lauantai 24. lokakuuta 2020

Kuunpäivän kirjeet - Emmi Itäranta


 Teos 2020
Sivuja 382
Kirjasto

"Sol, tämä saattaa olla viimeinen sivu, se, jonka kirjoitan, kun kaikki on jo tapahtunut. Se, jonka revin irti muistikirjan lopusta ja asetan kannen ja kansilehden väliin. Sen ensimmäinen sana on sinun nimesi: siitä tiedät heti, että lauseet tulevilla sivuilla ovat yhtä lailla sinua varten kuin itseäni. On aamu kaiken jälkeen. Täältä, missä istun, näen tomunharmaan tasangon ja sen varjoja myötäävät kukkulat, kraatterien paljaat rinteet. Kuun maisema on eloton kuin kiveksi muuttunut meri, jollei lasketa kupolikylän kaukaista hehkua, melkein näkymätöntä. "

Lyhyesti:

Maapallo vetelee viimeisiään ja aurinkokuntaa asutetaan ahkerasti. Pois päässeet eivät halua takaisin, mutta ikävä vaivaa silti monia. 
Mars, Kuu, sylinterikaupungit... Tehtaat, viljelmät, kaivokset kuluttavat uutta, rikkovat koskematonta maisemaa. 
Lumi Salo on maapallon Talvimaailmasta kotoisin oleva parantaja. Hän matkustelee työssään paljon ja auttaa sairaita tekemällä henkimatkoja, sekä käyttämällä erilaisia rohtoja. Kun Lumin puoliso Sol ei eräänä päivänä saavukaan sovittuun tapaamiseen vaan katoaa jäljettömiin, Lumi aloittaa kuumeisen etsinnän. Mitä Solille on tapahtunut, missä hän on mukana? Vai onko hän mukana edes omasta tahdostaan? Onko Lumi alun perinkään tuntenut puolisoaan... 
Kuinka pitkälle kukakin on valmis menemään ja minkä vuoksi?

"Uskon, että jos sydämesi lakkaisi lyömästä, tuntisin sen. Jokin sisälläni irtoaisi ja särkyisi, ja sen tilalle jäisi pimeä, tyhjä kohta, jota peittämään kasvaisi lopulta arpikudos. Sen ympärillä kehoni ja mieleni jatkaisivat elämäänsä, ja jotenkin minut voisi päällepäin yhä tunnistaa, mutta sisältä olisin ikuisesti toinen. "

Mielipide:

Emmi Itäranta tuli minulle tutuksi vasta reilu vuosi sitten, jolloin luin Kudottujen kujien kaupungin. Pian sen jälkeen ahmin myös Teemestarin kirjan. Olin aivan täpinöissäni, kun sain näinkin nopeasti käsiini uuden Kuunpäivän kirjeet. Eikä tämä tuottanut pettymystä. 
Kirja etenee Lumin kirjoittamien kirjeiden/muistikirja merkintöjen kautta. Jo se oli mukavan erilainen/erikoinen lähtöasetelma moniin muihin kirjoihin verrattuna. Välissä oli mukana tietokirjamaisia otteita sekä sähköpostiviestejä. 
Itse en pitänyt kirjan tapahtumia kovin tajunnanräjäyttävinä tai vauhdikkaina. Miljöö sen sijaan oli uskomaton ja kuitenkin todella realistisesti kuvattu. Tarinaan pystyi uskomaan. Kirjan kieli oli upeaa, se eteni sulavan sujuvasti ja todella kauniisti. Koko kirjan ajan vallitsi rauhallinen tunnelma. 
 Henkilöt olivat miellyttäviä, arkisia, rauhallisia. Lumin parantajan kyvyt toivat pienen maagisen lisäsilauksen tarinaan. 
Tämä(kin) kirja jätti joitain kysymyksiä auki ja oman tulkinnan varaan. Ei kuitenkaan niin häiritsevän paljon, kuin esimerkiksi Teemestarin kirjassa. 
Tämä kirja jää varmasti mieleeni pyörimään pidemmäksikin aikaa. 
Todella hieno teos, kaikin puolin. 

4/5


1 kommentti:

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...