Kotimme Auschwitz - Tadeusz Borowski

Like kustannus 2005
Suomentanut Martti Puukko
Puolankielinen proosateos julkaistu vuonna 1946, joista 12 novellia on suomennettu tähän teokseen.
Sivuja 194
(Kirjasto)

"Kaikki leiriläiset kulkevat alasti. Itse asiassa olemme saaneet vaatteemme takaisin altaista, joissa ne ovat olleet cyklonilla terästetyssä vedessä, cyklonilla, joka niin erinomaisesti tappaa syöpäläiset kankaissa ja ihmiset kaasukammioissa."



Lyhyesti:

Kirjailija on yksi Auschwitzin keskitysleirin eloonjääneistä.
Hän ei ollut juutalainen, mutta joutui vankilan kautta keskitysleirille epäiltynä maanalaisesta toiminnassa. Novelleista käy hyvin selväksi keskitysleirien kauhut sekä keinot siellä selviytymiseen.
Tadeusz Borowski poistui oman käden kautta 28- vuotiaana. Tämä kirja kuuluu kategoriaan "lue itse, niin tiedät". Ei tällaisen teoksen juonta voi kuvailla lyhyesti.

"Palasin pallo mukanani maalille ja potkaisin sen kulmaan. Selkäni takana oli kaasutettu hengiltä kolmetuhatta ihmistä kahden kulmapotkun välisenä aikana. 
Ihmiset kulkivat kahta eri kautta metsikköön, toiset suoraan lastauslaiturilta ja toiset sairaalamme ohi. Molemmat tiet veivät krematorioon, mutta joillakin oli sen verran enemmän onnea, että he pääsivät zaunaan asti, mikä merkitsi heille vain kylpyä, syöpäläistorjuntaa, parturointia ja uusia öljyväreillä värjättyjä raidallisia vaatteita, mutta se merkitsi heille myös elämää. Tosin se merkitsi heille elämää leirissä, mutta elämää joka tapauksessa."

Mielipide:

Luettuani Auschwitzin tatuoijan halusin tutustua lisää keskitysleireistä kertovaan kirjallisuuteen. Siinä missä yllä mainittu teos vaikutti (ja oli osaksi) fiktiiviseltä teokselta, tämä oli jotenkin karumpi ja todemman tuntuinen. Tässä ei ole onnellista loppua, vaikka Borowski vapautettiin.
Borowskin kirjassa leirin vangit saivat paketteja, kirjeitä kotoa, ruokalähetyksiä, musiikkia, konsertteja... Kaikessa karmivuudessaan joillakin olivat asiat leireissä vielä huonommin, mikä tuntuu jo lähes mahdottomalta kuvitella.
Nämä tarinat ovat kaameita, siitä ei pääse yli. On todella vaikea arvioida kirjaa, joka on totta. Surullista luettavaa, hienosti kirjoitettuna.