Sivumäärä 295
Lyhyesti:
Edellinen kirja, Delirium- rakkaus on harhaa- päättyi siihen, kun Lena kiipesi aidan yli Korpeen Alexin jäädessä jälkeen vartioiden laukauksien saattelemana.
Lenan matka jatkuu yksin ja hän päätyy erääseen Kotipesään ja yrittää elää päivän kerrallaan unohtaen kaiken menneen ja painajaisensa. Hän hukuttaa haaveensa ikuisesta rakkaudesta rankkaan työntekoon vastarintaliikkeen puolesta. Hän jopa soluttautuu bihollistensa joukkoon ja joutuu itse hengenvaaraan.
"Ei ollut helppoa alkaa tuntemaan oloaan luontevaksi hänen seurassaan. Oli rankkaa karistaa kaikki läksyt, joita opin toisella puolella, Portlandissa, varoitukset joita minuun iskostivat kaikki, joita ihailin ja joihin luotin. Sairaus, he opettivat minulle, kasvaa miesten ja naisten, poikien ja tyttöjen välisessä tilassa; se tarttuu toisesta toiseen katseista, hymyistä ja kosketuksista ja juurtuu kuin home, joka mädättää puun sisältä päin. Mutta nyt Metsästäjä on ystävä, eikä mitään muuta "
Mielipide:
Pakko myöntää, että pidin tästä teoksesta, jopa enemmän kuin Deliriumista. Hyvin jännittävä, tapahtumarikas, ehkä jopa äärimmäisen julma kirja! Odotin jotain erilaista, mutta tämä oli ehkä parempi kuin odotukseni. Pidin tästä näin.
Viimeisen sivun paljastusta odotin koko kirjan ajan (ja toisaalta odotin, että tämä tapahtuisi vasta seuraavassa osassa), eikä se loppujen lopuksi tullut yllätyksenä. Paljastus sai kuitenkin kiinnostukseni nousemaan entisestään ja minun on kai pakko lukea kolmaskin kirja, kunhan se ilmestyy!
Henkilöistä tuli paljon mielenkiintoisempia ja heistä oppi paljon uutta tässä.
Tähtiä neljä:
****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti