Englanninkielinen alkuteos 2016 Behind Closed Doors
Gummerus 2020
Suomentanut Marja Luoma
Sivuja 272
Kirjasto
"Säpsähdän, kun samppanjapullo kolahtaa keittiön työtason marmoria vasten. Vilkaisen Jackia ja toivon, ettei hän ole huomannut, miten kireällä hermoni ovat. Hän ehtii havaita katseeni ja hymyilee. - Hienosti se menee, hän sanoo lempeästi. Jack tarttuu käteeni ja vie minut odottavien vieraidemme luo. "
Lyhyesti:
Jack ja Grace ovat täydellinen pari. Tai siltä ainakin vaikuttaa. Komea, menestynyt asianajaja, joka palvoo kotona viihtyvää vaimoaan. Todellisuus on kuitenkin jotain ihan muuta. Grace ei nimittäin koskaan vastaa puhelimeen, eikä hänellä ole edes kännykkää. Hän ei käy koskaan ystäviensä luona ilman aviomiestään. Eikä hän poistu yksin lukitusta huoneestaan.
Jack saa Gracen tottelemaan uhkaamalla tämän siskoa ja rankaisee Gracea jokaisesta pienestä virheestä. Grace on neuvoton, mutta etsii sinnikkäästi ulospääsyä vankilastaan. Voiko tästä painajaisesta paeta?
"Kun minulle oli Thaimaassa paljastunut, että olin mennyt naimisiin hirviön kanssa, toivoin Jackin nukkuvan seuraavana aamuna pitkään. Tiesin, että minun olisi aloitettava näytteleminen heti kun hän heräisi. Olin viettänyt suurimman osan yöstä valmistautumalla tulevaan henkisesti. Olin joutunut hyväksymään sen tosiasian, että jos halusin päästä Englantiin piakkoin ja turvallisesti, minun oli esitettävä pelokasta ja murtunutta. Pelokkaan esittäminen ei tuntunut vaikealta, sillä pelkäsin oikeasti."
Mielipide:
Nyt kyllä täytyy sanoa, että en ymmärrä tämän kirjan suosioita.
Tässä paljastettiin kaikki kerralla, mikään ei yllättänyt.
Kirja oli nopealukuinen ja siihen oli helppo syventyä pitkäksikin aikaa. Mutta minun ihoni alle se ei päässyt - en kokenut sitä kauhua ja ahdistusta mitä ehkä olisi kuulunut kokea. Olin ehkä kuvitellut tämän vielä karmeammaksi ja kuvitelmiini verrattuna tämä oli hyvin vaisu.
Päähenkilötkin jäivät minun silmissäni vaisuiksi - Jackin hurmaavuuden oli tarkoitus olla ahdistavaa ja pelottavaa, hänen kylmänviileän käytöksensä kauhistuttavaa... Mutta en kokenut sitä niin. Ainoa hyvä ja persoonallinen henkilö oli Gracen sisko Millie.
Ideana aivan loistava, mutta minun lukukokemukseni jäi vaisuksi. Loppu oli hyvä, siitä pidin kyllä. Paha saa lopulta palkkansa, onneksi.
3/5
Millie oli kyllä kirjan paras henkilö. Tykkäsin kuitenkin kirjasta.
VastaaPoistaTämmöinen psykopaatti voi löytyä kenen tahansa naapurista tai läheisistä. Eräs työkaverini kertoi, kun erosi, että miehen katseesta jo näki, että nyt tulee selkään. Viimeinen pisara oli, kun hän pakeni peloissaan, miehen tullessa joulupäivänä kotiin, puuvarastoon ja oli paleltua siellä. Eikä ollut ainoa kaveri, joka oli mustelmilla.