Elina Aaltonen ja Books on Demand 2020
Sivuja 201
Arvostelukappale, kiitos!
"Hiekka pöllähtelee mustien kavioiden kumahdellessa maneesin pohjaan. Valkoinen kuolavaahto räiskähtelee tummanruunikon puoliverisen tamman rinnuksille sen korskuessa kiihdyksissään lähestyessään estettä. Laukka on kolmetahtista ja pyörivää, ja hevosen koko olemuksesta näkee, että se on täynnä pidäteltyä ruutia. Kaviot rummuttavat yhä kovemmin, kunnes lopulta ne irtoavat maasta, ja upea, kiiltäväkarvainen tamma liitää ratsastajansa kanssa esteen yli."
Lyhyesti:
Helena on keski-ikäinen, naimisissa oleva nainen. Hänellä ja hänen miehellään Sampsalla on kaksi täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevaa tytärtä. Jalkapallotreeneissä tai sohvalla kännykän kanssa viihtyvä aviomies ei herätä enää minkäänlaisia tunteita Helenassa, ja riitoja on enemmän kuin hyviä hetkiä. Silti tuntuu, että yhdessä pitää olla lasten vuoksi.
Iloa elämään tuo Börje- poni, joka ostetaan Helenalle ja Siljalle, tyttäristä nuoremmalle, yhteiseksi. Pian Siljan hevosinnostus laantuu poikaystävän tultua kuvioihin ja Börjen hoito ja liikutus jää kokonaan Helenan vastuulle.
Tallilla pyörii myös komea, mutta röyhkeä Veijo sekä ystävällinen Henrik, jotka molemmat saavat sukat pyörimään Helenan jaloissa.
Helenalla on edessään vaikeita päätöksiä, eikä kaikki aina suju suunnitelmien mukaan.
"Emmin pienen hetken, kunnes lopulta tartun tarjoukseen, sujautan kypärän päähäni ja kampean itseni satulaan. Maistelen nimeä kielelläni. Börje... Nimi sopii ratsulleni. Varovaisesti otan ohjat tuntumalle ja puristan pohkeillani. Börje vastaa apuihini uskomattoman herkästi, muttei lainkaan hätäisesti, ja niin me pian liitelemme ympäri maneesia täydellisessä sopusoinnussa. "
Mielipide:
On aina ihanaa löytää hevosaiheisia kirjoja, jotka sopivat myös aikuiselle lukijalle.
Pidin tässä kirjassa paljon kaikista hevosiin ja talliin liittyvistä osioista ja Helenan ja Börjen taivalta oli ilo lukea. Mukava, kun päähenkilö oli tavallinen nainen, joka oli tavallisen keskinkertainen ja jopa arka ratsastaja. Ja joka oli muutenkin kaikinpuolin tavallinen töiden, perheen ja reuman osalta.
Harmillisesti hevoset jäivät vain hieman taka-alalle. Helenan ihmissuhdekoukerot ja itsesäälissä kieriskely veivät välillä liikaa huomiota siitä, mistä olisin halunnut lukea enemmän. Romantiikkaa olisi voinut olla enemmänkin ja kohtaukset Veijon kanssa olivat jotenkin kiusaannuttavia.
Olisi mukavaa lukea jatkoa Helenan ja Börjen tarinalle, tallielämään oli niin mukava sukeltaa.
Älä anna minun pudota oli loppuunsa mukavan kepeä ihmissuhdekirja, höystettynä tallielämällä ja rakkaudella hevosiin.
3/5
Minusta tämä oli todella lapsellinen ja naiivi kirja. 1/5, päähenkilö lähinnä ärsyttää, kerronta on alakoululaisille tehtyä. Eivät aikuiset mene halaamisesta shokkiin, ja reuman sairastaminen ei todellakaan ole sellaista, kun kirjassa esitetään.
VastaaPoista