torstai 7. maaliskuuta 2019

Pihka - Ane Riel

Pohjoinen lukuhaaste kohta 25: kirja jonka nimessä on vain yksi sana.
Helmet 2019 lukuhaaste 40: kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia

Tanskankielinen alkuteos Harpiks 2015
Suomentanut Katriina Huttunen
Aula & Co 2017


"Valkoisessa huoneessa oli pimeää, kun isä tappoi isoäidin. Minä olin siellä. Myös Carl oli siellä, mutta häntä he eivät koskaan huomanneet. Oli jouluaattoaamu ja satoi pikkuisen lunta, mutta kunnon valkeaa joulua ei tuona vuonna ollut."

Liv on pieni tyttö, joka asuu pienellä saarella vanhempiensa kanssa. Heidän kotinsa on saaren kärjessä ja sitä kutsutaan Pääksi. Pää on rauhallinen paikka ja hieman erillään muusta saaren asutuksesta.
Liv rakastaa vanhempiaan ja tietää, että he rakastavat häntä. Livin mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä, että äiti on niin lihava ettei mahdu talosta ulos. Tai että hänen seuranaan on Carl, jota kukaan muu ei tunnu näkevän. Tai että isä täyttää kodin joka nurkan romulla ja tappaa Livin isoäidin.

"Else Haarder makasi selällään kädet kuin rukoukseen ristittyinä peiton päällä. Tuntui melkein kuin hän olisi kuullut, mistä he puhuivat, ja halusi helpottaa poikansa työtä. Se kesti vain hetken. Sillä välin hänen lapsenlapsensa puristi näkymätöntä kättä pimeässä."

Mielipide:

En tiedä, onko väärin sanoa tätä mielenkiintoiseksi kirjaksi. Kaikessa kauhistuttavuudessaan teksti oli jotenkin kepeää ja kun asioita kerrottiin Livin kannalta, se ei tuntunut niin pahalta. Pihka poikkesi monella tapaa muista lukemistani kirjoista, enkä oikein osaa sijoittaa sitä mihinkään genreen.
Todella taidokkaasti tehty teos, joka paljasti pikkuhiljaa mistä kaikki alkoi ja miten mihinkin tilanteeseen päädyttiin.
Todella järisyttävä ja koukuttava lukukokemus, suosittelen!
5/5! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...