Sivumäärä 393
Arvostelukappale, kiitos!
"Muutos alkoi sinä päivänä, kun täytin 25 vuotta. Kuten elämän isot käänteet yleensä, se kohtasi minut valmistautumattomana. Seisoin maalaustelineen edessä pienen, Käpylässä sijaitsevan puutaloyksiöni olohuoneessa ja yritin tavoittaa sitä täydellistä turkoosin sävyä, jonka olin löytänyt edellisenä iltana. Minua väsytti armottomasti, vaikka olin nukkunut lähelle puolta päivää."
Lyhyesti:
Hanna saa salaperäisen paketin edesmenneeltä äidiltään. Hänelle alkaa pikkuhiljaa selvitä, että sadut Magian lapsista - haltioista, peikoista ja ihmissusista - ovat totta ja että hän on yksi heistä.
Hänen entinen poikaystävänsä Joutsa saapuu myös yllättäen kuvioihin. Heidän välillään roihuaa kuten ennenkin, vaikka Joutsa yrittääkin pitää tunteensa kurissa. Joutsa on myös yksi Magian lapsista ja hänellä on tärkeä tehtävä suojellessaan Hannaa sekä etsiessään mystistä Tristanin korua. Salaseura Eliitti on myös korun ja sitä myötä Hannan - perässä.
Miten äiti on voinut salata näin suuria asioita Hannalta? Miten käy hänen ja Joutsan kielletyn rakkauden? Löytyykö koru ja pelastuvatko Magian lapset?
"Toivoin, että Joutsa olisi ollut ihminen ja että olisimme saaneet toisenlaisen, helpomman elämän. Sydäntäni viilsi, kun ajattelin, etten koskaan saisi häntä kuten itse tahdoin. Esteenä olivat sekä haltioiden että peikkojen tavat. Joutsa vastasi suutelemalla minua. Rintaani puristi, kun Joutsan käsivarret kiertyivät ympärilleni, mutta työnsin kivun syrjään. Tahdoin unohtaa kaikki uuden elämäni paineet edes hetkeksi. Tämä tuntui parhaalta keinolta siihen juuri nyt. "
Mielipide:
Uusi, mielenkiintoinen ja maaginen kirja. Haltioita, peikkoja, kiellettyä rakkautta. Toimii!
Alkuun tuntui hieman sekavalta päästä perille klaaneista, huoneista sekä peikkojen ja haltioiden sukulaisuus- ja hierarkiakuvioista, mutta kaikki kyllä selkeytyi aikanaan.
Hannan ja Joutsan välinen jännite tuntui ja kieppui koko ajan mukavasti mukana ja salaisuuksia mennesyydestä paljastui pikkuhiljaa. Muutenkin molemmat päähenkilöt (joiden näkökulmasta tarinaa vuorotellen vietiin eteenpäin) olivat oikein symppiksiä ja miellyttäviä.
Loppua kohden meno vain kiihtyi ja oli pakko lukea eteenpäin ja selvittää, kuinka tämä kaikki päättyy. Yllättäviäkin käänteitä löytyi ja tarina vain parani, mitä pidemmälle luki.
Tässä oli sopivasti kaikkea ja etenkin Joutsan ja Hannan rakkaustarina oli minulle mieleen. Sopivan kevyt, mutta vauhdikas, taianomainen kertomus. Tykkäsin!
(Tarina muuten päättyi siten, että voisin kuvitella Magian lasten tarinan jatkuvan. Odotan innolla, jos kirja saa jatkoa!)
4/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti