Auschwitzin tatuoija - Heather Morris

Äänikirja Storytel
Englanninkielinen alkuperäisteos The tattooist of Auschwitz 2018
Aula & Co 2019
Suomentanut Pekka Tuomisto
Sivuja 292
Äänikirjan kesto 6h 54min
Lukija Markus Niemi

Helmet lukuhaaste kohta 32: kirjan nimessä on ammatti

Lale Sokolov on 24- vuotias slovakialainen, joka juutalaisuutensa vuoksi joutuu Auschwiz- Birkenaun keskitysleirille. Hän lähtee sinne kuvitellen siten pelastavansa muun perheensä.
Hän joutuu ensin tekemään raskasta pakkotyötä, kunnes sairaus on viedä hänet. Toiset vangit kuitenkin pelastavat hänet ja hän päätyy tatuoimaan toisia vankeja.
Tätowiererinä hän on paremmassa turvassa kuin moni muu, vaikkei hänkään täysin turvassa ole. Lale käyttää suht turvallista asemaansa auttaakseen muita vankeja. Hän tekee vaihtokauppoja ja jakaa ylimääräisiä ruoka-annoksia muille. Hän joutuu tatuoimaan tuhansien ja taas tuhansien ihmisten käteen numeron, joka vie heiltä identiteetin. Tästä eteenpäin he ovat vain numeroita.
Eräänä päivänä hän tatuoi nuoren naisen. Gitan. He rakastuvat ja kaiken pelon, kivun, nälän ja kurjuuden keskellä on pilkahdus valoa. "Kun me pääsemme täältä pois, menetkö kanssani naimisiin?"
Kirja perustuu tositapahtumiin.

"Lale kumartuu ja poimii hellästi lyhyen kukkasen. Hän keksii vielä, miten antaa sen Gitalle seuraavana päivänä. Huoneeseensa palattuaan Lale laskee arvokkaan kukan huolellisesti sänkynsä viereen ennen kuin vajoaa unettomaan uneen, mutta kun hän seuraavana aamuna herää, sen terälehdet ovat irronneet ja makaavat käpertyneinä mustan keskustan vieressä. Vain kuolema kestää tässä paikassa."

Mielipide:

Pidin kirjasta, kyllä.
Se oli kaunis ja romanttinen, mutta myös pelottava ja surullinen.
En ole lukenut paljoa Auschwitzistä kertovaa kirjallisuutta, mutta tämä herätti mielenkiintoni. Vaikka tämä oli tositapahtumiin perustuva, minusta siitä ei välittynyt se kauhu ja kauheus, joka tuolla on varmasti vallannut. Kirjassa haluttiin keskittyä Laleen ja Gitaan, mutta se epätoivoinen rakkaus ja ainainen pelko olisi korostunut paremmin, mikäli keskitysleirin kauheuksia olisi kuvattu enemmän. Minulle jäi lopulta kuitenkin olo, että tapaamiset järjestyivät helposti, sotilaat olivat helposti lahjottavissa jne. Että he todella olivat hyvässä asemassa.
Luulen myös, että tarina olisi kolahtanut minuun tällä kertaa paremmin luetussa muodossa. Vaikka pidin äänikirjan lukijasta, itse luettuna siihen olisi saanut enemmän tunnetta mukaan.
Kirjaa on kritisoitu paljon siitä, että vaikka se perustuu tositapahtumiin, on siinä paljon virheitä ja jotkut tapahtumat ova keksittyjä. Itse en ole näihin seikkoihin sen kummemmin perehtynyt, eikä minua jälkeenpäinkään häiritse se, että kaikki ei olekaan todellista. Kirja oli kuitenkin mielenkiintoinen, kaunis ja kauhistuttava luku(kuuntelu)kokemus, jota voin kyllä suositella jos aihe kiinnostaa.
(Tarinaa suunniteltiin ensin elokuvakäsikirjoitukseksi ja minua kyllä kiinnostaisi nähdä tästä tehty elokuvakin, jos sellainen sitten joskus tulisi)
4/5