Karhun morsian - Katja Törmänen

 Like kustannus 2018
Sivuja 389
Kirjasto

"Riemastunut nauru helisi Suolakarin rannassa, hengitys tuprahteli suurina höyrypilvinä ilmaan. Freydis seisoi erillään muista, nosti silmille valuvaa turkishattua ylemmäs. Oli talven ensimmäisen rekiajelun aika, ja nuoret kihisivät innostusta kuin irti päässeet varsat. Kesällä täältä noustiin veneisiin, kiidettiin tuulen ja aaltojen sylissä kauas horisonttia kohti. "

Lyhyesti:

Suolakarin Freydis on nuori nainen, jolla on näkijän ja parantajan kykyjä. Hän on myös Karhun morsian ja hänen kohtalonsa on ennalta määrätty. Hän menee naimisiin kylän päällikön Thorbjörnin kanssa ja hänen olisi uhrattava joko itsensä tai talven pimeimpänä yönä syntyvä lapsensa Karhulle, lapsen sukupuolesta riippuen. Sitä ennen on hänen tehtäväsä pitää Karhu tyytyväisenä  ja siten pitää kylä turvassa. Kun lopulta on uhrauksen aika, pystyykö Freydis täyttämään kohtalonsa?
Toisaalla, Surmankylässä, asuu niin ikään nuori nainen, Aslaug nimeltään. Hänelläkin on näkijän ja parantajan kykyjä, mutta ne ja Karhun palvominen on pidettävä salassa kylän johtajalta Randolfilta, joka on kiivauksissaan ne aikanaan kieltänyt. Aslaugista on myös määrä tulla johtajan puoliso ja hän on alistunut kohtaloonsa, vaikka tietääkin Randolfin käyttävän nyrkkejään turhankin helposti. Mutta kun saarelle saapuu Hjarnar, mies jota Randolf kutsuu pojakseen, Aslaug ei enää olekaan niin varma. Voisiko hänellä olla erilainen tulevaisuus, jossain muualla?

"Hän oli yksin, oli tottumut olemaan yksin. Äitiään hän ei muistanut, ja Geirdis, päällikön vanha täti, oli hänet kasvattanut. Iloisesta, nauravasta pikkutytöstä oli tullut vakava nuori nainen. Joskus hän oli yrittänyt mennä kylän tyttöjen seuraan ja olla kuten muut, mutta ei hän osannut. Vaiti hän oli kuunnellut, miten toiset puhuivat kapioista ja sukulaisista ja siitä kenen taloon oli kerätty komeimmat saaliit, mutta kun toiset olivat alkaneet kuiskailla haaveistaan ja salaa vaihdetuista katseista, kun heidän silmänsä olivat säihkyneet tulevan onnen odotusta, silloin hän oli lähtenyt. Mikään niistä ei ollut Aslaugia varten, eikä hän halunnut niistä kuullakaan. "

Mielipide:

Uudehko, mielenkiintoinen viikinkimaailmaan sijoittuva kotimainen fantasiakirja. 
Alkuun tarina tuntui aika sekavalta, varsinkin kun Freydisin ja Aslaugin tarinoiden välillä hypittiin nopeasti - piti aina välillä tarkistaa, kummasta nyt puhuttiinkaan. Kylien ja uskomusten erilaisuus oli hienoa. Vaikka kylät olivatkin fyysisesti lähellä toisiaan, olivat ne aivan erilaisia. Tässäkin minulla meni hetki aikaa muistaa, kumpi kylä oli kumpi. 
Kirjan kieli oli kaunista ja kuvailevaa, mutta se ei aina soljunut sujuvasti eteenpäin. 
Kirjan henkilöistä pidin kaikista, vaikka he olivatkin aika tavallisia ja Freydis ja Aslaug paljon toistensa kaltaisia. Vaikka kirjassa miehet olivat hallitsijoita ja päättäjiä, tarina ei keskittynyt heihin, vaan kylän naisiin ja heidän toimiinsa. 
Kirja ei ollut kovin tapahtumarikas tai toimintaa täynnä, mutta sen tunnelma oli sen verran vetävä, että pidin tästä. Lukupinossa odottaa Maan tytär, joka on jatkoa Aslaugin ja Freydisin tarinalle. 

3/5