lauantai 25. syyskuuta 2021

Neidot - Alex Michaelides


 Englanninkielinen alkuteos 2021 The Maidens
Gummerus 2021
Suomentanut Antti Autio
Sivumäärä 461
Storytel äänikirja
Kesto 12h 21min
Lukija Ilkka Villi

"Muutamaa päivää aiemmin Mariana oli vielä kotonaan Lontoossa. Hän kyyristeli lattialla pahvilaatikoiden ympäröimänä ja yritti jälleen kerran käydä läpi Sebastianin tavaroita. "

Marianan siskontyttö Zoe soittaa ja kertoo, että hänen hyvä ystävänsä Tara on murhattu. Mariana lähtee St. Cristopher's collegeen Zoen tueksi. Paikka tuo Marianalle mieleen muistoja tämän edesmenneestä aviomiehestä Sebastianista. 
Psykoterapeuttina ja Zoen pyynnöstä Mariana alkaa selvittää, kuka murhien takana on. Hän on varma, että syyllinen on professori Fosca. Foscalla on nimittäin oma salainen, yksityinen opintopiirinsä, johon kuuluu vain nuoria, menestyviä naisia - ja murhattu Tara on yksi Neidoiksi kutsutun ryhmän jäsen. 
Kun löytyy toinenkin ruumis, hänkin Neitojen jäsen, Mariana on entistä varmempi Foscan syyllisyydestä. Hän löytää vihjeitä, jotka viittaavat tämän syyllisyyteen. Konkreettisia todisteita ei kuitenkaan ole, eikä poliisi ota Marianaa tosissaan. 
Loppujen lopuksi Mariana joutuu itsekin vaaraan etsiessään totuutta. Totuutta, joka on kauheampi kuin hän olisi ikinä voinut kuvitellakaan, 

"Tekijää kohtaan oli aiheellista tuntea van pelkoa ja sääliä - mikäli jälkimmäistä pystyi sydämestään löytämään. Aristoteleen mukaan juuri nämä kaksi tunnetta olivat tragedian synnyttämän katarsiksen taustalla. Mariana ei kuitenkaan tuntenut tappajaa niin hyvin, että olisi voinut kohdistaa tähän sääliään. Pelkoa hänen ei sen sijaan tarvinnut houkutella esiin."

Alex Michaelidesin esikoiskirja Hiljainen potilas oli mieletön lukukokemus. 
Pidin myös Neidoista kovasti. 
Ympäristö oli mielenkiintoinen ja aito, samoin kirjan henkilöt. Oli kiinnostavaa lukea kirjaa, jossa periaatteessa oli järkevä syyllinen jo selvillä - tietäen kuitenkin että hän se ei voi olla. Kirjailijan oveluuden tietäen epäilin vuorollaan vähän jokaista kirjan henkilöä, miettien kuumeisesti motiivia teolle. Jossain vaiheessa olin oikeilla jäljillä, mutta loppuratkaisu oli kuitenkin sellainen jota en olisi osannut arvata. 
Toisaalta pidän yllättävistä lopuista, mutta toisaalta tästä lopusta en pitänyt. Se oli ehkä hieman liian kaukaa haettu, hieman liian outo ja ennakoimaton. 
Muutoin pidän kovasti kirjailijan tavasta kirjoittaa kirjansa - tämä ja Hiljainen potilas olivat samantyylisiä. Pidin myös kovasti siitä, että tässä kirjassa vieraili tuttuja nimiä edellisestä kirjasta. 
Suosittelen tutustumaan Michaelidesin kirjoihin, ehdottomasti. 

4/5


1 kommentti:

  1. Olen toistaiseksi niin samaa mieltä! Olen vasta puolivälissä kirjaa enkä osaa sanoa lopusta vielä mitään.Kirja on hyvin kirjoitettu eikä siinä ole liikaa henkilöitä, joten hyvin pysyy kärryillä. Hiljainen Potilas miellytti minua paljon, siksi tartuin tähänkin. Palaan asiaan..

    VastaaPoista

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...