maanantai 1. heinäkuuta 2019

Ikuisesti, siskoni - Katri Alatalo




Gummerus 2019
Sivumäärä 471
Arvostelukappale, kiitos!

"Tässä lehdossa tammet ovat valtavia ja ikivanhoja. Niiden rungot kaartuvat kuin pyöreät linnantornit, jotka kohoavat taivasta kohti. Oksat työntyvät kauas joka suuntaan, puiden painavat käsivarret, joista alimmat iskevät kyynärpäänsä maahan asti. Jokainen tammi on kuin oma metsänsä, kokonainen maailma, jota ruskea kyhmyinen runko kannattelee ja tummanvihreä lehvästö suojelee taivaan kupolina. Kaarnassa on kämmenensyvyisiä halkeamia, ja sammal kiipeää verhoksi runkojen alaosaan niin että on vaikea sanoa, missä puu loppuu ja missä maa alkaa."

Lyhyesti:

Caitriona, uuden ajan druidi, vaeltaa oppilaansa Gillyn kanssa. He saapuvat Dun Eirichiin ja pyytävät kuninkaalta lupaa auttaa kuolettavaan Varjotautiin sairastuneita ihmisiä. He joutuvat lopulta pakenemaan ja kohtaamaan totuuksia, pahimpia pelkojaan.
Samalla kerrotaan tarinaa Caitrionan lapsuudesta ja menneisyydestä. Perheen suuresta salaisuudesta, kateudesta, toiveista, petoksesta, kirouksesta. Jumalista, druideista, samhnaista. Peloista ja rakkaudesta.
"Voiko totuuden selvittämisestä sairastua? hän mietti sinä iltana viltin alla maatessaan. Mutta hän ei puhunut ajatuksiaan ääneen, ei sanaakaan Cynbelistä. Ehkä jos hän olisi huutanut kaiken ääneen heti silloin, puhuminen olisi ollut helpompaa. Mutta hän ei puhunut, ja salaisuus alkoi saman tien tehdä pesää hänen sisälleen."
Juonta on hyvin vaikea kuvata paljastamatta liikoja. Kirjan takakansi kertookin mielestäni kaiken oleellisen: "Kelttiläisistä myyteistä ammentava Ikuisesti, siskoni on huikaiseva kertomus sisaruudesta, aikakausien kuohujen yli kantavasta rakkaudesta ja kohtalokkaasta petoksesta, joka saa kuolemankin sijoiltaan."

"Viileinä iltoina Cat vetää druidin kaavun ylleen, vaikka hän ei ole varma mikä on: druidi, samhnai vai pelkkä luonnoton kuolematon olento, joka on leikelty palasiksi liian monta kertaa. Näkymättömät arvet kutisevat hänen ihollaan, ja levottomat kädet eksyvät rinnalle tunnustelemaan sydämen iskuja. Onko se tosiaan hänen sydämensä, onko tämä enää hänen kehonsa, edes hänen mielensä, vai onko hän muuttunut jo liikaa ja vaihtunut kokonaan toiseksi?"

Mielipide:

En ole lukenut Katri Alatalon tuotantoa aiemmin, mutta Ikuisesti, siskoni teki suuren vaikutuksen.
Todella kauniisti kirjoitettu, ihanan haikea, mukaansatempaava tarina jossa kaikki oli kohdallaan.
Kirja lumosi minut heti ensimmäisellä sivulla, imaisi mukaansa ja viipyi ajatuksissa silloinkin, kun piti tehdä jotain ihan muuta. Tämän halusi ahmaista heti kerralla, täytyi saada tietää mitä seuraavaksi tapahtuu.
Mielenkiintoinen, tunteikas, täydellisen upea lukukokemus. Tämä pääsee ehdottomasti omien suosikkieni joukkoon, kärkipäähän. Tämä on kirja, joka tekee lukemisesta seikkailun.
Pidin jokaisesta kirjan hahmosta. Vaikka Cat kantoi mukanaan valtavaa syyllisyyden taakkaa, se ei mennyt liiallisen itsesäälin puolelle vaan tunteet kuvattiin hyvin osuvasti, koskettavasti.
En keksi kirjasta mitään kritisoitavaa, pidin ihan kaikesta.
Jos siis pidätte fantasiasta, joka vie jalat alta, pihistää yöunet ja saa ajatukset palaamaan tarinaan uudestaan ja uudestaan - lukekaa Ikuisesti, siskoni.
5/5




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...