perjantai 14. kesäkuuta 2019

Kolkko kaupunki - Ransom Riggs


Englanninkielinen alkuteos Hollow City 2014
Kustantamo S&S 2016
Suomentanut Kaisa Kattelus
Sivumäärä 393

Tässä arviointi sarjan ensimmäisestä osasta - Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille. 

"Me soudimme satamasta ohi keinahtelevien veneiden, joiden saumat tihkuivat ruostetta, ohi äänettömien merilintuneuvostojen jotka nostivat katseensa verkoistaan ja tuijottivat meitä ilmeettöminä arvaillen varmaan, olimmeko totta vai kuvitelmaa, pelkkiä veden kuljettamia aaveita vai pian aaveiksi muuttuvia. Meidän kolmessa kiikkerässä veneessämme oli kymmenen lasta ja yksi lintu, ja me soudimme hiljaisen määrätietoisesti suoraan kohti ulappaa, missä ainoa turvasatama lähimaillakaan oli juuri se, josta nopeasti loittonimme, tuo karu saari, jonka aamunkoiton sinikultainen valo maalasi maagisesti." 
(Uskomatonta muuten, että tuossa on vain kaksi! lausetta kirjan alusta. Olisiko voinut hieman pätkiä lauseita...?)

Lyhyesti:

Eriskummalliset lapset ovat onnistuneet pelastamaan ottoäitinsä ja suojelijansa neiti Peregrinen kalmiailta ja ovat pakomatkalla pienillä veneillä. Ainoa ongelma on, että neiti Peregrine on juuttunut lintuhahmoonsa ja he tarvitsevat toisen ymbrynen apua - ja lähes kaikki ymbrynet on siepattu.
Alkaa hurja pakomatka, jonka aikana he kohtaavat mm. eriskummallisia eläimiä, ystävällisiä kiertolaisia sekä pahoja kalmitaita ja kuorioita.
Jacob, yksi kirjan päähenkilöistä, kipuilee tunteissaan Emmaa kohtaan sekä kaipaa kotiinsa, mutta kokee olevansa velkaa neiti Peregrinelle.
Löytävätkö lapset apua ajoissa? Jäävätkö se kalmiaiden vangeiksi?

"Ajatus oli mukava: ettei eriskummallisuus ollut vaillinaisuus vaan yltäkylläisyys, ettei minulta puuttunut jotain, mitä normaaleilla oli, vaan heiltä puuttui eriskummallisuus. Että me olimmekin enemmän emmekä vähemmän. - Minä vihaan noita humpuukijuttuja, Emma sanoi. -Että voisi muka pyydystää toisen sielun purkkiin? Karmivaa."

Mielipide:

Kirja (myös ykkösosa) on kuvitettu vanhoin valokuvin. Se tekee kirjasta hurjan mielenkiintoisen, on mahtavaa sekä kuvitella että nähdä millaisia hahmoja ja paikkoja tarinassa on.
Pidin kirjasta paljon. En tosin muistanut enää ensimmäisestä osasta juuri mitään, mutta pääsin nopeasti kärryille. Eriskummalliset hahmot eriskummallisine taitoineen ovat hauskan mielenkiintoisia ja persoonallisia. Toki hahmoja on paljon, mutta minusta heistä jokaisesta kerrottiin sopivasti.
Ei tämä kirja ihan yhtä hyvin sytyttänyt kuin ykkösosa. Sarjaan on kirjoitettu vielä kolmaskin kirja, sitä ei tosin ole (vielä?) suomennettu. Se on kuitenkin pakko lukea, jos suomennos tulee, niin jännään kohtaan kirja jäi :)
Kirjassa tapahtui paljon, välillä tuntui että pulasta päästiin liian helpolla. Tai jotenkin tuntui myös hölmöltä, että heillä oli mahtavia eriskummallisia kykyjä, eivätkä he uskaltaneet niitä käyttää puolustautuakseen.
No, jokatapauksessa, luettava kirja, mielenkiintoinen jatko sarjalle.
3/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...