torstai 7. toukokuuta 2020

Pinnan alla - Viveca Sten

Ruotsinkielinen alkuteos I grunden utan skuld 2010
WSOY 2014
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivuja 352
(Bon- pokkari omasta hyllystä)

"Marianne seisahtui eteiseen. Kengät olivat sikin sokin. Vaistomaisesti hän kumartui ja järjesti ne siististi vierekkäin. Sitten hän tuijotti riviä, josta Linan vaaleat Timberlandit puuttuivat. Tyhjä kohta pelotti. Miksei Lina ollut tullut illalla kotiin?"

Lyhyesti:

Nuori Lina katoaa turvallisen tuntuiselta Sandhamnin saarelta. Turhaan jatkuneiden etsintöjen jälkeen hänen epäilleen hukkuneen ja ystävän lausunnon perusteella itsemurhaakaan ei voi sulkea pois. Vanhempia kalvaa suru ja epätietoisuus tytön kohtalosta.
Muutama kuukausi myöhemmin Nora Linde tulee viettämään lomaa kahden poikansa kanssa Sandhamniin. Hänen avioliittonsa on mennyttä, hänen miehensä on pettänyt häntä, eikä hän oikein tiedä mitä tehdä. Mies ja anoppi ahdistelevat ja uhkailevat häntä puhelimitse. Onko hän vaarassa menettää lapsensa?
Eräänä päivänä Noran pojat löytävät metsästä kauhean löydön - matalassa kuopassa on ihmisen käsivarsi. Poliisi Thomas Andreasson saapuu tutkimaan tapausta ja selviää, että käsi kuuluu kuukausia sitten kadonnelle Linalle. Mitä ihmettä hänelle oikein tapahtui?
Samaan aikaan kerrotaan tarinaa 1900- luvun alun Sandhamista ja erään perheen surullisesta kohtalosta. Ja kaikki kietoutuu lopulta yhteen, paljastaen vihan ja katkeruuden kauaskantoiset seuraukset.

"Nora sai selittää melkein kymmenen minuuttia ennen kuin Thomas ymmärsi, mitä lapset olivat löytäneet. Noran puhuessa puhelimessa Adam ja Simon kinastelivat taustalla. Nora sai hyssyttää heitä monta kertaa olemaan hiljempaa yrittäessään kuvailla, mitä hän ja Adam olivat nähneet metsässä. Käsitettyään tilanteen vakavuuden Thomas otti välittömästi yhteyttä Göran Perssoniin, Nackan poliisilaitoksen väkivaltayksikön päällikköön, jota kutsuttiin yleensä vain pomoksi. "

Mielipide:

Tämä oli ensimmäinen Viveca Stenin kirja, jonka luin. Kirja muistutti hyvin paljon Camilla Läckbergin Fjällbacka- sarjaa, tosin tämän kirjan henkilöt eivät olleet ihan yhtä persoonallisia.
Samaan tapaan kuljettiin kahdessa aikatasossa ja lopussa kaikki yhdistyi.
Tarina oli ihan mielenkiintoinen ja helppoa, nopeaa luettavaa, mutta ei yllättänyt millään tavalla. Henkilöt olivat symppiksiä, mutta hyvin tavallisia.
Kaikkein mielenkiintoisinta oli seurata menneisyydessä kulkevaa tarinaa Thorwaldista ja hänen perheestään.
Eli jos pidit Fjällbacka- sarjasta, voisit pitää tästäkin, vaikkei ihan samalle tasolle päästäkään. Ihan viihdyttävä silti.
3/5

maanantai 4. toukokuuta 2020

Veitsi - Jo Nesbø

Alkuteos Kniv 2019
Johnny Kniga  2019
Suomentanut Outi Menna
Sivmäärä 570
Harry Hole- sarja, 12. osa.

"Resuiseksi hiutunut mekko liehui takertuneena lahoon männynoksaan. Katsellessaan sitä vanhus muisti omasta lapsuudestaan laulun mekosta, joka roikkui pyykkinarulla. Tämä mekko ei kuitenkaan liehunut leppeässä etelätuulessa vaan huljui jääkylmänä virtaavassa joessa. Joen pohjalla oli hiljaista, ja vaikka kello oli viisi maaliskuisena iltapäivänä ja taivas veden yläpuolella  oli säätiedotuksen mukaan pilvetön, ei jääkerroksen ja nelimetrisen vesimassan läpi siivilöityneestä auringonvalosta ollut jäljellä kuin kalpea kajastus."

Lyhyesti:

Rikostutkija Harry Holen vaimo murhataan ja yksi hänen pahimmista vihollisistaan on juuri vapautunut vankilasta. Harry poistetaan tutkintaryhmästä, mutta se ei estä häntä tekemästä omia tutkimuksiaan. Valitettavasti tutkimukset alkavat näyttää siltä, että murhaaja on hän itse. Eikä hän muista tapahtumista itse mitään.
Syyllisyys, epätietoisuus ja suru ajavat Harrya kohti epätoivoisia tekoja. Saattoiko hän todella murhata rakastamansa ihmisen, vai onko syyllinen sittenkin joku muu?

"Rakel makasi sikiöasennossa selin Harryyn, kasvot keittiöön päin. Enemmän kippurassa kuin normaalisti nukkuessaan. Selässä ei näkynyt veitsen jälkiä, ja pitkät mustat hiukset peittivät niskan. Äänet Harryn päässä huusivat kilpaa. Yksi huusi, että Rakelilla oli yllään Nancy- villatakki, jonka Harry oli tuonut tuliaisiksi Reykjavikista. Toinen huusi, ettei kuollut nainen ollut Rakel, ei voinut olla..."

Mielipide:

Olen jonkun Nesbøn kirjan joskus lukenut, mutta se ei silloin tehnyt vaikutusta.
Alkuun Veitsikin tökki. Alkoholisoitunut poliisi ei päähenkilönä innostanut. Samaten minua ärsytti suunnattomasti se, kuinka vastustamaton hän oli naisten keskuudessa. Mukana oli myös paljon henkilöitä, joiden tarinat tuntuivat kovin irrallisilta, ainakin aluksi. Lopulta jokaisen tarina osoittautui kuitenkin hyvin oleelliseksi.
Kirjaan pääsi kuitenkin hyvin mukaan, vaikken ollutkaan aiempia osia lukenut. Ja pian se imaisi mukaansa. Kirja sai minut koko ajan arvailemaan mahdollista murhaajaa ja epäilemään, voiko se olla Harry itse. Mutta ei, en arvannut oikein. En lähellekään.
Kirjan nokkeluus, oveluus ja jännittävyys yllättivät.
Tykkäsin kyllä, mutta ei nouse dekkarisuosikkieni joukkoon.
4/5


torstai 30. huhtikuuta 2020

Huhtikuussa luetut

Huhtikuu on ollut rauhallinen kotoilukuukausi ja kirjoja on tullut ahmittua urakalla. Jopa 11 kirjaa! Tämä on aika poikkeuksellisen suuri luku minulle, mutta olen äärimmäisen iloinen :)
Kirjojen lukemisen lisäksi on tullut ehdittyä paljon muutakin - lasten kanssa on tehty vaikka mitä, oma piha on laitettu kuntoon ja kodin kaapitkin tuli siivottua. Jotain hyvää siis koronassakin ;)

Lukemistani kirjoista 2/11 oli kotimaisia. 3/11 naiskirjailijoiden kirjoittamia. 3/11 äänikirjoja (ainakin aloitettu äänikirjoina). Ja 5/11 luettu englanniksi.

Keskiarvo kirjoille oli 3,45. 

Jack Frost The end Becomes the Beginning - William Joyce 4/5
Lasiruumiit - Erik Axl Sund 4/5


Toukokuu?

Toivon hartaasti kirjastojen avaavan ovensa toukokuun aikana. Omasta kirjahyllystä löytyy lähinnä lukemattomia dekkareita ja mieleni tekisi kovasti lukea jotain muuta.
Storytel on toki kätevä, mutta ei voita fyysistä kirjaa. Ja äänikirjojen kuuntelu on suht hidasta, kun kuuntelen vain lenkkeillessä tai autoillessa.
Kirjana on tällä hetkellä kesken Jo Nesbon Veitsi (joka on melko paksu, eikä ainakaan vielä ole imaissut minua mukaansa) sekä äänikirjana aloitin Lucinda Rileyn Myrskyn sisaren.
Odotan ilmojen lämpenemistä innolla, jotta pääsisin ulos lukemaan ♥

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Lasiruumiit - Erik Axl Sund

Ruotsinkielinen alkuteos Glaskroppar 2014
Otava 2015
Suomentanut Kari Koski
Sivuja 415
Ääni- & e-kirja Storytel
Äänikirjan kesto 10h 18min
Lukija Ville Tiihonen

"Hänellä on sama nimi kuin Jeesuksen äidillä, ja hän asuu Salemissa Etelä- Tukholmassa, kahta tavua vaille Jerusalemissa. Jumalan hylkäämä talo, hän ajattelee noustessaan pyörätietä kohti harmaata vuokrakasarmia. Sähkökatko on taas pimentänyt asuinalueen, kolmannen kerran tällä viikolla, eikä ovikoodi toimi, joten hän kaivaa avaimet esiin."

Lyhyesti:

Rikospoliisi Jens Hurtig saa tehtäväkseen tutkia nuorten itsemurhia, sillä niitä kaikkia yhdistää yksi asia - jokainen itsemurhan tehnyt nuori on kuunnellut musiikkia ennen kuolemaansa. Ja musiikin on tehnyt bändi, tai henkilö, jota kutsutaan Näläksi.
Lisäksi hän törmää synkkään, maanalaiseen alakulttuuriin, jossa ihannoidaan ahdistavaa musiikkia, itsensä satuttamista ja kuolemaa.
Jens ei haluaisi tutkia kyseistä tapausta, sillä se herättää hänessä kipeitä muistoja omasta sisarestaan.
Ja lisävaikeutta tutkintaan tuovat murhat, jotka näyttävät lopulta kietoutuvan yhteen itsemurhien kanssa...

"Hän on päättänyt, että kaikesta on tultava loppu, mutta ei tiedä vielä, miten sen tekisi. Minä olen niin mielikuvitukseton, hän ajattelee. Henkisesti köyhä. Epäluova. Kulmikas. Mutta ei, ei se pidä paikkaansa. Minä olen pelkuri. Jänishousu. Arka ja surkea. Siitä lähtien kun hän sai kasetin, se on ollut aina hänen mukanaan."

Mielipide:

Vuonna 2014 ilmestynyt Varistyttö- trilogia (tai Pimeyden trilogia) aiheutti ahdistusta sekä kauhistusta, mikä houkutti nyttemmin lukemaan kirjailijoiden uudempaa tuotantoa.
Lasiruumiit aloittaa uuden, itsenäisten kirjojen trilogian, jossa kuitenkin vilahtelee Varistytöstäkin tuttuja hahmoja.
En ole blogannut Varistytöstä, mutta muistan kyllä sen ahdistavan tunnelman.
Samaa oli tässäkin, omanlaista sekavuutta, kurjuutta, ahdistusta. Surua, huumeita, itsemurhia.
Alkuun kirja tuntui sekavalta, paljon hahmoja, eikä mitään yhteyksiä. Pikkuhiljaa kaikki alkoi nivoutua yhteen, henkilöiden väliset yhteyden paljastuivat ja kauheat totuudet tulivat ilmi. Sekavuutta minulla lisäsi se, että aloitin kirjan äänikirjana ja silloin on vaikeampi palata taaksepäin muistelemaan kuka oli kuka. Lisäksi en pitänyt äänikirjan lukijasta ja jouduin vaihtamaan äänikirjasta e-kirjaksi saadakseni tämän loppuun.
Jännittävä ja yllättävä tämä oli, mutta ei saanut aikaan sellaisia inhon- ja kauhunväristyksiä kuin olin odottanut. Sundien kirjat ovat kyllä kuitenkin ihan omaa luokkaansa rikoskirjallisuudessa, niissä on jotain sellaista, mitä en muissa "perusdekkareissa" näe ja tunne. Erilaista, omalaatuista. Kyllä se pikkuisen meni ihon alle.
4/5

Varistyttö- trilogia:

Varistyttö
Unissakulkija
Varjojen huone

"Kolmessa koukuttavassa ja pyörryttävän jännittävässä romaanissa päähenkilöt Jeanette Kihlberg ja Sofia Zetterlund jahtaavat vaikeasti tavoitettavaa ja julmaa tappajaa. Samalla he kamppailevat omien synkkien salaisuuksiensa kanssa." (Lainaus varistytto.fi nettisivuilta, kirjojen kuvauksesta). 

Jos ette ole vielä lukeneet näitä, eikä kirjojen ahdistavuus haittaa, lukekaa!

torstai 23. huhtikuuta 2020

Jack Frost The End Begomes the Beginning - William Joyce

Atheneum Books 2018
Sivuja 368
The Guardians- sarja viides osa
Omasta hyllystä

"Chrismas eve was Jack's favorite day of the year. And for the last few decades or so, he had spent that day in his favorite place: his tree. Jack's tree was the oldest in Central Park. A thousand people, maybe more, walked past it daily and had done so for many years, but not one of them knew that Jackson Overland Frost was very often living inside it. "

Lyhyesti:

Tarina hyppää pitkälle eteenpäin siitä, mihin edellinen jäi. Ensimmäistä kertaa mainitaan ihan vuosiluku; vuosi 1933. Yövalo, joka tunnetaan nykyään nimellä Jack Frost tai Jackson Overland Frost, on pitkästä aikaa matkalla Pohjoisnavalle tapaamaan muita suojelijoita.
Pitch on vangittuna, mutta hänen apurinsa ovat Jackin perässä - ovat olleet jo vuosisatoja. Nyt on vihdoin aika tehdä siitä loppu.
Tässä kirjassa kerrotaan taistelusta, jossa Pitch saadaan vangiksi. Sekä siitä, kuinka Jack Frostista tuli lopulta Jack Frost. Ja kuinka lopulta paha voitetaan ja kaikki käännetään jälleen hyväksi.

"Pitch must believe I was dead so he could harm no one I loved. I had to feel nothing. Be nothing. I would become invisible. Vanished. Gone. I had taken one thing from the fort as it sank. My blue shirt, our flag. I held it tight in my hand. For a hundred years I stayed there. "

Mielipide:

Nyt on ahmittu elämäni ensimmäinen englanninkielinen sarja läpi.
Tämä viimeinen osa oli kyllä paras, jännittävämpi ja tarkempi kuin aiemmat. Jotenkin, ehkä, ei niin lapsellinen tai yksinkertainen kuin muut, vaikkakin kuitenkin lapsille ja nuorille sopiva.
Alkuun oli vaikea tottua ajatukseen, että ajassa oli menty niin paljon eteenpäin, eikä asioita selitetty heti. Tarinaa oli pakko lukea eteenpäin, jotta sain selville, mitä oli tapahtunut, milloin ja miksi.
Tykkäsin, taas. Olen kyllä lukenut paljon hyviä kirjoja viime aikoina :)
4/5


maanantai 20. huhtikuuta 2020

Tartunnan aikaan - Paolo Giordano

Italiankielinen alkuteos 2020 Nel contagio
Aula & Co 2020
Suomentanut Leena Taavitsainen- Petäjä
Sivumäärä 78
E- kirja Storytel

"Parhaillaan riehuva koronavirusepidemia saattaa olla aikakautemme pahin terveyteen ja terveydenhuoltoon kohdistuva hätätila. Ei ensimmäinen eikä viimeinen eikä välttämättä edes kauhistuttavin. Kun se aikanaan laantuu, kuolonuhrien määrä ei todennäköisesti nouse sen suuremmaksi kuin monissa aiemmissa epidemioissa, mutta vain kolme kuukautta ensiesiintymisensä jälkeen virus on tehnyt jo yhden ennätyksen: mikään muu uusi virus ei ole levinnyt yhtä ennennäkemätöntä vauhtia ympäri koko maailmaa kuin sars-cov-2. "

Lyhyesti:

"Tartunnan aikaan on häkellyttävän tarkasti kirjoitettu tietokirja maapallosta, ihmiskunnasta ja sen yhteisestä kohtalosta. Se tarkastelee epidemiaa ja sen vaikutuksia arkisesti mutta merkityksellisesti ja antaa lukijalle sekä ajateltavaa että välineitä jäsentää ajatuksiaan tästä poikkeuksellisesta tilanteesta." (Kirjan kuvauksesta lainattu).

"Normaalielämä on kuitenkin pysähdyksissä eikä kukaan osaa sanoa, kuinka pitkään vielä. Nyt eletään poikkeusaikaa, ja meidän on opittava elämään sen ehdoilla, keksittävä syitä ja perusteita, jotka auttavat hyväksymään tilanteen - muitakin syitä kuin kuolemanpelko. Pitää mahdollisesti paikkansa, ettei viruksilla ole älyä, mutta yhdessä suhteessa ne ovat meitä nokkelampia: niillä on ilmiömäinen muuntautumiskyky, ne voivat nopeasti muuttaa muotoaan ja sopeutua. Meidän kannattaisi ottaa niistä oppia."

Mielipide:

Itse en ole seurannut kovin aktiivisesti "koronauutisia". Tiedän toki asiat pääpiirteittäin, noudatan ohjeistuksia ja odotan rauhassa, mitä tuleman pitää.
Tämä kirja kuitenkin herätti mielenkiintoni ja tulikin luettua hetkessä (vaikka tämän parissa voisi viettää enemmänkin aikaa, niin paljon ajatuksia se herätti).
Giordanon kirjoitustyyli on ihan lyömätön ja ihana, siitä ei pääse mihinkään. Hänen kirjojaan on todella mahtava lukea.
Tässä kirjassa ajankohtaiset asiat oli esitetty arkisesti, selkeästi ja ajatuksia herättävästi. Tylsien faktojen (faktaahan kirja siis on, mutta esimerkiksi lukujen ja oireiden luetteloinnin sijaan tämä on jotain ihan muuta) sijaan kirja oli pohdiskeleva ja asioita mietitty pitkään ja monelta kannalta.
Pieneen sivumääräänsä nähden paljon tärkeää asiaa, joten suosittelen kyllä tarttumaan tähän.
4/5

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Satutettu lapsi - Torey Hayden

Englanninkielinen alkuteos 2019 Lost Child
Otava 2020
Suomentanut Seppo Raudaskoski
Sivuja 301
E- kirja Storytel

"Maaliskuussa näin ensimmäisen kiurun. En tietenkään itse lintua, sillä meidän ylävillä tuulisilla nummillamme oli aivan lian varhainen aika vuodesta sellaiseen. Tämä kiuru oli piirretty A4- arkille, tavalliselle tulostuspaperille, ja ensivilkaisulla en huomannut sitä ollenkaan."

Lyhyesti:

Torey Hayden, psykologi, kirjailija, erityisopettaja, vapaaehtoistyöntekijä ja vaikka mitä muuta... Hänen uusin kirjansa on tositarina 9- vuotiaasta Jessiestä.
Jessie on tottunut valehtelemaan ja manipuloimaan, hallitsemaan kaikkia tilanteita. Hänen on vaikea luottaa ja kiintyä ihmisiin, sillä hän on lapsuudessaan kokenut jotain, joka on vaurioittanut kiintymyssuhdetta. Jessie on päätynyt vanhempien toiveesta huostaanotetuksi Glan Morfa nimiseen ryhmäkotiin. Hän on sytytellyt kotonaan tulipaloja ja rääkännyt perheen koiraa. Jessien äidillä on mielenterveysongelmia, eivätkä he kokeneet pärjäävänsä haastavan tytön kanssa.
Torey aloittaa viikoittaiset tapaamiset Jessien kanssa. Edistyminen on hidasta, mutta pikku hiljaa alkaa paljastua kammottavia asioita tytön menneisyydestä.

"Sitä, että minä vihaan sinua! Hän kiljaisi ja viskasi tussin minua päin. Sitten hän kahmaisi paperin käteensä, repi sen pieniksi palaoiksi ja heitti nekin minua kohti. 
Minä vihaan sinua niin paljon, että voisin tappaa sinut! Olisipa veitsi! Löisin sinua sydämeen!
Jessien raivon äkillisyys ja hurjuus pääsivät yllättämään minut. Siinä oli erilainen, entistä katkerampi sävy, joka tuntui olevan vastoin Jessienkin luonnetta."

Mielipide:

Olen lukenut kaikki Haydenin suomennetut teokset ja pitänyt niistä, suurimmasta osasta. Tosin ainoa, josta olen blogannut, on Viattomat, joka ei täyttänyt odotuksia.
Oli siis mieluisa yllätys, kun kuulin tästä uudesta kirjasta.
Kirja ei ole kovin pitkä, joten se tuli luettua nopeasti. Halusin myös tietää, mitä Jessielle oli tapahtunut.
Haydenin kerrontatyyli ja tekstin sujuvuus iskevät minuun ja kirjoja on helppo lukea ja ne vievät mennessään - niin tämäkin. On mahtavaa lukea, miten joillakin on taito ja halu auttaa kovia kokeneita lapsia ja saada heidät paljastamaan salaisuutensa. Helppoa se ei ole, ja tässäkin aikaa meni kauan.
Joten, jos pidät Haydenin muista kirjoista, lue tämä. Vaikket olisi lukenut vielä ainuttakaan, lue silti tämä. Koskettava.
4/5

Kolmen kuukauden katsaus

 Koontipostaus huhti-, touko- ja kesäkuulta.  Bloggaaminen on ollut tauolla perheen sairaustapauksen vuoksi. Instagramiin olen päivittänyt ...