.
Alkuun kirja tuntui sekavalta, paljon hahmoja, eikä mitään yhteyksiä. Pikkuhiljaa kaikki alkoi nivoutua yhteen, henkilöiden väliset yhteyden paljastuivat ja kauheat totuudet tulivat ilmi. Sekavuutta minulla lisäsi se, että aloitin kirjan äänikirjana ja silloin on vaikeampi palata taaksepäin muistelemaan kuka oli kuka. Lisäksi en pitänyt äänikirjan lukijasta ja jouduin vaihtamaan äänikirjasta e-kirjaksi saadakseni tämän loppuun.
Jännittävä ja yllättävä tämä oli, mutta ei saanut aikaan sellaisia inhon- ja kauhunväristyksiä kuin olin odottanut. Sundien kirjat ovat kyllä kuitenkin ihan omaa luokkaansa rikoskirjallisuudessa, niissä on jotain sellaista, mitä en muissa "perusdekkareissa" näe ja tunne. Erilaista, omalaatuista. Kyllä se pikkuisen meni ihon alle.
4/5

Varistyttö- trilogia:

Varistyttö
Unissakulkija
Varjojen huone

"Kolmessa koukuttavassa ja pyörryttävän jännittävässä romaanissa päähenkilöt Jeanette Kihlberg ja Sofia Zetterlund jahtaavat vaikeasti tavoitettavaa ja julmaa tappajaa. Samalla he kamppailevat omien synkkien salaisuuksiensa kanssa." (Lainaus varistytto.fi nettisivuilta, kirjojen kuvauksesta). 

Jos ette ole vielä lukeneet näitä, eikä kirjojen ahdistavuus haittaa, lukekaa!

Avoimet ovet - Sofie Sarenbrant

Ruotsinkielinen alkuteos 2014 Visning pågår

WSOY 2019
Suomentanut Veijo Kiuru
Sivuja 434
(omasta hyllystä)

"Hän makaa liikkumattomana katossängyssään. Punaisen yölampun loisteessa näen sulkeutuneet silmät ja tyynet kasvot. Peitto on lipunut hivenen sivuun, mutta pienten kukkien koristama yöpaidan ansiosta häntä ei varmaan palele. Tummat kiharat lepäävät tyynyllä, ja pehmolelut ovat rivissä vieressä lähes kuin suojamuurina. "

Lyhyesti:

Cornelia on eroamassa miehestään Hansista ja heidän talonsa on myytävänä. Asuntonäytön jälkeisenä aamuna heidän 6- vuotias tyttärensä Astrid löytää isänsä murhattuna vierashuoneesta. Epäilevät katseet kohdistuvat Corneliaan, vaikka Astrid väittää nähneensä yöllä miehen, jonkun joka silitti hänen poskeaan.
Rikospoliisi Emma Sköld saa murhan tutkittavakseen, vaikka hänen sisarensa on Cornelian hyvä ystävä. Onko siskosta enemmän haittaa vai hyötyä tutkimuksissa?

"Ei tarvita asiantuntijaa ymmärtämään, että Cornelia ei ole erityisen murheissaan. Hänen käyttäytymisensä on erilaista. Sen huomaa, että tapahtuma on koskettanut häntä, mutta hän on kaikkea muuta kuin murskana; pikemminkin hermostunut. Sillä välin, kun Nyllet johtaa kuulustelua, Emma keskittyy tulkitsemaan rivien välistä sanottua. "

Mielipide:

Tykkäsin.
En kokenut kirjaa kovin jännittäväksi tai yllättäväksi, mutta oikein viihdyttävä se oli. Nopealukuinen, vaikkakin tekstissä olisi parantamisen varaa. En tiedä onko moka kirjailijan vai suomentajan, mutta teksti on välillä aika tönkköä. Esim. "Ne halusi kuulustella jossain... " (He halusivat kuulustella - olisi ollut parempi). Muutenkin ihmisistä puhuttiin kirjassa aina sanoin "Ne" tai "Se".
Mutta siis itse tarina oli hyvä ja henkilöt mukavia. Oli myös mukava huomata, että vaikka kirjan päähenkilö Emma on nainen ja poliisi, häntä ei aliarvostettu tai moitittu töissä (tämä on nimittäin ollut aika yleistä dekkareissa, joissa päähenkilö on nainen). Mukavaa vaihtelua.
Viihdyin kirjan parissa ja aion ehdottomasti lukea muutkin suomennetut Emma Sköld- sarjan kirjat.
4/5

Noita - Camilla Läckberg

Ruotsinkielinen alkuteos Häxan 2017
Gummerus 2018
Suomentanut Outi Menna
Sivuja 687
(Pokkari omasta hyllystä)

"Oli mahdotonta tietää, millaiseksi tytön elämä olisi muodostunut. Kuka hänestä olisi tullut. Mitä hän olisi tehnyt työkseen, ketä hän olisi rakastanut ja surrut, kenet hän olisi menettänyt, mitä hän olisi saavuttanut. Olisiko hän saanut lapsia, ja jos olisi, niin millaisia ja kuinka monta. Sitäkään ei voinut kuvitella, miltä hän olisi näyttänyt aikuisena naisena. Neljän vuoden iässä mikään ei ollut valmista. "

Lyhyesti:

Fjällbackassa tapahtuu taas.
4- vuotias tyttö Linnea katoaa kotoaan ja hänet löydetään kuolleena lammelta, puun koloon tungettuna. Sattumaa vai ei - Samassa paikassa, samasta talosta katosi ja kuoli saman ikäinen tyttö vuosia sitten.
Patrik joukkoineen tekee kaikkensa selvittääkseen murhat, mutta törmäävät jatkuvasti umpikujiin. Ovatko asialla samat tekijät kuin vuosia sitten - kaksi nuorta tyttöä, jotka sattumalta saapuvat Fjällbackaan yhtä aikaa murhan aikoihin? Vai onko kenties pakolaiskeskuksen maahanmuuttajilla osuutta asiaan? Vai onko murhaaja joku ihan muu, joku joka pääsi kuin koira veräjästä ensimmäisen lapsen kohdalla ja toistaa nyt tekonsa?
Murhien lisäksi kirjassa sukelletaan satojen vuosien taakse noitavainoihin, seurataan Erican kirjaprojektia, hänen anoppinsa häävalmisteluja, Annan raskautta ja suhdetta Daniin sekä joukkoa nuoria, joista osa on kiusaajia ja kiusattuja ja osan sisällä kasvaa synkkä pimeys...

" Gösta seisahtui hetkeksi katselemaan taloa. Ulkoisesti mikään ei viitannut siellä koettuihin tragedioihin. Vanha navetta oli ehkä aavistuksen vinompi ja ränsistyneempi kuin kolmekymmentä vuotta sitten, mutta päärakennus oli vastikään maalattu  ja hyvin hoidettu, ja puutarha kukoisti kauniimpana kuin koskaan. Talon päädyssä oli vaatteita pyykkinarulla, ja Göstan katse kiinnittyi pieniin lastenvaatteisiin, joita niiden omistaja ei käyttäisi enää koskaan."

Mielipide:

Taattua laatua, perushyvä Fjällbacka- kirja.
Ehkä olen saanut överit Läckbergin kirjoista, niitä on tullut luettua viime aikoina paljon. Kirja oli hyvä, jännittävä ja varsinkin loppua kohden hurja, mutta ei kuitenkaan jaksanut hirveästi innostaa. Sivuja oli ihan kiitettävästi, hahmoja ja sivujuonia paljon. Tässä oli ehkä ahnehdittu vähän liikaa, vaikka kaikki nivoutuikin lopulta yhteen (Noitavainotarina oli hyvä, vaikkakin aika raaka, mutta liittyi tarinaan lopulta hyvin löyhästi, siihen olin pettynyt). Nuorten elämästä ja/tai maahanmuuttajista olisi ollut mielenkiintoista tietää lisää, mutta siihen olisi jo tarvittu oma kirja - siksi ainakaan minä en oikein päässyt heidän elämänsä kauheuksiin mukaan.
Lisäksi yksi asia mikä minua tässä kirjassa vaivasi oli se, että kaikkia testituloksia, raportteja ym odotettiin aina. Tarina ei edennyt, kun kaikessa kesti - minulle tuli olo, että tarinaa vain pitkitettiin ja venytettiin kun oltiin koko ajan jumissa ja tuloksia ei saatu. Toki niissä oikeastikin varmasti kestää, mutta tässä se uuvutti.
Noh, siinä oli risut. Tässä ruusut;
Kirjan hahmot ovat edelleen miellyttäviä, on mukava sukeltaa kirjoihin joissa hahmot ovat jo tuttuja. Göstasta olen oppinut pitämään kirja kirjalta enemmän, pidän siitä että henkilöt kehittyvät. Patrik ja Erica sen sijaan junnaavat paikoillaan, mutta ovat ihan symppiksiä. Pidän myös yllättävistä lopuista ja tässä sitä kyllä oli - lopputulosta olisi ollut mahdoton arvata.
Kirja oli hurja, julma, surullinen, koskettava.
4/5

Enkelintekijä - Camilla Läckberg

Ruotsinkielinen alkuteos Änglamakerskan 2011
Gummerus 2015
Suomentanut Outi Menna
Sivuja 487

"He olivat päättäneet käsitellä surunsa keskittymällä remontointiin. Kumpikaan heistä ei ollut vakuuttunut suunnitelman erinomaisuudesta, mutta muutakaan heillä ei ollut. Vaihtoehtona oli lakata yrittämästä ja hiipua hiljaa pois."

Lyhyesti:

Ebba ja hänen miehensä Mårten ovat menettäneet poikansa. He päättävät kunnostaa vanhan lastensiirtolan Valön saaressa majataloksi ja käyttää voimansa siihen. Kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta, sillä joku yrittää sytyttää paikan tuleen. Lisäksi he löytävät vanhojen lattialautojen alta runsaasti kuivunutta verta sekä joku yrittää ampua Ebbaa.
Onko näillä asioilla yhteyttä vuoden 1974 katoamistapauksen kanssa? Kokonainen perhe katosi kesken pääsiäisaterian, 1- vuotiasta pikkutyttöä lukuunottamatta.
Tuttuun tapaan rikoksia ratkoo Fjällbackan poliisi Patrick Hedström työtovereineen - eikä Erica- vaimo pysty myöskään pitämään näppejään erossa tapauksesta.

"Kukaan muu ei ollut suostunut ottamaan häntä, eivät sukulaiset eivätkä ystävät. Kukaan ei halunnut olla missään tekemisissä heidän perheensä kanssa. Enkelintekijä Fjällbackasta - sillä nimellä äitiä oli kutsuttu siitä päivästä saakka, jolloin pienten lasten luurangot oli löydetty. "

Mielipide:

Camilla Läckberg jatkaa loistavaa sarjaa pettämättömällä tyylillään.
Historia ja nykyisyys kietoutuivat jälleen hyvin yhteen, vaikka itselläni olikin välillä tunne että miten ihmeessä tämän kaiken saa kurottua kasaan.
Tässä kirjassa oli taas aika paljon henkilöitä ja koska kirjaa tuli luettua aina hieman kerrallaan, eivät kaikki hahmot tahtoneet pysyä mielessäni - samaten minulla meni hieman ohi Sveriges Vännerin ja projekti Gimlen liittyminen kaikkeen muuhun. Vai oliko se vain sivuhahmon sivujuoni?
Pokkarini kannessa mainostetaan "Läckbergistä tulee aina vain parempi", mutta itse pidin edellisestä kirjasta (Majakanvartija) enemmän. Se oli yllättävämpi ja koskettavampi.
En tosin keksi tästäkään pahaa sanottavaa, syytän ennemmin omaa lukutyyliäni/hitauttani, etten päässyt uppoutumaan tarinaan toivomallani tavalla.
4/5


"

Kauniit kuollessaan - Belinda Bauer

Englanninkielinen alkuteos The Beautiful Dead 2016
Karisto kustannus 2019
Suomentanut Annukka Kolehmainen
Sivuja 470
Arvostelukappale, kiitos!

"Layla Martinin kengät puristivat sietämättömästi. Hän oli ostanut ne torstaina, vaikka ne hiersivät pikkuvarpaita. Satakolmekymmentä puntaa. Kolmannes hänen viikkopalkastaan. Hän oli kävellyt niillä torstai-iltana ja jälleen perjantai-iltana tehdessään lämpimiä voileipiä iltapalaksi. Ja hän oli pannut ne töihin lauantaina, vaikka tiesi, ettei koko yhdeksännessä kerroksessa olisi ketään muuta - kuten ei luultavasti koko rakennuksessakaan...
... Ja nyt hän kuitenkin juoksi täsmälleen samoilla kengillä. Todennäköisesti henkensä edestä."

Lyhyesti:

Eve Singer on rikostoimittaja, jonka tehtävänä on ehtiä ensimmäisenä rikospaikalle kuvaamaan ja kertomaan raakalaismaisimmat yksityiskohdat ennen muita. Ilkeä ja suorasanainen pomo huohottaa niskaan ja Eve pelkää tulevansa korvatuksi jollain nuorella blondilla - media-ala on kovaa.. Kaiken lisäksi hän yrittää huolehtia muistisairaasta isästään, joka ei aina edes muista tytärtään..
Kun sitten Eve vahingossa törmää sarjamurhaajaan - tietämättään - hän luo heidän välilleen oudon siteen. Murhaaja tarjoaa Evelle mahdollisuutta ehtiä ensimmäisenä tuleville rikospaikoille, koska he haluavat samaa, molemmat saavat kiitoksensa ja huomionsa kuolemasta. Eve suostuu, muttei arvaakaan mitä hänen varalleen on suunniteltu..

"Eve ei kuitenkaan saanut sanaa suustaan. Äkkiä hän ei kerta kaikkiaan jaksanut. Jokainen elämänmuru tuntui hetkessä paenneen hänestä, ja syyllisyydentunne kuristi kurkkua. Hän pystyi vain osoittamaan oven toista puolta. Siellä, erektiohäiriöjulisteen päällä, oli halpa flaijeri. Samalla fontilla. Samalle paperille. Ne olivat samanlaiset..."

Mielipide:

Belinda Bauer osaa kirjoittaa viihdyttävästi - nämä kirjat eivät kyllästytä rikosteknisillä termeillä, eivät mässäile liialla raakuudella ja hahmot ovat todella samaistuttavia.
Luin vasta Belinda Bauerin Näkijän, josta pidin todella kovasti. Kauniit kuollessaan ei tunteikkuudessaan aivan yltänyt samalle tasolle, vaikka äärimmäisen hieno kirja olikin.
Pidän Bauerin kirjoista myös siksi, että aina joku henkilö on aiemmista kirjoista tuttu. Tässä kirjassa Eve sai turvakseen pienen naispoliisin, Emily Agudan, joka Näkijässä oli jumissa toisen poliisilaitoksen tiskin takana. Näkijässä puolestaan juttua tutkiva poliisi oli aiemmista kirjoista tuttu.
Tässä kirjassa pidin todella paljon Even isästä. Muistisairautta oli kuvattu hienosti, uuvuttavasti, mutta tavallaan myös hauskasti. Eritoten kirjan loppu sai minut naurahtamaan.
Muutenkin Bauer on kyllä loistava kuvaamaan erilaisia ihmisiä, niin hyviä kuin pahoja, tunteita ja tilanteita.
Kauniit kuollessaan ei ollut niin jännittävä, koukuttava ja yllättävä kuin aiemmat, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen.
4/5

Näkijä - Belinda Bauer

Helmet 2019 lukuhaaste kohta 16: kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla.

Englanninkielinen alkuteos 2015 The Shut Eye
Karisto kustannus 2017
Suomentanut Annukka Kolehmainen
Sivumäärä 405

"John Marvel katsoi kelloa. Se näytti kahdeksan kolmekymmentäseitsemän: edellisestä katsomiskerrasta oli alle minuutti. Marvel oli luvannut Debbielle, että tulisi yhdeksään mennessä. Minä tahansa muuna iltana se olisi ollut yhdentekevää, mutta jostain käsittämättömästä syystä tämä ilta teki poikkeuksen."

Lyhyesti:

Annan ja Jamesin 4-vuotias poika Daniel katoaa kotikadultaan. Vuosi katoamisen jälkeen Anna on yhä surusta sekaisin - hän istuu päivittäin viereisen korjaamon pihalla puhdistamassa pieniä jalanjälkijä, jotka ovat painuneet betoniin.
Anna ei suostu uskomaan poikansa kuolemaan ja viimeisenä keinona hän ajautuu tv:ssäkin esiintyneen meedion luo. Hän pyytää ja anelee tätä auttamaan poikansa löytämisessä.
John Marvel on koppava poliisi, joka etsii muiden heikkoja kohtia ja käyttää niitä hyväkseen. Hän ei huomaakaan, kuinka hänen heikoksi kohdakseen muodostuu vuosi sitten kadonnut tyttö Edie. Lähes pakkomielteisesti hän jatkaa tutkimuksiaan, esimiesten vastustuksesta huolimatta. Ja vaikkei hän todellakaan usko meedioihin tai mihinkään yliluonnolliseen, lopulta hänkin joutuu pyytämään apua...
Onko vielä mahdollista löytää kadonneet lapset?

"Jokainen ilmaan piiretty ympyrä sai Annan tuntemaan olonsa paremmaksi. Ympyrät muuttivat kaiken paremmaksi. Miksi hän ei ollut sitä aiemmin tajunnut? Kuinka se oli saattanut jäädä häneltä huomaamatta? Kaikkihan oli ihan silmien edessä! Jo pelkkä ympyröiden piirtäminen oli vapauttavaa; hän toivoi, että kaikki saisivat tuntea saman, ja hymyili rohkaistakseen penkeillä istujia, joille hän ei kuitenkaan pystynyt puhumaan koska oli hilpeässä kuplassa johon mahtui vain kääntymistä ja ympyröitä ja kääntymistä ja ympyröitä."

Mielipide:

Belinda Bauer teki sen taas - ihan mielettömän hyvä ja koskettava dekkari!
Näkijä on Bauerin viides  suomennettu teos. Blogistani löytyy arviot kahdesta ensimmäisestä (Hautanummi ja Tappajan katse). Olen lukenut myös kaksi muuta (Kadonneet lapset sekä Ruumis nro 19), tosin taukoni aikana. Bauerin kuudes kirja on suomennettu tänä vuonna, Kauniit kuollessaan, ja se on ehdottomasti lukulistallani :)
Kaikki Bauerin kirjat ovat olleet loistavia, jännittäviä, koukuttavia ja yllättäviä. Niihin on helppo päästä mukaan ja ne pitävät otteessaan loppuun saakka.
Näkijään mielenkiintoa toi meedioiden näyt - voiko niihin luottaa? Onko kaikki huijausta, vai sittenkin täyttä totta? Miten näkyjä pitäisi tulkita? Voiko tällainen tarina saada onnellista loppua?
Henkilöt olivat mielenkiintoisia ja etenkin Annan mielen järkkymistä oli kuvattu hienosti. Poliisi John Marvel oli paikoin ärsyttävä, mutta lopussa hänestäkin paljastui yllättäviä piirteitä.
Surullista, mutta mielenkiintoista oli myös lukea välillä pätkiä Edien näkökulmasta kerrottuna.
Itse arvasin kaappaajaan jossain vaiheessa kirjaa, mutta en osannut perustella arvaustani mitenkään. Osuin kuitenkin oikeaan ja motiivi olikin surullisempi kuin olisin osannut kuvitella.
5/5!