Miekanloisto- Candoran sauva - J.P Toivonen

Books on Demand 2019
Arvostelukappale, suuri kiitos!
Sivumäärä 579

"Aikojen alussa ennen aineellisen maailmankaikkeuden luomista Basileus, joka oli Jumala, lepäsi Taivaan valtakunnan kristallipuumetsän valoisalla aukiolla vehreälatvaisen puun lehtevien oksien alla pehmeällä ruohikolla. Hänellä oli yllään kangasvyöllä kupeelta vyötetty pitkä vihreä paita ja paidan päällä valkoinen toisen hartian ylittävä vaippa. Aukiota ympäröivien puiden hopeanhohtoiset lehvästöt olivat pohjaväriltään syvänvihreitä, ja näiden puiden käppyräisiä runkoja ja maasta esiin työntyneitä juurakoita peitti kultaisena hohtava ruskea kaarna."

Lyhyesti:

Kirja alkaa kertomuksella Basileus- Jumalasta sekä Oliivipuusta, joka katkeroituneena saa vietyä pahuuden ja sitä kautta kuolemanmahdin Basileuksen luomalle Atlas planeetalle.
"Luomakunnan lankeemuukseen johtaneesta Oliivipuun toiminnasta oli alkanut maailmankaikkeuden hyvän ja pahan välinen taistelu, jonka vaikutukset ulottuivat maasta Taivaaseen, ja joka vaikutti tavalla tai toisella jokaiseen Jumalan luomaan olentoon."

Sitten tarina hyppää reilusti eteenpäin, Atlas planeetan niin sanottuun keskiaikaan. Basileus lähetti maahan Valon Valtiattaren, joka huolehti Esimannun asukkaista - hän siunasi heitä, paransi heitä ja ohjasi heitä uskossa Basileukseen.
Kuolematon Valon Valtiatar kuitenkin sortui katkeruuteen ja kääntyi Basileusta vastaan. Hän alkoi janota valtaa ja käyttää pimeitä voimia sitä saadakseen.
Suurin osa yritti vastustaa muuttunutta Valtiatarta, mutta hänen voimansa olivat suuret. Lopulta he saivat avukseen Velhoja, joilla oli suunnitelma ja tarvittavia voimia Valtiattaren vastustamiseen - jos kaikki vain sujuisi suunnitelmien mukaan.

Valon Valtiattaren kukistuttua hypätään taas ajassa eteenpäin, Uuteenaikaan, jolloin Zargon alle vuoden ikäinen ja saa haltuunsa viisiapilariipuksen - josta tuleekin hänelle todella tärkeä.
Kirja seuraa Zargonin kasvua lapsesta nuorukaiseksi, nuoresta aikuiseksi.
Valmistuttuaan rohtologiksi Zargon palaa kotikyläänsä ja saa vanhan kirjan, jossa hän törmää tutunnäköiseen viisiapilaan. Hän alkaa selvittämään sen merkitystä ja lähtee etsimään vanhan Khoral- linnan raunioita.

Lopussa hypätään vielä hieman ajassa, reilu 200 vuotta Zargonin aikaa eteenpäin. Pimeä Hornan ruhtinas valloittaa maata, tuhoaa velhoja ja kiduttaa häntä vastustavia kuolevaisia. Velho Serafim törmää profetiaan, jonka avulla hän toivoo voivansa edesauttaa Hornan ruhtinaan kukistamisessa...

Mielipide:

Kirja sai minussa aikaan hieman ristiriitaisia tunteita.
Alkuun tuntui, ettei tarinasta oikein saa kiinni. Kirjan alussa ei ollut juurikaan henkilöitä, joihin olisi voinut samaistua tai joiden kautta tarinaa olisi seurattu. Kertomus eteni hieman selostaen.
Kirja oli kyllä hyvin kirjoitettu, teksti oli kaunista ja todella tarkkaan kuvailtua. Jokainen yksityiskohta oli tarkkaan mietitty ja selitetty.
Velho Pelegin ja Zargonin tultua tarinaan mukaan, kirja sai uudenlaisen sävyn - nyt tapahtumia seurattiin jonkun näkökulmasta, mukana oli jonkun tunteita ja ajatuksia. Zargoniin ehti jopa kiintyä, siinäpä vasta mukava ja sympaattinen hahmo.
Tarina itsessään oli todella mielenkiintoinen, kaikki nivoutui lopulta yhteen ja kaikelle löytyi selitys. J.P. Toivonen on luonut jännittävän fantasiamaailman, jossa perinteisten peikkojen, haltijoiden ja velhojen lisäksi seikkailee Jumalia ja pimeyden hahmoja.
Kirja aloitti Miekanloisto- sarjan ja jatkoa on ilmeisesti (ja toivottavasti!) tulossa lisää!

Pisteitä annan 3/5!