sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Musta kuu - Mia Vänskä

Sivumäärä 295



Lyhyesti:

Elokuinen mökkikylä lupaa rauhaa: perheenäiti Annukka tarvitsee hermolepoa, lööpeissä ryvettynyt bändi lähtee paikkaamaan välejään, isä lomailee pienen tyttärensä kanssa ja vanha pariskunta viettää kuherruskuukauttaan. Idyllisen kylän historia kiehtoo lomailijoita – lähistöllä sijaitsee muinainen uhripaikka.
Mökkiläiset tekevät uhripaikalle yöllisen tutkimusretken, jonka seurauksia kukaan ei osaa aavistaa. Ensin katkeavat puhelinyhteydet, seuraavaksi ainoa kylään vievä tie. Myyttien ja todellisuuden rajat alkavat hämärtyä: metsä puristuu mökkien ympärille, tuuli hengittää kuin elävä olento. Yhtäkkiä vanha pariskunta katoaa jälkiä jättämättä, ja seuraavaksi rannalta löytyy ruumis, joka on peittynyt mustiin perhosiin.

"Annukka näpräsi poninhäntänsä pienelle sykerölle ja laskeutui tikkaita pitkin lämpimään veteen. Hän liukui pois laiturin luota ja lähti uimaan pitkin, rauhallisin vedoin syvemmälle. Usva väistyi kevyesti hänen edeltään ja kuunsirpin kuva laineili kauempana veden pinnassa. Annukka muisti yöt, jolloin hän oli istunut Jonin huoneessa nojatuolissa nukuttamassa tätä ja katsellut ikkunasta kuuta. Hänen mieleensä oli joskus lipunut yllättäviä ajatuksia. Ne olivat paljastaneet hänestä toisenlaisen puolen, jonka olemassaolosta hän ei ollut ollut tietoinen"

Mielipide:

Olen lukenut myös Mia Vänskän Saattajan, josta pidin kovasti. Ja tästä pidin jopa enemmän! Minä en pidä ollenkaan perhosista, eikä tämä kirja saanut minua pitämään niistä yhtään enempää, hyi kamala :D Todella jännittävä, jopa pelottava kirja. Mielenkiintoiset hahmot.
Minä pidän kauhu/jännityskirjoista, joissa on suljettu ympäristö. Tässä kirjassa henkilöt jäivät loukkuun metsän keskelle. Vaikka tässä kirjassa juonta pystyi osittain arvailemaan, se ei haitannut lukunautintoa millään lailla. Todella hyvä, annan tähtiä täydet viisi:
*****

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Toukokuussa luetut:

Hups, meinasin vallan unohtaa koota toukokuun lukemiseni yhdeksi jutuksi. Miten tämä aika nyt yhtäkkiä meneekin näin nopeasti?

Kuitenkin, luin siis toukokuussa vain kolme kirjaa, 2/3 naiskirjailijoiden eikä yksikään (taaskaan) ollut kotimainen. Hyviä uutisia kuitenkin, sillä nyt kesäkuun puolella luen ainakin yhden kotimaisen kirjan :D Se on aika erikoista minulta :)

Veren sitomat - Charlaine Harris
Kapteeni Sinikarhun 13½ elämää - Walter Moers
Persikoiden aikaan - Joanne Harris

Mutta näillä mennään, en osaa yhtään sanoa millainen lukutahti on kesäkuussa. Jos on hyviä ilmoja (kuten viime aikoina on ollut), saattaa olla että lueskelen paljonkin riipputuolissani istuskellen, mutta voi myös olla, että aikani kuluu jotenkin ihan muuten :) Katsotaan ja ihmetellään!

Pedon veri - Charlaine Harris

Alkuperäisteos 2009 Dead and gone
Sivuja 302



Lyhyesti:

Vampyyrien astuminen ulos arkuistaan oli vain alkua, sillä nyt julkisuuteen astuvat muodonmuuttajat. Uutinen otetaan vastaan yllättävän hyvin ja Sookie ehtii jo huokaista helpotuksesta - ei ongelmia? Mutta sitten Merlottesin takaa löytyy ristiinnaulitun ihmispuuman ruumis. Sookie haluaa auttaa selvittämään syyllisen. Mutta samaan aikaan eräs toinen yliluonnollinen laji valmistautuu sotaan ja -yllätys yllätys- Sookiesta tulee liian inhimillinen ja viaton pelinappula.
Mukana on toki myös ihmissuhdekiemuroita Sookien lämmitellessä välejään Ericiin, Quinnin ilmaantuminen ja naapuri Billin olemassaolo :)

"Mitä lähemmäs vampyyribaaria pääsin, sitä kovemmin sydämeni jyskytti. Se huono puoli oli verisiteessäni Eric Northmanin kanssa. Tiesin näkeväni hänet pian ja olin siitä puhtaan innoissani. Minun olisi pitänyt olla huolissani ja odottaa pelokkaana mitä hän oikein halusi, ja minun olisi ollut syytä pohtia samettinyytin herättämiä lukuisia kysymyksiä, mutta minä vain ajelin eteenpäin hymy huulillani."

Mielipide:

Huoletonta, helppoa vampyyrihömppää taas :) Jollain tapaa näiden kirjojen juonet junnaavat aikalailla paikoillaan, mutta jotenkin olen silti koukussa näihin. Kirjojen loput jättävät asioita auki, joten jos haluaa tietää lisää, on luettava seuraava osa. Ärsyttävää, mutta kirjailijan kannalta fiksua.
Sookie on aina pulassa ja joku hänet vuorollaan pelastaa. Olin jostain blogista lukenut, kuinka joku oli hehkuttanut Sookien ja Ericin romanssia tässä sarjan osassa, mutta.. Minä petyin. Ok, oli seksiä yms. mutta se ei nyt sytyttänyt minua. Eric on kyllä yksi lempihahmoistani sarjassa, mutta nyt se jäi jotenkin laimeaksi.
Nooh, mukavaa leppoista lukemista silti, en valita :) Tähtiä kolme:
***