maanantai 27. huhtikuuta 2020

Lasiruumiit - Erik Axl Sund

Ruotsinkielinen alkuteos Glaskroppar 2014
Otava 2015
Suomentanut Kari Koski
Sivuja 415
Ääni- & e-kirja Storytel
Äänikirjan kesto 10h 18min
Lukija Ville Tiihonen

"Hänellä on sama nimi kuin Jeesuksen äidillä, ja hän asuu Salemissa Etelä- Tukholmassa, kahta tavua vaille Jerusalemissa. Jumalan hylkäämä talo, hän ajattelee noustessaan pyörätietä kohti harmaata vuokrakasarmia. Sähkökatko on taas pimentänyt asuinalueen, kolmannen kerran tällä viikolla, eikä ovikoodi toimi, joten hän kaivaa avaimet esiin."

Lyhyesti:

Rikospoliisi Jens Hurtig saa tehtäväkseen tutkia nuorten itsemurhia, sillä niitä kaikkia yhdistää yksi asia - jokainen itsemurhan tehnyt nuori on kuunnellut musiikkia ennen kuolemaansa. Ja musiikin on tehnyt bändi, tai henkilö, jota kutsutaan Näläksi.
Lisäksi hän törmää synkkään, maanalaiseen alakulttuuriin, jossa ihannoidaan ahdistavaa musiikkia, itsensä satuttamista ja kuolemaa.
Jens ei haluaisi tutkia kyseistä tapausta, sillä se herättää hänessä kipeitä muistoja omasta sisarestaan.
Ja lisävaikeutta tutkintaan tuovat murhat, jotka näyttävät lopulta kietoutuvan yhteen itsemurhien kanssa...

"Hän on päättänyt, että kaikesta on tultava loppu, mutta ei tiedä vielä, miten sen tekisi. Minä olen niin mielikuvitukseton, hän ajattelee. Henkisesti köyhä. Epäluova. Kulmikas. Mutta ei, ei se pidä paikkaansa. Minä olen pelkuri. Jänishousu. Arka ja surkea. Siitä lähtien kun hän sai kasetin, se on ollut aina hänen mukanaan."

Mielipide:

Vuonna 2014 ilmestynyt Varistyttö- trilogia (tai Pimeyden trilogia) aiheutti ahdistusta sekä kauhistusta, mikä houkutti nyttemmin lukemaan kirjailijoiden uudempaa tuotantoa.
Lasiruumiit aloittaa uuden, itsenäisten kirjojen trilogian, jossa kuitenkin vilahtelee Varistytöstäkin tuttuja hahmoja.
En ole blogannut Varistytöstä, mutta muistan kyllä sen ahdistavan tunnelman.
Samaa oli tässäkin, omanlaista sekavuutta, kurjuutta, ahdistusta. Surua, huumeita, itsemurhia.
Alkuun kirja tuntui sekavalta, paljon hahmoja, eikä mitään yhteyksiä. Pikkuhiljaa kaikki alkoi nivoutua yhteen, henkilöiden väliset yhteyden paljastuivat ja kauheat totuudet tulivat ilmi. Sekavuutta minulla lisäsi se, että aloitin kirjan äänikirjana ja silloin on vaikeampi palata taaksepäin muistelemaan kuka oli kuka. Lisäksi en pitänyt äänikirjan lukijasta ja jouduin vaihtamaan äänikirjasta e-kirjaksi saadakseni tämän loppuun.
Jännittävä ja yllättävä tämä oli, mutta ei saanut aikaan sellaisia inhon- ja kauhunväristyksiä kuin olin odottanut. Sundien kirjat ovat kyllä kuitenkin ihan omaa luokkaansa rikoskirjallisuudessa, niissä on jotain sellaista, mitä en muissa "perusdekkareissa" näe ja tunne. Erilaista, omalaatuista. Kyllä se pikkuisen meni ihon alle.
4/5

Varistyttö- trilogia:

Varistyttö
Unissakulkija
Varjojen huone

"Kolmessa koukuttavassa ja pyörryttävän jännittävässä romaanissa päähenkilöt Jeanette Kihlberg ja Sofia Zetterlund jahtaavat vaikeasti tavoitettavaa ja julmaa tappajaa. Samalla he kamppailevat omien synkkien salaisuuksiensa kanssa." (Lainaus varistytto.fi nettisivuilta, kirjojen kuvauksesta). 

Jos ette ole vielä lukeneet näitä, eikä kirjojen ahdistavuus haittaa, lukekaa!

1 kommentti:

  1. Olen lukenut tämän Lasiruumiit ja ainakin jonkun osan tuosta trilogiasta. Hyviä kirjoja, mutta aika raakoja. Kävin kuuntelmassa kirjailijoita Helsingin kirjamessuilla muutama vuosi sitten. Mukavaa vappuviikkoa sinulle!

    VastaaPoista

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...