lauantai 29. helmikuuta 2020

Kemisti - Stephenie Meyer



Englanninkielinen alkuteos The Chemist 2016
Otava 2017
Suomentanut Ilkka Rekiaro
Sivuja 511
(Kirjasto)

"Tämänpäiväisestä toimenpiteestä oli tullut rutiinia naiselle, joka toistaiseksi kutsui itseään Chris Tayloriksi. Hän oli noussut sängystä paljon aikaisemmin kuin olisi halunnut ja oli sen jälkeen purkanut ja piilottanut tavanomaiset yöhälyttimensä. Oli aikamoinen riesa virittää kaikki valmiiksi illalla ja irrottaa ne ensi töiksi aamulla, mutta hän ei halunnut riskeerata henkeään laiskuuden takia. "


Lyhyesti:

Hänellä on monta nimeä, eikä mikään niistä säily kovin kauaa. Chris Taylor, Alex, Oleanteri, Ollie... Hän oli hallituksen palveluksessa ja hänen työnsä oli niin salaista, ettei sille ollut edes nimeä. Nyt hänen henkensä on vaarassa, hän on pakosalla ja selviytyäkseen hän ottaa vastaan vielä viimeisen tehtävän.
Hän on kemisti. Hän osaa kiduttaa ihmisiä huomaamattomasti, mutta tehokkaasti. Satuttamalla yhtä hän voi pelastaa miljoonia. Hän ottaa vastaan tehtävän, joka osoittautuu ansaksi. Tehtävän antaja ei kuitenkaan aavista, että kuoleman sijaan Kemisti saa liittolaisia. Liittolaisia, jotka muuttavat kaiken. 
Nyt pelkän selviytymisen sijaan Alex, eli Kemisti, yrittää pitää hengissä muitakin sekä saattaa loppuun kaiken sen, mitä hän on paennut jo useamman vuoden. 

"Osasto ei ollut pannut toimeen varsinaista operaatiota, vaan hänen kimppuunsa oli määrätty murhaajia, joille tilanne oli selitetty vain pintapuolisesti jos lainkaan. Hän mietti kaikki mahdolliset kuviot kahteen tai kolmeen kertaan ja oli entistä vakuuttuneempi, että viimeinkin ymmärsi takaa-ajajien aivotukset. 
Ja sitten häntä alkoi pitkästyttää."

Mielipide:

En ymmärrä, miten minulta on voinut mennä Meyerin uusin teos ohi kolmisen vuotta sitten. Tähän törmäsin ihan sattumalta. Pidin nuorena kovasti Houkutus- sarjasta ja Vieras kuuluu myös suosikkeihini - joten odotukset olivat ilman muuta hyvin, hyvin korkealla. 
Valitettavasti tämä ei aivan yltänyt toiveideni tasolle.
Pidin ideasta ja tarinasta hurjan paljon. Juonittelua, salaisuuksia, salaperäinen Kemisti... Mutta no... Tarina alkoi hieman hitaasti ja sekavasti. Ja kun se sitten alkoi rullaamaan, tapahtui kaikki liiankin helposti. Mukana on ihmekoiria, jotka pelastavat pulasta. Pieni nainen pystyy noin vain huumaamaan miehiä ja raahaamaan heitä haluamaansa paikkaan. Kun kasvot ottavat osumaa, löytyy luotettava maskeeraaja liiankin helposti jne.. Lisäksi olin hurjan pettynyt kirjan romanttiseen puoleen. Olin ihan varma, että juttu päättyy huonosti ja toinen osoittautuukin pahikseksi, mutta ei. Kirjassa rakastutaan kiduttajaan ensi silmäyksellä, mutta tunne ei välittynyt ainakaan minulle. 
Pidin tarinan henkilöistä kuitenkin paljon. Pieni, mutta sisukas ja ammattitaitoinen Alex oli mielenkiintoinen. Kevin kaikessa kovuudessaan oli ihan symppis, mutta hänen veljensä jäi aika valjuksi. 
Kirja ei ole huono, vaikka mielipiteeni voikin siltä kuulostaa! 
Odotin itse vain tältä paljon enemmän. 
3/5















1 kommentti:

  1. Minä luin tämän silloin 3 vuotta sitten ja ihan kelpo kirjahan se oli. Harmi, että Meyer ei ole kirjoittanut enempää... Tai ainakaan suomennettu

    VastaaPoista

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...