keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Käärmeiden kaupunki - Katri Alatalo

Gummerus 2017
Sivuja 686

"Keidas kohosi punaisen erämaan yllä kuin palanen toista maailmaa: palmut, oliivilehdot, laitumet ja lähteet, joiden vesi oli arvokkaampaa kuin kulta ja timantit. Vesi oli lahja jumalilta, jotkut sanoivat, se oli sulatettu yötaivaan tähdistä. Toiset taas kutsuivat sitä maan vereksi, joka pulppusi kuivan maan läpi syvältä maan ytimestä. Lähteiden ympärille oli ihminen tehnyt kaupunkinsa."



Lyhyesti:

Ninette on Kharras- Dimin hallitsijan tytär. Ei perintöjärjestyksessä ensimmäinen, joten hänellä on lapsuudessaan aikaa kulkea ystäviensa Sulwaenin ja Arryn kanssa. Ninetellä on kummallinen yhteys käärmeisiin, hän pystyy hallitsemaan ja ymmärtämään niitä. Sulwaen on velhon oppipoika ja Arry kummallisen valkoisine ihoineen pystyy muuttamaan muotoaan.
Tämä erikoinen kolmikko löytää aavikon kätköistä kolme jättimäistä munaa, jotka äkkipikainen Arry rikkoo. Kolmikon tiet erkanevat.
Vuosia myöhemmin Kharras- Dimiin hyökätään, sen asukkaat kävelytetään toiseen kaupunkiin ja alistetaan orjiksi kaivoksiin. Ninette ei paljasta olevansa ylhäistä sukua, mutta päätyy palatsiin palvelijattareksi.
Arry onnistuu keplottelemaan tiensä pois kaivoksista Samitsân hallitsijan Azimakin sisaren vuoteeseen. Azimak ei tietenkään ole tästä riemuissaan...
Sulwaen on hyökkäyksen tapahtuessa aavikolla suorittamassa velhon vaellustaan ja palaa lopulta tyhjään kotikaupunkiinsa. Hän päättää yrittää selvittää, mitä muille on tapahtunut ja auttaa, mikäli vain voi.
Kolmikon tiet yhdistyvät jälleen heidän yrittäessään pelastaa Kharras- Dimin asukkaat, mutta voivatko he luottaa enää toisiinsa?

"Nini nosti kahlekätensä kasvojensa eteen ja katsoi rautaan upotettua taikakiveä. Se oli kuin silmä, joka tuijotti ja tarkkaili häntä herkeämättä. Aina avoin ja luometon, kuin käärmeen silmä. Nini tunsi, että se oli vahvempi kuin hän. Hänellä ei ollut voimaa vastata sen katseeseen."

Mielipide:

Kyllä Katri Alatalo osaa!
Luin aiemmin kesällä hänen teoksensa Ikuisesti, siskoni ja hullaannuin siihen täysin. Myös Käärmeiden kaupunki vei minut ihan tyystin mukanaan.
Kaikki oli hyvin suunniteltu, mikään ei häirinnyt, kaikki sopi yhteen. Kieli on kaunista ja rikasta. On uskomatonta, miten joku voi luoda kokonaisen maailman tyhjästä ja saada sen toimimaan. Henkilöitä oli suht paljon, mutta kaikille oli paikkansa ja heistä pysyi hyvin kärryillä. Henkilöt olivat ihanan persoonallisia ja juonittelua ja tapahtumia riitti.
Ainoa mikä minua suretti, oli Arryn kohtalo.  Tavallaan juuri niin piti käydäkin, mutta toisaalta olisin toivonut jotain muuta.
Mutta Käärmeiden kaupunki on ehdottomasti minun asteikollani
5/5! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...