maanantai 8. kesäkuuta 2020

Sielujen saari - Johanna Holmström

Ruotsinkielinen alkuteos 2017 Själarnas ö
Otava 2017
Suomentanut Jaana Nikula
Sivuja 365
Kirjasto

"Uintikerta jää Sigridin viimeiseksi. Ollaan syyskuun keskivaiheilla, ilma ja vesi ovat vielä lämpimiä. Hän on kävellyt paljain jaloin kylmänkostean nurmen poikki koko matkan kotoaan pappilasta Hullujenrannalle. Ohi kirkon, joka häämöttää vasemmalla, Fyyrin, joka on suoraan edessä ja pesulan, joka jää oikealle; hospitaali on ylhäällä Houruinhoitolan mäellä. "

Lyhyesti:

Sielujen saari on saari mieleltään sairaille naisille. Se on eristyksissä ja kaukana kaikesta. Sieltä ei ole pääsyä pois, ei muualle kuin mullan alle. 
Kristina päätyy saarelle väsyttyään soutamiseen ja hukutettuaan omat lapsensa. Seuraavana aamuna hän ei voi uskoa lasten olevan poissa ja etsiikin tytärtään vielä pitkään. 
Elli on rakastunut ja lähtee pakomatkalle miehen kanssa. Mies pääsee pakoon, mutta Elli saadaan kiinni. Välttääkseen kuritushuoneen, hänet suljetaan Hospitaaliin. Hän ikävöi kotiaan ja perhettään ja yrittää käyttäytyä hyvin päästäkseen pois sairaalasta. Hän kuitenkin sekaantuu sairaalan sisäpiireihin ja tutustuu Kariniin, joka ei vain sopeudu ulkomaailmaan. 
Yksi saaren vangeista on hoitaja Sigrid, joka yrittää tienata ja odottaa kihlattunsa opiskelujen valmistumista. Lopulta sota tuhoaa hänen haaveensa, eikä hänellä ole enää muuta kotia. 

"Mutta virta ei vie hänen henkeään, pikemminkin päinvastoin, ja hän levittää käsivartensa ja antaa virran kuljettaa hänet mihin haluaa. Sillä tuskan jälkeen tulee jotain muuta, sen hän tietää. Tuska valmistaa tietä sille, joka tulee jäljessä. Murtuma hänen mielessään ei koskaan parane täydellisesti. Hän ei voi muuta kuin oppia hyväksymään sen..."

Mielipide:

Kauniisti kirjoitettu kirja erilaisista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. 
Yllättävän toiveikas, onnellinen loppu, vaikka kirja ei muuten kovin kevyt ollutkaan. 
Erilaisia naisia, erilaisina aikoina. Äitiyden ja naiseuden taakka, ilot sekä surut. Ihmismielen ihmeet ja hämärät rajat. Hurjaa, kuka saa päättää millaisen kohtalon kukanenkin saa. 
Upea matka hospitaalin elämää vuosikymmenten ajalta. 
Hieno lukukokemus!
Nopea, mukaansatempaava, lumoava, maalaileva, haikea, tunnelmallinen. 
4/5


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...