Englanninkielinen alkuteos 1998 In the Presence of HorsesGummerus 1999
Suomentanut Saara Villa
Sivuja 366
(Kirjasto)
"Aidosti mustassa hevosessa ei ole ainuttakaan ruskeaa karvaa. Ne joita mustiksi sanotaan ovat yleensä tummia ruunikoita tai rautiaita. Mutta tämä nuori hevonen oli musta - oikeasti musta, ja sillä oli vino valkoinen läsi ja neljä tyylikästä valkoista sukkaa. Kaikki muu olikin pielessä."
Lyhyesti:
Natalie Baxter on hevoskouluttaja, joka ei pysy samassa paikassa pitkää aikaa. Tällä kertaa hän ottaa vastaan paikan pienestä maalaiskylästä. Pienen tallin omistaja on nimeltään Pierce, eikä hän itse tiedä hevosista mitään. Tallia pyöritti aiemmin hänen edesmennyt sisarensa.
Pierceä tallin asiat eivät tunnu kiinnostavan lainkaan, joten Natalie hieman vastahakoisesti laittelee paikkoja kuntoon ja ottaa vastaan oppilaita - vaikka joka ilta vannookin itselleen ottavansa lopputilin ja vaihtavansa taas maisemaa.
Ainoa, joka häntä tallilla vielä pidättelee, on musta hevonen Twister.
Tuo nuori, huonorakenteinen hevonen vie Natalien sydämen ja ajatukset. Heidän välilleen syntyy yhteys ja tuntuu kuin he voisivat puhua toisilleen. Valitettavasti Twisterillä on jalkaongelmia, jotka eivät parane. Kipu on koko ajan läsnä. On oikein antaa hevosen mennä.
Tämän menetyksen myötä Natalie joutuu kohtaamaan myös menneisyytensä menetykset ja lopulta hän alkaa ymmärtää, että on muitakin vaihtoehtoja kuin järjetön pakeneminen.
"Kun kuljin askareissani käytävällä, retuutin letkua tai työnsin kottikärryjä, se tuntui tarkkailevan minua vakavan kiinnostuneena. Yksikään hevonen ei koskaan ollut ollut yhtä tietoinen minusta. Enkä minä yhdestäkään hevosesta. Alkuun se kuitenkin pelästytti minut joka kerta kun ratsastin sillä. Minä pystyin suoraan sanoen kuulemaan sen ajatukset. Oli kuin välillemme olisi vahingossa auennut radioyhteys."
Mielipide:
Tämä kirja alkoi todella lupaavasti. Pidin kovasti hevosten ja talliarjen kuvailusta, ihmisistä, ympäristöstä. Natalien ja Twisterin suhteesta, tallitytöistä ja heppahöperyydestä. Hankalasta, hiljaisesta tallinomistajasta ja odotuksesta, tapahtuuko heidän välillään jotain..
Mutta sitten...
Twister lopetettiin ja alettiin toden teolla kertaamaan menneisyyttä. Mielenkiintoni lopahti. Toki menneisyydessäkin pyöri hevosia mukana ja juonen kannalta oli oleellista tietää myös menneet asiat.. Mutta jotenkin ei vain uponnut. Kirjan hohto katosi, se ei enää vienyt mukanaan. Tunnelma lässähti.
Onneksi kirja oli suht helppolukuinen, vaikka lopussa pompittiinkin paljon nykyisyyden ja menneen välillä.
Harmillista.
2/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti