Sivumäärä 355
Lyhyesti omin sanoin:
12-vuotiaan Stevenin eno on kuollut nuorena ja Steven aikoo todistaa mummilleen ja äidilleen, että Billy- eno on ollut paikallisen sarjamurhaajan uhri kaivamalla nummea ja etsimällä ruumista. Mummi odottaa nimittäin edelleen ikkunan ääressä poikansa paluuta. Saadakseen ruumin tarkan olinpaikan tietoonsa, Steven päättää kirjoittaa kirjeen murhaaja Arnold Averylle. Viekas psykopaatti ei kuitenkaan aio antaa tietoja ilmaiseksi, eikä nuori Steven tajuakaan, kuinka pahaan pulaan hän joutuukaan...
"Sade oli kastellut kukkulalla kasvavat kanervat likomäriksi ja niistä tippui aavemaisesti vettä märkään turpeeseen Stevenun kaivaessa. Hän kaivoi kaksi kuoppaa, söi juustovoileivän ja kaivoi vielä yhden kuopan. Sen jälkeen kun hän oli löytänyt lampaanleuan, kaivaminen ei ollut huvittanut häntä yhtä paljon kuin ennen."
Mielipide:
Aivan tosi hyvä kirjailijan ensimmäiseksi teokseksi, ja myös erilainen verrattuna moniin dekkareihin, joita olen aiemmin lukenut. Minun kävi todella sääliksi Steveniä, joka etsimällä ja kaivamalla enonsa ruumista yritti saattaa perheensä jälleen ehjäksi ja hakea hyväksyntää.
Tarina oli jännittävä ja hyvin kirjoitettu. Kirjailija oli osannut hienosti asettua niin Stevenin, kuin murhaajankin mieleen. Tähtiä annan neljä:
****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti